Yhteenveto
- Ratalinjat uusiksi, liikenneyhteydet kuntoon – miksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa muutetaan?
- Lastuniemi laajenee – mihin Kiteen kaupunki käyttää uutta maa-aluetta?
- Rakentamisen pelisäännöt uusiksi – miten rakennusjärjestys muuttuu?
- Vaikuttamisen kärjet kootaan – mitkä hankkeet Kiteellä nousevat esiin maakunnan edunvalvontaan?
- Kokouskalenteri lukkoon – milloin kaupunginhallitus kokoontuu keväällä?
- Kriisitilanteisiin valmiina – ketkä edustavat Kiteeä alueellisissa valmiusryhmissä?
- Kotouttaminen kuntoon – miten Kitee ottaa vastaan maahanmuuttajat?
- Äänestysalueiden nimet ajan tasalle – miksi kaupungintalon nimi katoaa vaalialueilta?
- Nuorisovaltuustolle täysi palkkio – kuinka nuoret saavat oikeudenmukaisen korvauksen?
- Asiakirjamaksut pysyvät ennallaan – mitä maksaa virallinen ote tai todistus?
- Talousarviomuutokset: lisää rahaa vuokrataloille ja korkotuottojen kasvuun – mistä rahat otetaan?
- Talousraportit paljastavat: menot kasvussa, tulot ylittyneet – miten talous pysyy kurissa?
- Koulutusinvestoinnit henkilöstölle – paljonko aikaa osaamisen kehittämiseen varataan?
- Luottamusmiehet saavat selkeät pelisäännöt – miten ajankäyttö määritellään ensi vuonna?
- Työterveyshuolto laajenee – mitä muutoksia palveluihin on luvassa?
- Viranhaltijapäätökset tiedoksi – miksi hallitus ei puutu arjen päätöksiin?
- Lautakuntien pöytäkirjat julki – mitä niissä päätettiin viimeksi?
- Ilmoitusasiat esillä – mitä uutta hyvinvointialueelta ja maakuntaliitolta kuuluu?
- Kaupunginjohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin – mitä tulevaisuudessa odottaa?
- Muut asiat jäivät pöydälle – miksi kokouksessa ei tullut uusia yllätyksiä?
- Purkupäätökset vuokrataloille – mikä on vanhojen kiinteistöjen kohtalo Kiteellä?
Ratalinjat uusiksi, liikenneyhteydet kuntoon – miksi Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa muutetaan?
Kiteen kaupunginhallitus hyväksyi Pyhäjärven rantaosayleiskaavan muutoksen Syrjäsalmen ratasillan kohdalla. Kaavamuutoksessa ratalinja siirtyy 45 metriä länteen, jotta huonokuntoisen sillan tilalle voidaan rakentaa uusi. Tavoitteena on turvata Karjalan radan liikenteen jatkuvuus ja mahdollistaa tulevaisuuden kehitystarpeet, kuten kaksoisraide. Päätös huomioi myös Natura-alueet ja pohjavesisuojelun, ja kaava etenee valtuuston käsittelyyn. Toteutus liittyy Väyläviraston investointeihin ja parantaa koko maakunnan saavutettavuutta.
Lastuniemi laajenee – mihin Kiteen kaupunki käyttää uutta maa-aluetta?
Kaupunki ostaa 3 350 m²:n määräalan Puhoksen sataman teollisuusalueelta 3 350 eurolla laajentaakseen laskeutusallasta. Alueelle voi sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia teollisuustoiminnan tueksi. Kaupunki vastaa lohkomiskuluista ja maankäyttöpäällikkö Antti Juntunen valtuutettiin hoitamaan kaikki tarvittavat sopimukset. Kauppa vahvistaa kaupungin infran kehittämistä ja tukee teollisuuden kasvua.
Rakentamisen pelisäännöt uusiksi – miten rakennusjärjestys muuttuu?
Rakennusjärjestysluonnos päivitettiin vastaamaan Kiteen paikallisia olosuhteita ja kestävän kehityksen tavoitteita. Uudistus ohjaa rakentamista ekologisesti, kulttuuriarvot huomioiden sekä maisemaan sopeuttaen. Painotuksina ovat ympäristöystävällisyys, esteettömyys ja selkeät etäisyysmääräykset erityisesti ranta-alueilla sekä tulvariskien huomiointi. Rakennusjärjestys etenee vielä valtuuston hyväksyttäväksi ennen voimaantuloa.
