Yhteenveto
- Yhteishuoltajuusvanhempien tasavertaisesta kohtelusta koulukuljetusten suunnittelussa
- Arviointikertomuksen tavoitteiden asettaminen ja seuranta
- Henkilöstötilanne: Eläköitymisen vaikutukset ja rekrytoinnit
- Museon tilat ja aineistojen säilytys
- Työllisyyspalveluiden taloudellinen haaste
- Tytäryhtiöiden tavoitteet ja talouden tila
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkaharmonisaatio (Siun sote)
- Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2026
- Torin paikan muutos Pielisentielle
- Yksityistieavustusten määrärahojen nostaminen käsittelyyn
Yhteishuoltajuusvanhempien tasavertaisesta kohtelusta koulukuljetusten suunnittelussa
Kaupunginvaltuusto käsitteli Keskustan valtuustoryhmän aloitteen, jossa esitettiin maksuttoman koulukuljetuksen laajentamista vuoroviikoin molempien vanhempiensa luona asuville yhteishuoltajuuslapsille. Valtuusto päätti, että kaupunginhallitus antaa asiasta virallisen vastauksen ja lopettaa aloitteen käsittelyn. Päätöksen perusteluissa todettiin, että nykyinen käytäntö mahdollistaa koulukuljetuksen vain yhdestä osoitteesta lainsäädännön ja kuntakäytäntöjen mukaisesti. Koulukuljetusten järjestäminen kahdesta osoitteesta on Suomessa hyvin harvinaista ja hallintotuomioistuimet ovat todenneet käytännön olevan lain mukainen.
Valtuusto linjasi, että kaupunginhallitus päivittää koulukuljetusoppaan vuoden 2026 aikana ja tarkastelee mahdollisuuksia vuoroasuvien oppilaiden kuljetusjärjestelyihin. Nykyinen taloustilanne ja vuosittaiset säästövaatimukset rajoittavat uusien menokohteiden käyttöönottoa, eikä laajennuksia toteuteta ilman kansallisia lainsäädäntömuutoksia. Koulukuljetuskustannukset ovat tällä hetkellä noin 1,43 miljoonaa euroa vuodessa, ja niiden kasvuun vaikuttavat muun muassa polttoaineiden hinnannousu sekä reittien kilpailutustarpeet.
Valtuusto totesi, että laajempaa koulukuljetusten järjestämistä yhteishuoltajuudessa oleville lapsille ei voida toteuttaa nykyisillä lainsäädännöllisillä ja taloudellisilla puitteilla. Asiaan voidaan palata uudelleen valtakunnallisten muutosten myötä tulevaisuudessa.
Arviointikertomuksen tavoitteiden asettaminen ja seuranta
Kaupunginhallitus toi esiin, että valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrä on vähentynyt noin 28 prosenttia vuodesta 2023. Tavoitteiden asettamisen osalta korostettiin selkeyden tarvetta: jatkossa tavoitteet tulee määritellä joko valtuuston tai toimielimen tasolla sitoviksi. Lisäksi tavoitteille vaaditaan selkeät mittarit ja tavoitetasot, jotta niiden toteutumista voidaan arvioida luotettavasti tilinpäätöksessä. Tavoitteiden toteutumisasteita ja raportointia aiotaan kehittää jatkossa.
Henkilöstötilanne: Eläköitymisen vaikutukset ja rekrytoinnit
Eläköitymisten määrän ennakoidaan kasvavan lähivuosina Lieksassa. Kaupunki panostaa uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä henkilöstön pysyvyyden ja työssäjaksamisen tukemiseen. Rekrytointeja tuetaan monipuolisella viestinnällä ja yhteistyöllä oppilaitosten kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä. Työhyvinvointia mitataan henkilöstökyselyin vuosittain, työterveyspalveluja kehitetään ja esihenkilöiden johtamisvalmennuksia järjestetään.
