Yhteenveto
- Palokin voimalaitoksen ostotarjousta ei tueta
- Lausunto sähkömarkkinalain muutoksesta merkittiin tiedoksi
- Talouden toteuma oli syyskuun lopussa talousarviota vahvempi
- Arviointikertomuksen huomioihin annettiin lausunto
- Tukipisteen lisäavustushakemus jätettiin pöydälle
- Nuorisovaltuuston jäsenten erot myönnettiin
- Nuorisovaltuuston edustajat esitetään valtuuston kokouksiin
- Kolme asunto-osaketta esitetään siirrettäväksi Lieksan Kiinteistöt Oy:lle
- Lieksa osallistuu kuntien yhteiseen varautumishankkeeseen
Palokin voimalaitoksen ostotarjousta ei tueta
Kaupunginhallitus päätti, ettei Lieksan kaupunki tue valtion vähintään 40 miljoonan euron ostotarjouksen hyväksymistä Palokin voimalaitoksesta. Kaupunki yhtyi Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallituksen aiemmin ilmoittamaan kantaan, jonka mukaan tarjous ei turvaa riittävästi yhtiön ja omistajien taloudellista etua.
Päätöksen perusteina olivat voimalaitoksen nykyinen ja tuleva tulontuottokyky, vaikutukset PKS:n kannattavuuteen ja kuntien osinkotuottoihin sekä voimalaitoksen merkitys sähköjärjestelmän huoltovarmuudelle ja Itä-Suomen säätövoimalle. Kaupunginhallitus katsoi myös, että myynti voisi lisätä painetta sähkön hinnankorotuksiin. Kaupungin kanta toimitetaan Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n hallituksille, ja kaupungin mandaatilla yhtiöissä toimivia edustajia evästetään toimimaan kannan mukaisesti.
Päätös syntyi äänestyksellä: kaupunginjohtajan esitys tarjouksen hyväksyttävyyden toteamisesta sai kaksi ääntä ja Reijo Kortelaisen vastaesitys seitsemän ääntä.
Lausunto sähkömarkkinalain muutoksesta merkittiin tiedoksi
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kaupunginjohtajan antaman lausunnon sähkömarkkinalain muutosluonnoksesta. Lausunnossa vastustetaan lakiluonnoksen viemistä eteenpäin nykyisessä muodossaan.
Lieksan kaupungin arvion mukaan sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen ehdotettu etusijamenettely voisi vahvistaa alueellista eriytymistä ja vaikeuttaa energiaintensiivisiä investointeja Itä-Suomessa. Lausunnossa pidetään vaikutusarviointia puutteellisena erityisesti Itä-Suomen osalta ja vaaditaan lakiluonnoksen muuttamista siten, että alueiden mahdollisuudet verkkoinvestointeihin ja energiamurrokseen turvataan myös puolustusrajoitteiden oloissa.
Talouden toteuma oli syyskuun lopussa talousarviota vahvempi
Kaupunginhallitus merkitsi tammi–syyskuun talousraportit tiedoksi. Toimintatuottoja oli kertynyt 2,94 miljoonaa euroa eli 86 prosenttia talousarviosta ja toimintakuluja 24,77 miljoonaa euroa eli 76 prosenttia talousarviosta.
Verotuloja kertyi 18,79 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 4,75 miljoonaa euroa, mikä vastasi kummassakin 76 tai 74 prosenttia koko vuoden talousarviosta. Rahoitustuottoja kertyi 1,65 miljoonaa euroa eli 178 prosenttia talousarviosta. Tilikauden tulos oli syyskuun lopussa 1,87 miljoonaa euroa, kun koko vuoden talousarviossa tulokseksi arvioidaan 0,23 miljoonaa euroa. Varausten ja rahastojen muutoksen jälkeen ylijäämä oli 2,30 miljoonaa euroa, kun koko vuoden talousarvion ylijäämä on 0,75 miljoonaa euroa. Raportin yhteydessä ei päätetty määrärahojen muutoksista tai lisärahoituksesta.
Arviointikertomuksen huomioihin annettiin lausunto
Kaupunginhallitus hyväksyi lausuntonsa tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksen havaintoihin ja saattaa sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Lausunnossa kehotetaan asettamaan toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit siten, että toteutuminen voidaan arvioida selkeiden tavoitetasojen avulla ja ilmoittaa tilinpäätöksessä yksiselitteisesti.
Työllisyysasioissa lausunnossa käsitellään työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. Kuntaosuus oli vuonna 2025 noin 1,9 miljoonaa euroa, noin 0,7 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Vuonna 2026 käynnistyneen yhteisen TOIMI-hankkeen tavoitteena on edistää asiakkaiden etenemistä työllisyyspoluilla.
Siun soten palkkaharmonisaatiota koskevassa asiassa kaupunki on maksanut hallinto-oikeuden ratkaisun mukaisen summan hyvinvointialueelle, mutta hakee ratkaisuun muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Maksu heikensi kaupungin tilikauden tulosta noin 2 miljoonalla eurolla. Asia on edelleen kesken.
Lausunnossa todetaan Keskuskoulun ja Rantalan koulun tilojen olevan nykyopetuksen, erityisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin, puutteelliset. Alakouluratkaisun on tarkoitus tuottaa tarkoituksenmukaiset tilat lähivuosina. Sitä ennen olosuhteita parannetaan muun muassa liikkumista tukevilla erityisjärjestelyillä, opetuksen eriyttämisellä ja tarvittaessa lisäämällä ruokailuvuoroja.
