Yhteenveto
- Kevätniemen teollisuusalueen liikenneyhteyksiä parannetaan uudella väylällä
- Vuoden 2027 talousarviolle asetettiin nollatulostavoite
- Valtionperintöjen hallintaan hyväksyttiin kaupungin yhteinen ohje
- Joukkoliikenteeseen hyväksyttiin lähes 68 000 euron rahoitusosuus
- Lieksa nimesi edustajat maakuntakaavan ohjausryhmään
Kevätniemen teollisuusalueen liikenneyhteyksiä parannetaan uudella väylällä
Kaupunginhallitus hyväksyi Kevätniemen teollisuusalueelle rakennettavan uuden väylän hankesuunnitelman ja päätti antaa urakan kilpailutettavaksi Pohjois-Karjalan hankintatoimelle.
Hankkeen hyväksytty enimmäiskustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa. EU:n aluekehitysrahasto rahoittaa kustannuksista 50 prosenttia, joten kaupungin osuus on puolet eli enintään 800 000 euroa. Kaupungin rahoitus jakautuu vuosille 2026–2027 rakentamisen etenemisen mukaisesti. Valtuusto on jo sisällyttänyt hankkeen vuoden 2026 investointisuunnitelmaan.
Uusi väylä liitetään nykyiseen tieverkkoon. Se rakennetaan pengertämällä ja vastapenkereineen, ja siihen tulevat kaksi rumpua, tiekaiteet sekä liikennemerkit. Väylä toteutetaan aluksi sorapintaisena painumisen vuoksi; asfaltoinnin tarve arvioidaan myöhemmin. Hankkeeseen ei sisälly valaistusta eikä viheralueita. Tierakenteessa voidaan hyödyntää kaupungin purkumassoja.
Jatkosuunnittelu ja maaperätutkimukset ovat pienentäneet kustannusarviota, koska väylän korkeusasema on voitu sijoittaa lähelle kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan korkeutta ja maaperä on osoittautunut odotettua helpommin rakennettavaksi. Lopullinen kustannusarvio selviää kilpailutuksessa. Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa markkinavuoropuhelun jälkeen syyskuussa, ja urakan tavoitteena on alkaa loka–marraskuussa. Väylän tavoitteena on parantaa teollisuusalueen liikenneturvallisuutta, pelastusviranomaisten saavutettavuutta ja yritysten logistiikkaa.
Vuoden 2027 talousarviolle asetettiin nollatulostavoite
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvion raamin ja laadintaohjeen tulosyksiköille. Tavoitteena on nollatulos, eli tilikaudelta ei muodostu alijäämää.
Verotuloja ennustetaan noin 24,6 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia noin 5,5 miljoonaa euroa. Näin verotuloihin ja valtionosuuksiin perustuva rahoitus olisi yhteensä noin 30,1 miljoonaa euroa, mikä on noin miljoona euroa eli 3,2 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2026 vastaava rahoitus. Rahoitustuottojen arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljoonaa euroa.
Henkilöstömenojen arvioidaan kasvavan nykyisellä henkilöstömäärällä noin 0,5 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia kunta-alan palkkaratkaisun vuoksi. Palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, avustukset ja muut toimintakulut pidetään vuoden 2026 talousarvion euromääräisellä tasolla. Hintojen ennakoitu nousu merkitsee hankintojen tarkentamista ja säästöpainetta.
Toiminnan omat tuotot pidetään lähtökohtaisesti vuoden 2026 tasolla. Maksuton varhaiskasvatuskokeilu vähentää kuitenkin toimintatuottoja, ja myös kotoutumiskorvausten mahdollinen pienentyminen voi vähentää niitä. Valmistelussa huomioidaan kulttuuri- ja vapaa-aikayksikön aloittaminen, alakouluhankkeen suunnittelu, maksuton varhaiskasvatus, ICT-palvelujen kilpailutukseen valmistautuminen ja tekoälyn käyttöönotto prosesseissa.
