Yhteenveto
- Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua valmistellaan vuodelle 2027
- Nuorisopassin kokeilua esitetään 4.–9.-luokkalaisille
- Työhyvinvointialoitteen vastaus etenee valtuustoon
- Pielisen kaupungin perustamista koskeva aloite hylättiin menettelyperustein
- Lieksa antoi lausunnon ennallistamissuunnitelmasta
- Lieksa vastustaa valtionosuusleikkauksia
- Riskienhallintatoimien toteutumista on seurattava
- Luottamusedustajien työajan vapautukset hyväksyttiin
- Osavuosiraportin talousarviomuutokset etenevät valtuustoon
- Uuden alakoulun investoinnin käynnistämistä esitetään
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua valmistellaan vuodelle 2027
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle SDP:n valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen hyväksymistä ja aloitteen merkitsemistä loppuun käsitellyksi. Aloitteen toimeenpano huomioidaan vuoden 2027 talousarviossa.
Hyvinvointilautakunta on esittänyt maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua ajalle 1.1.–31.12.2027. Palvelun käyttöä seurattaisiin tammi–elokuussa 2027, minkä jälkeen arvioitaisiin kokeilun jatkoa sekä mahdollisia sakkomaksuja ilmoittamatta jääneistä poissaoloista tai kohtuuttoman pitkistä hoitoajoista.
Lieksassa varhaiskasvatuksessa on keskimäärin 240 lasta. Asiakasmaksutuotot ovat noin 60 000 euroa vuodessa ja varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset noin 4 miljoonaa euroa. Maksuttomuus poistaisi maksutuotot, mutta vähentäisi maksujen laskuttamiseen, tarkistamiseen ja oikaisuihin liittyvää työtä. Valmistelussa on tunnistettu myös mahdollinen varhaiskasvatuspaikkojen, henkilöstön ja tilojen lisätarve, jos kysyntä kasvaa.
Nuorisopassin kokeilua esitetään 4.–9.-luokkalaisille
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Keskustan valtuustoryhmän nuorisopassialoitteeseen annetun vastauksen hyväksymistä ja aloitteen merkitsemistä loppuun käsitellyksi.
Valmistelussa esitetään digitaalisen Nuorisopassin kokeilua lukuvuodeksi 2027–2028 Lieksan 4.–9.-luokkalaisille. Hyvinvointilautakunta ehdotti, ettei sovellukseen ladattaisi kokeiluvaiheessa nuorille rahallista saldoa. Sovelluksen kautta voitaisiin tiedottaa nuorille ja tarjota kaupungin, yritysten, seurojen ja yhdistysten etuja.
Kokeilun perustamiskustannus olisi 4 800 euroa. Alle 500 käyttäjän kuukausimaksu olisi 199 euroa, joten Lieksan 468 oppilaan käyttäjämäärällä vuosittainen käyttömaksu olisi 2 388 euroa. Mahdollinen tapahtumakalenterin liittäminen sovellukseen maksaisi arviolta 500–5 000 euroa. Kokeilu edellyttää henkilöstötyötä käyttäjien, etujen, tiedottamisen ja yhteistyökumppaneiden hallintaan.
Työhyvinvointialoitteen vastaus etenee valtuustoon
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Kokoomuksen valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen hyväksymistä ja aloitteen merkitsemistä loppuun käsitellyksi.
Aloitteessa esitettiin Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka -työkalun käyttöönottoa työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi. Taustalla olivat vähintään 30 päivää kestävien poissaolojen lisääntyminen sekä mielenterveyden häiriöiden merkittävä osuus poissaolojen syistä.
Kaupungin mukaan työhyvinvointia tuetaan jo työterveyshuollon yhteistyöllä, esihenkilökoulutuksilla sekä yhteisillä toimintamalleilla. Hyvän mielen työpaikka -työkalun käyttöönotto on käynnistetty kesällä 2026 työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä tukevia käytäntöjä koko organisaatiossa.
Pielisen kaupungin perustamista koskeva aloite hylättiin menettelyperustein
Kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen aloitteeseen, jossa ehdotettiin Lieksan, Juuan ja Nurmeksen muodostavan uuden Pielisen kaupungin.
Kaupunginhallituksen hyväksymän vastauksen mukaan aloitteen tekijällä ei kaupungin tietojen perusteella ollut kuntalain mukaista kuntalaisaloiteoikeutta Lieksan kaupunkiin. Kuntalaisaloiteoikeus kuuluu kunnan asukkaalle, kunnassa toimivalle yhteisölle tai säätiölle sekä henkilölle, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.
Vastauksessa todetaan lisäksi, että kuntaliitokset ovat vaativia ja pitkäkestoisia prosesseja, jotka edellyttävät laajaa keskustelua ja valmistelua. Lieksaa koskevaa kuntaliitosasiaa ei voida ratkaista kuntalaisaloitteen perusteella.