Kaupunginhallitus toteaa myös olevansa edelleen huolissaan Lieksan Kiinteistöt Oy:n taloudellisesta tilanteesta ja kehottaneensa yhtiötä merkittävään talouden sopeuttamiseen. Kaupungin metsäsuunnitelma päivitetään vähintään teknisesti vuoden 2027 aikana, jolloin tarkastellaan myös metsien hoidon ja käytön periaatteiden mahdollisia muutostarpeita.
Tukipisteen lisäavustushakemus jätettiin pöydälle
Kaupunginhallitus jätti Lieksan Tukipiste ry:n 50 000 euron lisäavustushakemuksen pöydälle. Yhdistyksen tulee toimittaa toimintansa ja taloutensa tervehdyttämissuunnitelma marraskuun 2026 loppuun mennessä. Lisäavustuksen myöntämisestä tai hylkäämisestä ei vielä päätetty.
Yhdistys haki avustusta alijäämiensä korjaamiseen. Sen oma pääoma oli vuoden 2025 tilinpäätöksessä 16 333 euroa negatiivinen ja yhdistyksen ilmoituksen mukaan heinäkuun 2026 lopussa 24 682 euroa negatiivinen. Kaupunki myönsi yhdistykselle jo marraskuussa 2025 kertaluonteisesti 20 000 euroa lisärahoitusta ja kehotti tasapainottamaan taloutensa vuoden 2026 aikana.
Kaupungilla ja yhdistyksellä on vuonna 2026 yhteistoimintasopimukset työllisyyspalveluista 18 000 eurolla ja maahanmuuttopalveluista 16 100 eurolla. Kaupungin vuoden aikana yhdistykselle maksamat suoritukset, palveluostot mukaan lukien, olivat yhteensä 66 869 euroa. Käsittelyssä todettiin, ettei kaupunki voi ottaa vastuuta yksittäisen yhdistyksen talouden kattamisesta ja että toiminnan on oltava taloudellisesti kestävää.
Nuorisovaltuuston jäsenten erot myönnettiin
Kaupunginhallitus myönsi Anni Ristolaiselle ja Viivi Smuralle eron Lieksan nuorisovaltuuston jäsenyydestä nuorisovaltuuston esityksen mukaisesti. Muutosten jälkeen nuorisovaltuustossa on yhdeksän jäsentä.
Nuorisovaltuuston edustajat esitetään valtuuston kokouksiin
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi nuorisovaltuuston edustajan ja varaedustajan kaupunginvaltuuston kokouksissa. Nuorisovaltuuston valinnan mukaan edustajana toimii puheenjohtaja Helmi Haapalehto ja varaedustajana varapuheenjohtaja Minja Härkönen.
Nuorisovaltuuston edustajalla on hallintosäännön mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa.
Kolme asunto-osaketta esitetään siirrettäväksi Lieksan Kiinteistöt Oy:lle
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin omistamat kolme asunto-osaketta siirretään apporttiomaisuutena kaupungin kokonaan omistamalle Lieksan Kiinteistöt Oy:lle. Siirrettävät kohteet ovat Asunto Oy Harjupolku 6:n huoneistot B4 ja B5 sekä Asunto Oy Pielispossussa Sammonkatu 8:ssa sijaitseva huoneisto A4.
Harjupolku 6:n huoneistojen yhteisarvoksi on määritelty 5 000 euroa ja Pielispossun huoneiston arvoksi 10 000 euroa. Yhteensä 15 000 euron apporttia vastaan kaupunki merkitsee vastaavan määrän Lieksan Kiinteistöt Oy:n osakkeita. Järjestely ei muuta kaupungin omistusosuutta yhtiössä.
Siirron tarkoituksena on keskittää asunto-omaisuuden hallinta, ylläpito, raportointi, vastuunjako ja mahdollinen vuokraustoiminta yhtiöön. Asuntoja oli aiemmin yritetty myydä kiinteistönvälittäjän kautta, mutta niistä ei saatu tarjouksia.
Lieksa osallistuu kuntien yhteiseen varautumishankkeeseen
Kaupunginhallitus päätti, että Lieksan kaupunki osallistuu vuosina 2027–2028 toteutettavaan Pohjois-Karjalan kuntien yhteiseen Kokonaisturvalliset ja kriisinkestävät kunnat -hankkeeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi kuntien yhteistä valmiussuunnittelua koskevan sopimuksen ja valtuutti kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sen.
Hankkeessa kaksi valmiussuunnittelijaa kartoittaa kuntien varautumisen nykytilaa, päivittää valmius- ja jatkuvuussuunnitelmia sekä laatii yhteisiä toimintamalleja tilannekuvaan, hälyttämiseen ja kriisiviestintään. Hankkeessa järjestetään myös koulutuksia, työpajoja ja harjoituksia. Kukin kunta vastaa edelleen omasta varautumisestaan, päätöksenteostaan ja suunnitelmiensa hyväksymisestä.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 294 114 euroa. Maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta haetaan 49 900 euroa, ja kuntien yhteinen omarahoitusosuus on 244 214 euroa. Lieksan maksuosuus on 13 471 euroa vuodessa eli yhteensä 26 942 euroa vuosina 2027–2028. Menot on budjetoitu kustannuspaikalle 1410.