Vaikuttamisen kärjet kootaan – mitkä hankkeet Kiteellä nousevat esiin maakunnan edunvalvontaan?
Kiteen kaupunginhallitus päätti esittää Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Vaikuttamisen kärjet 2026 -asiakirjaan useita merkittäviä hankkeita: Karjalan radan kehittäminen (ratasuunnitelma 4,5 M€, kunnostus 64 M€), asemien rakentaminen (0,5–1 M€), VT6:n perusparannukset ja valaistus (yht. yli 20 M€), Koivikon liittymä (2 M€), laajakaistatuet (5 M€) sekä Puhoksen sataman kehittäminen (5 M€). Lisäksi esitetään tuotekehitysyksikköä elintarvike- ja luonnontuotealalle (2 M€) sekä kantaverkon vahvistamista. Esitykset toimitetaan maakuntaliittoon jatkokäsittelyyn.
Kokouskalenteri lukkoon – milloin kaupunginhallitus kokoontuu keväällä?
Kevään 2025 kokousaikataulu vahvistettiin: hallitus kokoontuu pääosin kahden viikon välein maanantaisin klo 16 alkaen, alkaen 13.1.2025. Aikataulua voidaan muuttaa tarpeen mukaan asioiden käsittelyn sujuvoittamiseksi.
Kriisitilanteisiin valmiina – ketkä edustavat Kiteeä alueellisissa valmiusryhmissä?
Kiteen edustajiksi Pohjois-Karjalan valmiusfoorumiin ja alueellisiin valmiusryhmiin nimettiin hallintopäällikkö Tuula Korpi (varsinainen) ja kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen (vara). Nimetyt henkilöt osallistuvat turvallisuusselvitykseen ja ilmoitetaan hyvinvointialueelle määräajassa.
Kotouttaminen kuntoon – miten Kitee ottaa vastaan maahanmuuttajat?
Kiteen kotouttamisohjelma päivitettiin vastaamaan erityisesti ukrainalaisten pakolaisten tarpeisiin. Kaupunki sitoutuu järjestämään riittävät resurssit alkukartoituksiin, kotoutumissuunnitelmiin, kielikoulutukseen sekä sosiaali- ja työllisyyspalveluihin. Ohjelman rahoitus tulee pääosin valtiolta, mutta osa kustannuksista katetaan kaupungin omasta budjetista vähentämällä muita menoja. Kotoutumistoimien vaikuttavuutta seurataan vuosittain talousarvion yhteydessä.
Äänestysalueiden nimet ajan tasalle – miksi kaupungintalon nimi katoaa vaalialueilta?
Kaupungintalon muuton vuoksi nykyinen "Kaupungintalo"-äänestysalue nimetään jatkossa "Kiteentie"-alueeksi. Muutos selkeyttää tulevien vaalien järjestelyjä eikä vaikuta aluejakoon tai muihin vaalijärjestelyihin.
Nuorisovaltuustolle täysi palkkio – kuinka nuoret saavat oikeudenmukaisen korvauksen?
Nuorisovaltuuston jäsenille maksetaan takautuvasti kolmen vuoden ajalta täysi 60 euron kokouspalkkio per kokous aiemman virheellisen 10 euron sijaan, yhteensä noin 4 300 euroa nuorisotoimen budjetista. Jatkossa nuorisovaltuusto rinnastetaan muihin vaikuttamistoimielimiin palkkiosäännössä.
Asiakirjamaksut pysyvät ennallaan – mitä maksaa virallinen ote tai todistus?
Vuoden 2025 asiakirjamaksut hyväksyttiin ilman muutoksia: esimerkiksi pöytäkirjan otteet maksavat 1,50–6,50 euroa kappaleelta riippuen toimitustavasta ja laadusta. Maksuttomia ovat muun muassa sähköiset asiakirjat asianosaisille ja viranomaisvelvoitteisiin liittyvät tiedot. Kokoustiloja ei vuokrata ulkopuolisille.
Talousarviomuutokset: lisää rahaa vuokrataloille ja korkotuottojen kasvuun – mistä rahat otetaan?
Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalojen tukemiseen tehdään kulukirjaus vuodelle 2024 yhteensä 521 000 euroa, avustuksiin lisätään 321 000 euroa. Rahoitustuottoihin lisätään yhteensä 400 000 euroa korko- ja muihin tuottoihin perustuen parempaan kuin ennakoituun taloustilanteeseen. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nosteta tänä vuonna; määrärahaa vähennetään miljoonalla eurolla. Toimenpiteet heikentävät toimintakatetta mutta parantavat vuosikatetta ja tilikauden tulosta.
Talousraportit paljastavat: menot kasvussa, tulot ylittyneet – miten talous pysyy kurissa?
Lokakuun talousraporteissa toimintatuotot ylittivät ennusteen (88,8 % budjetista), mutta toimintakulut ovat suuret (79,6 % budjetista). Suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut sekä palvelujen ostot. Toimintakate jäi selvästi miinukselle (-25 miljoonaa euroa). Verotulot kasvoivat ennakoidusta tasosta ylöspäin (18 miljoonaa euroa). Raportointi auttaa reagoimaan ajoissa mahdollisiin ylityksiin.
Koulutusinvestoinnit henkilöstölle – paljonko aikaa osaamisen kehittämiseen varataan?
Vuoden 2025 koulutussuunnitelma takaa jokaiselle työntekijälle vähintään kolme koulutuspäivää vuodessa työajalla; tavoitteena nostaa taso neljään päivään vuodessa per työntekijä. Suunnitelma mahdollistaa koulutuskorvausten hakemisen heti vuoden alusta.
Luottamusmiehet saavat selkeät pelisäännöt – miten ajankäyttö määritellään ensi vuonna?
Vuodelle 2025 hyväksyttiin paikallinen sopimus luottamusmiesten määrästä ja ajankäytöstä: pääluottamusmiehelle keskimäärin yksi työpäivä viikossa edustettavaa kohden; JHL ry:lle viikoittain 6 h 20 min, JUKO ry:lle 8 h 5 min; johtoryhmän henkilöstöedustajalle kolme tuntia viikossa.
Työterveyshuolto laajenee – mitä muutoksia palveluihin on luvassa?
Hyväksytty työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2025–2027 sisältää tarkennetut työpaikkaselvityskäynnit, osatyökykyisten tarkastukset sekä Kiilakuntoutuksen lisäyksen. Palveluntuottajana jatkaa Lääkäriasema Resetti Oy; akuuttisairaanhoidon optio otetaan käyttöön yleislääkäritasoisena palveluna henkilöstölle.
Viranhaltijapäätökset tiedoksi – miksi hallitus ei puutu arjen päätöksiin?
Hallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijoiden päätökset ajalta 19.11.–2.12., eikä käyttänyt otto-oikeuttaan mihinkään yksittäiseen asiaan tällä kertaa.
Lautakuntien pöytäkirjat julki – mitä niissä päätettiin viimeksi?
Sivistys-, ympäristö-, tekninen- ja tarkastuslautakunnan tuoreet pöytäkirjat merkittiin tiedoksi ilman erillisiä toimenpiteitä tai taloudellisia vaikutuksia.
Ilmoitusasiat esillä – mitä uutta hyvinvointialueelta ja maakuntaliitolta kuuluu?
Hallitus sai tiedoksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvion, maakuntavaltuuston pöytäkirjat sekä Digi- ja väestötietoviraston ohjeet tulevien vaalien järjestämisestä.
Kaupunginjohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin – mitä tulevaisuudessa odottaa?
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kaupunginjohtajan katsauksen Kiteen tilanteesta ja tulevista suunnitelmista; keskusteluja käytiin mutta uusia päätöksiä ei tehty.
Muut asiat jäivät pöydälle – miksi kokouksessa ei tullut uusia yllätyksiä?
Muita asioita ei ollut käsiteltävänä; hallitus keskittyi jo päätettyihin aiheisiin.
Purkupäätökset vuokrataloille – mikä on vanhojen kiinteistöjen kohtalo Kiteellä?
Kiteen Kotitalot Oy:n kerrostalo Hakatie 4:ssa sekä Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistyksen rivitalo Rauhankuja 3 C:ssa saivat kaupunginhallituksen puoltavan lausunnon ARA:n purkuavustushakemukseen perustuen heikkoon käyttöasteeseen ja korjausvelkaan sekä alueen laskevaan väestökehitykseen. Purkaminen nähtiin tarpeellisena ratkaisuna asuntomarkkinan elvyttämiseksi keskustassa.