Lieksa antoi lausunnon ennallistamissuunnitelmasta
Kaupunginhallitus päätti antaa Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta esittelytekstin mukaisen lausunnon ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
Lausunto painottuu metsätalouteen, joka on Lieksalle merkittävä elinkeino ja myös kaupungin metsänomistuksen kannalta keskeinen. Kaupunki katsoo suunnitelmaluonnoksen olevan metsätalouden osalta keskeneräinen, koska siitä puuttuvat muun muassa metsäluontotyyppien ennallistamistavoitteet, tulkinnat, pinta-alat ja vuosien 2030 sekä 2050 tavoitteet. Kaupungin mukaan taloudellisia vaikutuksia, kustannuksia ja puun saatavuuteen kohdistuvia vaikutuksia ei voida vielä arvioida.
Lausunnossa edellytetään tarkkarajaisia ja maastossa todennettavia määritelmiä sekä tavoitteiden, keinojen, rahoituksen ja vaikutusten arviointia ennen sitovia ratkaisuja. Kaupunki kannattaa vapaaehtoisia, kannustavia ja metsätalouden kanssa yhteensopivia luonnonhoitotoimia sekä Helmi- ja METSO-ohjelmien pitkäjänteistä rahoitusta.
Kaupunginhallitus nosti esiin luonnoksen kustannusarvion, jonka mukaan ennallistamisen kokonaiskustannukset olisivat vuosina 2026–2050 noin 1,245 miljardia euroa vuodessa. Vuosien 2026–2031 kustannuksiksi arvioidaan noin 5,5 miljardia euroa. Lieksan kannan mukaan tavoitteita ei tule vahvistaa ilman eduskunnan hyväksymää varmaa rahoituspohjaa.
Lieksa vastustaa valtionosuusleikkauksia
Kaupunginhallitus päätti antaa valtiovarainministeriölle esittelytekstin mukaisen lausunnon kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Kaupunki ei kannata esitystä.
Esitysluonnoksessa vuoden 2027 indeksikorotusta rajoitettaisiin 2,8 prosenttiyksiköllä. Muutos vähentäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 93 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi vuonna 2026 pysyväksi päätetyn 75 miljoonan euron vähennyksen kohdentamistapaa jatkettaisiin.
Lieksa katsoo, että vähennykset ovat ristiriidassa valtionosuuksien tehtävän kanssa, koska kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei vähennetä vastaavasti. Lausunnossa korostetaan Lieksan asemaa noin 10 000 asukkaan harvaan asuttuna ja pitkien etäisyyksien kuntana, jossa valtionosuudet ovat keskeisiä palvelujen rahoitukselle ja kuntatalouden vakaudelle.
Riskienhallintatoimien toteutumista on seurattava
Kaupunginhallitus merkitsi vuoden 2026 kaupunkikonsernin riskien arvioinnit tiedoksi ja velvoitti yksiköt seuraamaan riskienhallintatoimenpiteiden toteutumista.
Arvioinnit on tehty kaupungin tulosyksiköissä ja käsitelty toimielimissä kesän aikana. Ne koskevat kaupungin ja konsernin olennaisten riskien tunnistamista, arviointia, hallintaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Tytäryhtiöiden tulee laatia omat riskien arviointinsa ja käsitellä ne yhtiöiden hallituksissa viimeistään syksyllä 2026.
Luottamusedustajien työajan vapautukset hyväksyttiin
Kaupunginhallitus hyväksyi luottamusedustajien viikoittaiset työajan vapautukset esityksen mukaisesti. Vapautukset perustuvat kevään 2026 luottamusedustajavaaleihin, pääluottamusedustajien kanssa käytyihin keskusteluihin sekä päivitettyihin tietoihin kaupungin henkilöstön edustettavista.
Lieksan kunnalliset JHL ry:n vapautusaika on 6 tuntia 21 minuuttia viikossa ja Jyty Lieksa ry:n 2 tuntia 56 minuuttia. Juko/Lieksan vapautusaika on 7 tuntia 56 minuuttia, mutta oppivelvollisuuden huojennuksena se muutetaan 6 tuntiin viikossa. Tuntipalkkaiselle JHL-henkilöstölle ja Tekniikka ja terveys KTN Lieksa ry:lle ei myönnetty erillistä aikaa, koska tarvittava aika jää alle kahden tunnin viikossa.
Osavuosiraportin talousarviomuutokset etenevät valtuustoon
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle vuoden 2026 tammi–kesäkuun osavuosiraportin ja siihen sisältyvien talousarviomuutosten hyväksymistä. Valtuuston on määrä käsitellä asia 31.8.2026.
Kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen yhteenlaskettu tulos oli kesäkuun lopussa noin 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarviomuutosten jälkeen tilikauden tuloksen ennuste on 1,452 miljoonaa euroa ja ylijäämäennuste poistoeron muutoksen jälkeen 1,973 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen ja -kulujen arviota parannetaan 832 000 eurolla, mikä nostaa vuosikate-ennusteen noin 5,3 miljoonaan euroon.
Käyttötalouden muutoksissa tuloarvioita lisätään yhteensä 244 600 euroa ja määrärahoja vähennetään nettomääräisesti 224 495 euroa. Kotoutumisen tuloarviota lisätään 188 600 eurolla laskennallisten korvausten suuremman kertymän vuoksi, ja menoja vähennetään 47 685 eurolla. Yläkoulun ja lukion hankerahoituksen tuloarviota lisätään 34 000 eurolla sekä maankäytön ja rakentamisen tuloarviota 73 000 eurolla toteutuneiden luovutusvoittojen perusteella.
Liikunnan ja ulkoilun tuloarviota vähennetään 40 000 eurolla uimahallin remontin sekä jäähallin ja liikuntahallin vähentyneiden kävijämäärien vuoksi. Työllisyyspalvelujen menoja vähennetään 49 800 eurolla, mikä kohdistuu nuorten työllistämisen pilotin tilapäisiin palkkoihin ja sivukuluihin.
Kaupungin investointiosan nettomuutos on 277 000 euroa vähenevä. Ylä-Kolintien kevyen liikenteen väylän 200 000 euron määräraha ja kantatien 73 kiertoliittymän 450 000 euron määräraha poistetaan vuodelta 2026, koska hankkeet eivät toteudu tänä vuonna. Peltolan- ja Välikadun saneeraukseen lisätään 280 000 euroa, Väinöläntien hankkeeseen 50 000 euroa ja kirjaston valaistuksen uusimiseen 30 000 euroa.
Vesihuoltoliikelaitoksen investointimäärärahat kasvavat nettomääräisesti 238 000 euroa 1,569 miljoonaan euroon. Vesitornin saneeraukseen lisätään 200 000 euroa vedenjakelun toimintavarmuuden turvaamiseksi. Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmän saneeraukseen lisätään 50 000 euroa toteutuneiden tarjousten perusteella. Kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen investointien yhteinen nettomuutos on 39 000 euroa vähenevä.
Investointien rahoitustarpeeksi tarkentuu noin 8,5 miljoonaa euroa. Rahavarojen ennustetaan vähenevän vuoden aikana 1,044 miljoonaa euroa 7,616 miljoonaan euroon. Pitkäaikaisten lainojen lisäys säilyy 2,0 miljoonassa eurossa.
Uuden alakoulun investoinnin käynnistämistä esitetään
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle periaatepäätöstä uuden alakoulurakennuksen investoinnin käynnistämisestä. Päätöksessä ei vielä määritetä investoinnin lopullista kustannusta eikä rahoituksen määrää.
Valmistelussa arvioidaan, että Rantalan koulu ja Keskuskoulu voidaan yhdistää tulevina vuosina. Alkavana lukuvuonna Rantalassa on noin 130 ja Keskuskoulussa noin 220 vuosiluokkien 1–6 oppilasta. Vuoteen 2030 mennessä oppilasmäärän ennakoidaan laskevan noin 100 oppilaaseen Rantalassa ja 160 oppilaaseen Keskuskoulussa.
Vaihtoehtoina arvioitiin Rantalan oppilaiden siirtämistä Keskuskouluun sekä uuden kaksisarjaisen alakoulun rakentamista. Keskuskouluun keskittäminen edellyttäisi vanhemman rakennusosan laajaa peruskorjausta, uudemman osan korvaamista uudisrakennuksella, väistötiloja ja kahta muuttoa. Uudisrakennuksen arvioidaan mahdollistavan muunneltavat ja monikäyttöiset opetustilat, yhteisopettajuuden, jakotilat ja pienryhmätilat.
Hybridimallin ja uudisrakennuksen kokonaiskustannusten arvioitiin olevan alustavasti samansuuntaiset, kun hybridimallissa huomioidaan peruskorjaus, uudisosa ja väistötilat. Tarkempi kustannusarvio valmistuu tila- ja rakennesuunnittelun yhteydessä. Jos valtuusto hyväksyy periaatepäätöksen, käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy syksyllä 2026 ja jatkuu vuonna 2027. Rakentaminen pyritään aloittamaan vuonna 2028 ja tilat ottamaan käyttöön loppuvuodesta 2029. Uusi rakennus on lähtökohtaisesti tarkoitus sijoittaa kampuksen ja Liehun läheisyyteen.
