Yhteenveto
- Miksi Pohjois-Karjalan sähköverkko laahaa ja kuka siitä kärsii?
- Miten Kontiolahti aikoo parantaa työllisyyttä ja valmistautua TE-palveluiden siirtoon?
- Voiko järjestötyöllistäminen vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä Kontiolahdella?
- Kuka valvoo vammaisten oikeuksia ja osallistumista kuntapäätöksiin?
- Miten kunta yrittää pitää talouden tasapainossa investointien ja sote-uudistuksen puristuksessa?
- Miksi koko kunnan henkilöstölle käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut?
- Mitkä ovat kunnanjohtajan ajankohtaiset nostot hallituksen tietoon?
- Mitkä ilmoitusasiat tuotiin hallituksen tietoon?
Miksi Pohjois-Karjalan sähköverkko laahaa ja kuka siitä kärsii?
Kunnanhallitus kritisoi Fingridin kymmenvuotista kantaverkon kehittämissuunnitelmaa, koska se ei tarjoa ratkaisuja Pohjois-Karjalan sähköverkon pullonkauloihin. Kontiolahden näkökulmasta erityisen huolestuttavaa on, ettei Savo-Karjalan alueelle ole tulossa investointeja, jotka mahdollistaisivat merkittävien uusiutuvan energian hankkeiden liittämisen verkkoon. Kunta muistuttaa, että tämä hidastaa sekä paikallisten että kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista – esimerkiksi Kyyrönsuon aurinkovoimala voi jäädä toteutumatta siirtokyvyn puutteessa. Kunnanhallitus vaatii Fingridiltä konkreettisia investointeja ja alueen erityispiirteiden huomioimista lausunnossaan sekä tukee Vaaralinjan kehittämistä Itä-Suomen sähköverkon vahvistamiseksi.
Miten Kontiolahti aikoo parantaa työllisyyttä ja valmistautua TE-palveluiden siirtoon?
Kunnanhallitus päätti osallistua TNO Pohjois-Karjala -hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa maakunnallinen asiakaspalvelupisteverkosto työllisyyden edistämiseksi vuosina 2024–2026. Hanke tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikille työn ja koulutuksen tarpeessa oleville pohjoiskarjalaisille. Kontiolahden osuus kokonaiskustannuksista on 48 718 euroa kolmelle vuodelle. Päätöksen taustalla painoi erityisesti tarve kehittää palveluita nuorille ja maahanmuuttajille sekä varautua TE-palveluiden siirtymiseen kunnille vuoden 2025 alussa. Kunta huomioi myös, että omarahoitusosuuden kattamiseen ei voida käyttää valmisteluyksikön varoja, vaan lisäresurssien rahoitus on järjestettävä erikseen.
Voiko järjestötyöllistäminen vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä Kontiolahdella?
Kunnanhallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hakemuksen omarahoitusosuudesta ESR-rahoitteiseen järjestötyöllistämisen kehittämishankkeeseen vuosille 2024–2026. Kontiolahti sitoutuu yhteensä 30 000 euron panokseen (10 000 €/vuosi). Hankkeen tavoitteena on luoda maakunnallinen malli järjestöjen kautta tapahtuvaan työllistämiseen erityisesti pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, osatyökykyisille ja nuorille. Kunnan alueelle nimetään oma vastuuvalmentaja ja kuntakohtaiset tavoitteet sovitaan erikseen. Päätös perustuu huoleen kunnan korkeasta pitkäaikaistyöttömyydestä (250–300 henkilöä kuukaudessa) sekä siihen, että järjestötyöllistäminen tarjoaa matalan kynnyksen työmahdollisuuksia.
Kuka valvoo vammaisten oikeuksia ja osallistumista kuntapäätöksiin?
Kunnanhallitus asetti vammaisneuvoston toimikaudelle 2023–2025 turvaamaan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kunnassa. Neuvostoon nimitettiin seitsemän varsinaista jäsentä paikallisista vammaisjärjestöistä sekä varajäsenet esitysten mukaisesti. Hyvinvointikoordinaattori toimii sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä. Päätös vahvistaa vammaisten asemaa kunnallisessa päätöksenteossa sekä järjestöjen roolia vammaispoliittisessa työssä.
Miten kunta yrittää pitää talouden tasapainossa investointien ja sote-uudistuksen puristuksessa?
Kunnanhallitus antoi tarkat ohjeet talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024–2026 laadinnalle. Vuoden 2023 tilinpäätös uhkaa jäädä 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, vaikka viime vuosi oli ylijäämäinen – syynä muun muassa Lehmon yhtenäiskoulun massiivinen investointi ja siitä johtuva velkaantuminen. Sote-uudistus on pienentänyt verotuloja ja valtionosuuksia: ensi vuonna verotulot laskevat rajusti ja vuosien 2024–2025 alijäämäksi ennustetaan lähes neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kunta joutuu siis sopeutustoimiin toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi – investointitasoa lasketaan, menoja karsitaan eikä uusia menolisäyksiä sallita palkankorotuksia lukuun ottamatta. Taloussuunnitelman kehys käsitellään syyskuussa.
Miksi koko kunnan henkilöstölle käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut?
Talouden tasapainottamistarpeen vuoksi kunnanhallitus päätti käynnistää yt-neuvottelut koko henkilöstön osalta – tavoitteena on leikata ulkoisia toimintamenoja 1,5 miljoonalla eurolla vuoden 2024 talousarviossa. Neuvotteluissa käsitellään työtehtävien uudelleenjärjestelyjä, mikä voi johtaa jopa 25 henkilön irtisanomiseen tai osa-aikaistamiseen. Neuvottelut eivät koske tytäryhtiöitä mutta niiden taloudellinen tilanne huomioidaan erikseen. Yt-neuvottelujen minimikesto on kuusi viikkoa.
Mitkä ovat kunnanjohtajan ajankohtaiset nostot hallituksen tietoon?
Kunnanjohtaja esitteli hallitukselle ajankohtaisia asioita liittyen kunnan tilanteeseen ja tulevaisuuteen; hallitus merkitsi nämä tiedoksi ilman erillisiä päätöksiä tai toimenpiteitä. Ympäristöasiat olivat mahdollisesti esillä ympäristöpäällikkö Antti Suontaman läsnäolon myötä.
Mitkä ilmoitusasiat tuotiin hallituksen tietoon?
Hallitukselle esiteltiin kokouksessa ilmoitusasioita oheismateriaalin pohjalta; nämä merkittiin tiedoksi yksimielisesti ilman taloudellisia tai muita päätöksiä.
