Yhteenveto
- Pohjois-Karjalan työllisyysalueen sopimus hyväksyttiin – Kunta mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön
- Paiholan osayleiskaavamuutos käynnistyy – Rakentamisen byrokratia kevenee ja uudet rantapaikat mahdollisia
- Osavuosiraportti: Talous pysyy kurissa – Investointeja karsitaan miljoonalla eurolla
- Veroprosentit nousevat vuodelle 2024 – Tuloveroon selvä korotus, kiinteistöverot kilpailukykyisiksi
- Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annettiin selvitykset – Talouden kestävyys huolettaa
- Joensuun seudun yleiskaavatoimikuntaan nimetyt jäsenet – Yhteistyötä tulevaisuuden maankäytössä
- Kontiomäen soranottoalueen liittymän asfaltointi etenee valmisteluun – Aloite otettu käsittelyyn
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen sopimus hyväksyttiin – Kunta mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön
Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi liittymisen Pohjois-Karjalan työllisyysalueeseen, jossa vastuukuntana toimii Joensuu. Päätös perustuu uuteen lakiin, joka siirtää työvoimapalvelujen järjestämisvastuun kunnille vuoden 2025 alusta. Sopimuksen myötä Kontiolahti osallistuu yhdessä 12 muun kunnan kanssa uuden yhteisen toimielimen perustamiseen sekä palvelujen järjestämiseen.
Kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin ilman muutoksia, vaikka keskustelua käytiin muun muassa kuntien äänivallan jakautumisesta alueen lautakunnassa. Sopimus määrittää, että kustannukset jaetaan kuntien kesken valtionosuuskriteerien mukaisesti, ja Joensuu hoitaa taloushallinnon. Päätöksen taustalla painoivat lakimuutoksen tuomat velvoitteet sekä tarve resurssien tehokkaampaan käyttöön ja elinvoiman vahvistamiseen maakunnassa.
Paiholan osayleiskaavamuutos käynnistyy – Rakentamisen byrokratia kevenee ja uudet rantapaikat mahdollisia
Valtuusto hyväksyi Paiholan osayleiskaavan muutoksen käynnistämisen. Tavoitteena on mahdollistaa rakentaminen ilman poikkeamislupia sekä arvioida uusien rantarakennuspaikkojen sijoittamista noin 97 hehtaarin alueelle. Yksityinen maanomistaja maksaa 80 prosenttia kaavamuutoksen kustannuksista.
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot hallintokunnilta ja ELY-keskuksilta. Viranomaisneuvottelujen jälkeen luonnokseen tehtiin muutoksia, kuten suojelumerkintöjen tarkennuksia ja matkailurakentamisen mahdollisuuksia. Kaavamuutos tukee alueen kehittämistä ja vastaa kasvavaan kysyntään rakentamisesta Paiholassa.
Osavuosiraportti: Talous pysyy kurissa – Investointeja karsitaan miljoonalla eurolla
Valtuusto hyväksyi osavuosiraportin 2/2023 sekä siihen liittyvät talousarviomuutokset. Elokuun loppuun mennessä toimintakulut olivat 65 % vuositasosta, hieman alle tavoitteen. Verotuloja on kertynyt 23,6 miljoonaa euroa (74 % budjetista), mutta syksyn verotulojen ennakoidaan jäävän pienemmiksi aiempien vuosien verotuksen vuoksi.
Talousarvion vuosikate paranee määrärahamuutoksilla 6,3 miljoonasta eurosta 6,5 miljoonaan euroon ja tilikauden alijäämä pienenee -0,3 miljoonasta -0,1 miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen muutos on investointiosan noin miljoonan euron leikkaus, joka kohdistuu erityisesti vesihuoltoon ja kunnallistekniikkaan. Osastoille ei myönnetä lisämäärärahoja, vaan menolisäykset tulee kattaa sisäisin järjestelyin.
Veroprosentit nousevat vuodelle 2024 – Tuloveroon selvä korotus, kiinteistöverot kilpailukykyisiksi
Valtuusto päätti yksimielisesti nostaa vuoden 2024 tuloveroprosentin 8,4 prosenttiin (vuonna 2023: 7,86 %). Kiinteistöveroprosenteissa tehdään myös korotuksia: yleinen kiinteistövero nousee 1,03 prosenttiin ja vakituisen asuinrakennuksen vero 0,45 prosenttiin. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroksi tulee 1 %, voimalaitoksille 3,10 %.
Maapohjan kiinteistöveroprosentiksi asetettiin ehdollisesti 1,30 %, jos hallituksen lakiesitys menee läpi. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero pidetään nollassa eikä rakentamattoman asuinpaikan veroa oteta käyttöön. Korotusten taustalla ovat kunnan heikentynyt taloustilanne ja sote-uudistuksen vaikutukset veropohjaan; yhden prosenttiyksikön nousu tuloverossa tuo noin 280 000 euroa lisää tuloja kunnalle.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annettiin selvitykset – Talouden kestävyys huolettaa
Valtuusto merkitsi tiedoksi selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2022. Lautakunta oli kiinnittänyt huomiota kunnan talouden heikkenemiseen, kasvavaan lainamäärään sekä omavaraisuusasteen laskuun. Kunnanhallitus tunnusti ongelmat ja korosti vastuullisen taloudenpidon tarvetta.
Myös henkilöstön sairauspoissaolot sekä tulevat eläköitymiset nähtiin riskinä henkilöstörakenteelle. Koululaisten psykologipalveluiden riittävyys nousi esiin erityishuolena; hallitus lupasi jatkaa palveluiden kehittämistä. Päätös ei vielä sisältänyt uusia toimenpiteitä vaan tietoisuuden lisäämistä tulevia päätöksiä varten.
Joensuun seudun yleiskaavatoimikuntaan nimetyt jäsenet – Yhteistyötä tulevaisuuden maankäytössä
Valtuusto päätti Joensuun seudun yleiskaavatoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä osana uuden "Joensuun seudun yleiskaava 2040" -prosessia. Mika Kuusela nimettiin varapuheenjohtajaksi (varajäsen Jertta Harinen), Leena Nyyssönen varsinaiseksi jäseneksi (varajäsen Markus Haukka).
Toimikunta vastaa kaavan laadinnasta ja kuntien edustamisesta prosessissa. Kaavan valmistelu mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön tiivistämisen yhdyskuntarakenteessa ja maankäytössä pitkälle tulevaisuuteen. Kustannukset jakautuvat väkiluvun perusteella; ulkopuolisiin selvityksiin haetaan aktiivisesti rahoitusta.
Kontiomäen soranottoalueen liittymän asfaltointi etenee valmisteluun – Aloite otettu käsittelyyn
Valtuustossa käsiteltiin Mika Hiltusen ym. tekemää aloitetta Kontiomäen soranottoalueen liittymän asfaltoinnista. Aloite etenee nyt kunnan hallintoprosessissa valmisteltavaksi.
Käsittelyssä ei vielä linjattu hankkeen rahoitusta tai kustannusarviota; seuraavaksi selvitetään toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnan talouteen ennen lopullista päätöstä.
