Yhteenveto
- Kuka täyttää edesmenneen paikat? Uudet nimet luottamustehtäviin ja ohjeet tytäryhtiöille
- Miten kunnanjohtajaa johdetaan? Tulostavoitteet ja kehityskeskustelun suuntaviivat
- Saavatko edustajat äänensä kuuluviin? Terveiset toimielimistä vahvistavat tiedonkulkua
- Onko viranhaltijoiden toiminta linjassa? Päätökset ja pöytäkirjat hyväksyttiin sellaisenaan
- Mitkä asiat nousivat ilmoitusasioissa? Hallitus pysyy ajan tasalla
- Miten Kontiolahti pärjää taloudessa? Marraskuun talouskatsaus paljastaa suunnan
- Paljonko valtio antaa rahaa? Valtionosuuspäätökset kiristävät budjettia
- Kuka hyväksyy laskut? Vastuuhenkilöt nimetty vuodelle 2025
- Mihin rahat käytetään? Käyttösuunnitelma ohjaa toimintaa ja investointeja
- Kuka järjestää työllisyyspalvelut? Pohjois-Karjalan yhteinen sopimus voimaan
- Miten vammaisten ääni kuuluu? Toimintasuunnitelma tähtää parempaan arkeen
Kuka täyttää edesmenneen paikat? Uudet nimet luottamustehtäviin ja ohjeet tytäryhtiöille
Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle useiden luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä edesmenneen Pirkko Möntin jälkeen. Esityksen mukaan Leena Nyyssöselle valitaan uusi henkilökohtainen varajäsen kunnanhallitukseen, keskusvaalilautakuntaan nimetään uusi varajäsen ja SDP:n ensimmäinen varavaltuutettu Marko Turunen kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi. Lisäksi keskusvaalilautakuntaa pyydetään nimeämään uusi varavaltuutettu SDP:lle.
Kunnanhallitus ohjeisti myös omistajaohjausjaostoa valitsemaan uudet kunnan edustajat osakeyhtiöihin sekä evästämään tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajia nimeämään uuden jäsenen yhtiöiden hallituksiin. Päätökset perustuvat kuntalain ja vaalilain säädöksiin, jotka määräävät menettelytavat luottamushenkilön kuoleman jälkeen. Kunnanhallitus korosti ripeän täydennyksen merkitystä kunnallisen päätöksenteon jatkuvuudelle.
Miten kunnanjohtajaa johdetaan? Tulostavoitteet ja kehityskeskustelun suuntaviivat
Kunnanhallitus linjasi kunnanjohtajan tulostavoitteita vuodelle 2024 sekä antoi kunnanhallituksen puheenjohtajistolle saatteet kehityskeskustelua varten. Tavoitteissa painottuvat talouden tasapaino, toimintamenojen hallinta, työmarkkinatukimenojen pienentäminen, elinvoiman ja myönteisen kuntakuvan kehittäminen sekä osallistavan johtamisen vahvistaminen. Kehityskeskustelussa arvioidaan vuoden 2024 tavoitteiden toteutuminen ja asetetaan painopisteet vuodelle 2025. Kunnanjohtaja ja hallintopäällikkö eivät osallistuneet päätöksentekoon esteellisinä.
Saavatko edustajat äänensä kuuluviin? Terveiset toimielimistä vahvistavat tiedonkulkua
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi edustajiensa raportit muista kunnan toimielimistä sekä sidosryhmistä. Päätöksen myötä kunnanhallituksen edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa, mikä parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä kunnan sisällä. Asia ei sisältänyt taloudellisia vaikutuksia, mutta korostaa kunnanhallituksen sitoutumista avoimuuteen ja vuorovaikutukseen.