Toimielimet laativat talousarvioesityksensä hyväksytyn raamin pohjalta. Investointiesitykset valmistellaan erikseen, ja valtuusto käsittelee ne osana talousarviota. Talousarvio on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksessa 7. joulukuuta ja kaupunginvaltuustossa 14. joulukuuta 2026.
Valtionperintöjen hallintaan hyväksyttiin kaupungin yhteinen ohje
Kaupunginhallitus hyväksyi ohjeen Lieksan kaupungille valtionperintönä saadun omaisuuden hakemisesta, vastaanottamisesta, hallinnasta, mahdollisesta realisoinnista, talousarvio- ja kirjanpitokäsittelystä sekä varojen käytön seurannasta ja raportoinnista.
Ohje on laadittu, koska kaupungille on viime vuosina luovutettu valtionperintönä rahavaroja ja muuta omaisuutta. Valtionperintöä saa käyttää vain Valtiokonttorin luovutuspäätöksessä hyväksyttyyn tarkoitukseen. Jokaiselle valtionperinnölle perustetaan erillinen seurantakohde, josta ilmenevät muun muassa omaisuuden arvo, realisoinnin tulot ja kulut, käyttöpäätökset, toteutuneet menot ja tuotot sekä käyttämättä oleva määrä.
Varoja ei ohjeen mukaan käytetä yleisesti kaupungin alijäämän kattamiseen eikä tavanomaiseen jatkuvaan toimintaan ilman yhteyttä hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen. Pysyviä henkilöstö- tai ylläpitomenoja voidaan rahoittaa vain, jos luovutuspäätös sen sallii ja toiminnan jatkorahoitus sekä päättäminen on suunniteltu. Tässä yhteydessä ei päätetty valtionperintövarojen käytöstä tai rahoituksesta yksittäiseen kohteeseen.
Kaupunginhallitus päättää jatkossa valtionperintövarojen käyttöperiaatteista ja käyttökohteista siltä osin kuin toimivaltaa ei ole siirretty muulle viranomaiselle. Talouspäällikkö voi tehdä ohjeeseen teknisiä ja lainsäädäntömuutoksista johtuvia tarkistuksia, jos ne eivät muuta ohjeen sisältöä tai toimivaltasuhteita.
Joukkoliikenteeseen hyväksyttiin lähes 68 000 euron rahoitusosuus
Kaupunginhallitus hyväksyi Lieksan kaupungin kuntien välisen joukkoliikenteen rahoitussuunnitelman ajokaudelle 1.6.2026–6.6.2027. Kaupungin kokonaisrahoitusosuus on arvonlisäveroineen 67 946 euroa.
Lieksa–Joensuu-reitin osuus on 37 035 euroa, Nurmes–Juuka–Joensuu-reitin 4 754 euroa ja Lieksa–Nurmes-reitin 26 157 euroa. Lieksa–Joensuu- sekä Nurmes–Juuka–Joensuu-reittien yhteinen bruttokorvaukseen perustuva rahoitusosuus on 41 789 euroa. Käyttöoikeussopimukseen perustuvan Lieksa–Nurmes-liikenteen osuus on 26 157 euroa.
Kaupungin rahoitusosuus kasvaa edelliseen ajokauteen verrattuna 429 eurolla. Rahoitussuunnitelmassa sovitaan kaupungin maksuosuudesta Traficomin järjestämään joukkoliikenteeseen. Lieksa–Nurmes-liikenteessä Traficom rahoittaa 75 prosenttia ja kunnat yhdessä 25 prosenttia kustannuksista.
Lieksa nimesi edustajat maakuntakaavan ohjausryhmään
Kaupunginhallitus nimesi kaupunkiympäristöjohtajan Lieksan edustajaksi ja elinvoimajohtajan varaedustajaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045 -ohjausryhmään.
Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045 kokoaa alueen voimassa olevia maakuntakaavoja yhdeksi ajantasaiseksi kokonaisuudeksi. Kaavassa käsitellään keskeisiä maankäytön kysymyksiä ja huomioidaan uudistuvan alueidenkäyttölain vaatimuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan lähtökohtia ja alustavia tavoitteita koskevat luonnokset ovat julkisesti nähtävillä 7. syyskuuta–23. lokakuuta 2026.