Museon tilat ja aineistojen säilytys
Museon vanhan päärakennuksen uudet tilat ovat kompaktit, mikä on herättänyt huolta vanhan aineiston säilytyksestä. Tarkastuskäynnillä todettiin kuitenkin, että aineisto on asianmukaisesti varastoituna eikä sen käyttö pääty vaikka uudet tilat keskittyvät vaihtuvien näyttelyiden järjestämiseen.
Työllisyyspalveluiden taloudellinen haaste
Työllisyyspalveluiden suurena taloudellisena haasteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden korkea kustannus, joka vuonna 2024 oli noin 1,3 miljoonaa euroa eikä ole laskenut edellisvuodesta. Uudet työllisyysalueet aloittivat toimintansa vuoden 2025 alussa; niiden vastuulla on työttömyyden vähentäminen Lieksassa aktiivisin toimenpitein sekä kustannusten hallinta.
Tytäryhtiöiden tavoitteet ja talouden tila
Vuoden 2026 talousarviossa tullaan asettamaan selkeämmät tavoitteet tytäryhtiöille tarkastuslautakunnan huomioiden mukaisesti. Erityisesti Lieksan Kiinteistöt Oy:n taloudellinen tilanne on edelleen heikko; yhtiössä on käynnissä talouden tasapainottamistoimia pitkän aikavälin ohjelman mukaisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkaharmonisaatio (Siun sote)
Lieksan kaupunki ei kirjannut vuoden 2022 tilinpäätökseensä osuuttaan Siun soten palkkaharmonisaatiosta (n. 2 miljoonaa euroa), joka koko hyvinvointialueella oli noin 24 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 alussa Siun sote laskutti kustannuksia kunnista, mutta Lieksa reklamoi laskut eikä ole maksanut niitä. Kustannukset on mainittu vuosien 2023–2024 tilinpäätösten liitetiedoissa mutta ei varsinaisena kuluna. Asia etenee oikeudessa; kaupungin tilinpäätökset ovat lainvoimaisia ja asiaa seurataan jatkossakin.
Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2026
Kaupunginvaltuusto päätti pitää Lieksan tuloveroprosentin ennallaan vuodelle 2026 tasolla 8,40 %. Kiinteistöveroprosentit vahvistettiin seuraavasti: rakennusten yleinen veroprosentti 1,00 %, maapohjan yleinen veroprosentti 1,30 %, vakituinen asuinrakennus 0,43 %, muut asuinrakennukset 0,95 % sekä voimalaitokset 3,10 %. Yleishyödylliset yhteisöt ovat kiinteistöverosta vapautettuja (0 %). Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määrätty veroprosenttia. Päätös perustuu arvioituun verotulojen kehitykseen sekä voimassa oleviin lakeihin.
Torin paikan muutos Pielisentielle
Valtuusto päätti siirtää torin sijainnin nykyisestä paikasta Pielisentielle osoitteeseen Pielisentie 14. Nykyisen torin säilyttäminen hylättiin vaihtoehtona. Päätös perustui laajoihin selvityksiin torin saavutettavuudesta sekä keskustan elävyyden parantamisesta; uusi sijainti tarjoaa paremman saavutettavuuden sekä suuremman alueen toritoiminnalle. Viranhaltijat jatkavat uuden torialueen valmistelua Pielisentie 14 tontilla sisältäen tarvittavat kaavamuutokset.
Yksityistieavustusten määrärahojen nostaminen käsittelyyn
Keskustan valtuutetun Kari Heikuran esitys yksityistieavustusten määrärahojen lisäämisestä etenee kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Esityksen mukaan kunnossapidon ja perusparantamisen avustusmäärärahoja nostettaisiin kumpaakin 10 000 eurolla nykyisestä tasosta (160 000 € kunnossapitoon ja 30 000 € perusparantamiseen vuonna 2025). Asia siirtyy näin jatkovalmisteluun talousarvion tarkistuksen yhteydessä vastauksena tiekuntien kasvaneisiin kustannuksiin.