Onko viranhaltijoiden toiminta linjassa? Päätökset ja pöytäkirjat hyväksyttiin sellaisenaan
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijapäätökset sekä hyvinvointi- ja työllisyysjaoston ja omistajaohjausjaoston pöytäkirjat ajalta 27.11.2024–8.1.2025. Hallitus ei käyttänyt otto-oikeutta eli ei puuttunut viranhaltijoiden päätöksiin, vaan tuki heidän itsenäistä päätöksentekoaan sujuvan hallinnon turvaamiseksi.
Mitkä asiat nousivat ilmoitusasioissa? Hallitus pysyy ajan tasalla
Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi ilman erillistä käsittelyä tai taloudellisia vaikutuksia. Päätös osoittaa halua pitää kaikki jäsenet tietoisina kunnan ajankohtaisista asioista.
Miten Kontiolahti pärjää taloudessa? Marraskuun talouskatsaus paljastaa suunnan
Hallitus käsitteli marraskuun 2024 talouskatsauksen ja päätti merkitä sen tiedoksi. Seuranta perustuu aiemmin hyväksyttyihin täytäntöönpano-ohjeisiin, joiden mukaan poikkeamiin reagoidaan nopeasti ja mahdolliset talousarviomuutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi. Kevään aikana valmistellaan organisaatiomuutoksen mukainen uusi talousarviorakenne, joka tulee voimaan heinäkuussa 2024.
Paljonko valtio antaa rahaa? Valtionosuuspäätökset kiristävät budjettia
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan Kontiolahden peruspalvelujen valtionosuus vuodelle 2025 on 18,4 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvaus 0,66 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen jälkeen kokonaisrahoitus jää 17,4 miljoonaan euroon, mikä on lähes 45 000 euroa vähemmän kuin budjetoitiin. Hallitus hyväksyi summat yksimielisesti; mahdollisuus oikaisuvaatimukseen säilyy.
Kuka hyväksyy laskut? Vastuuhenkilöt nimetty vuodelle 2025
Laskujen hyväksyjiksi nimettiin edelleen kunnanjohtaja, talousjohtaja, hallintopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Hyvinvointi- ja työllisyyspäällikölle sekä vapaa-aikapäällikölle myönnettiin oikeudet omille kustannuspaikoilleen, nyt myös yhtäläisesti laajennettuna molemmille. Kunnanjohtajan laskut hyväksyy kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Mihin rahat käytetään? Käyttösuunnitelma ohjaa toimintaa ja investointeja
Kunnanhallitus hyväksyi käyttösuunnitelman vuodelle 2025: hallintopalveluiden kulut kasvavat 6,6 %, henkilöstöpalveluiden kulut jopa 18,9 % ja talous- sekä tietohallinnon kulut yli kolmanneksen. Nettotulos heikkenee useilla vastuualueilla menojen kasvaessa tuloja enemmän. Investoinneissa painottuvat maan hankinta sekä vapaa-ajan kaluston uudistaminen vuosina 2025–2027. Investointimenot ylittävät toiminnan tulot selvästi, mikä vaikuttaa maksuvalmiuteen.
Kuka järjestää työllisyyspalvelut? Pohjois-Karjalan yhteinen sopimus voimaan
Kunnanhallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimuksen vuoden alusta alkaen. Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy nyt valtiolta kunnille – Joensuu toimii vastuukuntana, jonka lautakunta koostuu alueen kuntien edustajista (Joensuulla kolme paikkaa). Kustannukset katetaan kuntien osuuksina Joensuun talousarvion kautta sovittujen jakoperusteiden mukaisesti.
Miten vammaisten ääni kuuluu? Toimintasuunnitelma tähtää parempaan arkeen
Vammaisneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2025 hyväksyttiin sellaisenaan: painopisteinä ovat yhteistyön tiivistäminen muiden vaikuttamistoimielinten kanssa, palveluiden laadun seuranta asiantuntijakuulemisilla sekä esteettömyyden parantaminen arjessa ja palveluissa. Suunnitelma mahdollistaa resurssien kohdistamisen konkreettisiin toimiin vammaisten hyväksi.
