Yhteenveto
- Valtuuston päätökset todettiin laillisiksi ja toimeenpanokelpoisiksi
- Lausunto hallinto-oikeudelle Vaarala-kiinteistön ostoa koskevassa valituksessa
- Ehdotus vahingonkorvausasian uudelleen käsittelystä jätettiin tutkimatta
- Vuoden 2025 henkilöstökertomus hyväksyttiin
- Sivistysjohtajan rekrytoinnissa päätettiin haastateltavat
- Sosiaali- ja potilasasiavastaavien vuoden 2025 selvitys merkittiin tiedoksi ja toimitetaan eteenpäin
Valtuuston päätökset todettiin laillisiksi ja toimeenpanokelpoisiksi
Käsittelyssä olivat valtuuston 18.5.2026 kokouksessa tehdyt päätökset (§ 22–28) sekä niiden laillisuus ja syntytapa kuntalain mukaisena laillisuusvalvontana.
Päätöksenä todettiin, että valtuuston 18.5.2026 tekemät päätökset on tehty lainmukaisesti, oikeassa järjestyksessä ja valtuuston toimivallan rajoissa. Päätösten täytäntöönpano voidaan siten käynnistää. Päätöksistä ilmoitetaan asianosaisille pöytäkirjanotteella. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Lausunto hallinto-oikeudelle Vaarala-kiinteistön ostoa koskevassa valituksessa
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyysi lausuntoa kunnallisvalitukseen, joka kohdistuu valtuuston 16.2.2026 tekemään päätökseen ostaa Vaarala-niminen kiinteistö. Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi sekä lisäksi täytäntöönpanokieltoa.
Valituksen keskeiseksi väitteeksi oli nostettu se, että valmistelussa ei olisi tehty valtiontukiarviota. Käsittelyssä käytiin läpi, että kaupungin näkemyksen mukaan kiinteistökauppa on markkinaehtoinen eikä sisällä EU:n valtiontukisäädösten mukaista tukea. Lisäksi todettiin täytäntöönpanokiellon osalta, ettei kauppaa ole tarkoitus panna täytäntöön ennen hallinto-oikeuden ratkaisua ja lainvoimaa.
Päätöksenä hyväksyttiin yksimielisesti hallinto-oikeudelle annettava lausunto oheismateriaalina olleen luonnoksen mukaisena ja toimitetaan pyydetyt asiakirjat ja selvitykset lausunnon yhteydessä. Asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kaupunginhallituksen jäsen Juha Lintumäki ilmoitti esteellisyydestä (osallisuusjäävi, asianosainen) ja poistui; hänen varajäsenensä Osmo Pirhonen osallistui asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Ehdotus vahingonkorvausasian uudelleen käsittelystä jätettiin tutkimatta
Kokouksessa käsiteltiin ulkopuolelta tullutta ehdotusta, jossa pyydettiin harkitsemaan uudelleen aiempia vahingonkorvaukseen liittyviä ratkaisuja (12.1.2026 ja 30.3.2026 tehdyt päätökset) ja tekemään asiassa myönteinen korvauspäätös.
Valmistelussa todettiin hallintolain perusteella, että virheellisen päätöksen poistaminen ja asian uudelleen ratkaiseminen edellyttää asianosaisasemaa tai viranomaisen oma-aloitteista menettelyä. Lisäksi todettiin, että asia oli jo käsitelty uudelleen 30.3.2026 ja tuolloinen päätös on lainvoimainen, eikä ehdotuksen tekijällä katsottu olevan asiassa asianosaisen puhevaltaa.
Keskustelun aikana tehtiin muutettu esitys, jossa esitettiin 1) asianomaiselle korvattavaksi onnettomuudesta aiheutuneet kustannukset 1 302,41 euroa sekä 2) ohjeistettavaksi toimivaltaista viranhaltijaa valmistelemaan esitys koripallokentän aidan korottamisesta Helsingin liikuntapaikkaohjeen mukaisesti neljään metriin. Muutettu esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.
Päätökseksi jäi esittelijän alkuperäinen ehdotus: ehdotus asian uudelleen käsittelystä jätetään tutkimatta. Juha Lintumäki jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.
Vuoden 2025 henkilöstökertomus hyväksyttiin
Päätöksenä hyväksyttiin vuoden 2025 henkilöstökertomus (henkilöstöraportoinnin vuosikatsaus) ja siinä esitetyt keskeiset havainnot ja toimenpiteet. Päätös hyväksyttiin kokouksessa.
Raportin keskeisiä tietoja vuodelta 2025 olivat muun muassa seuraavat: kaupungin palveluksessa oli 31.12.2025 yhteensä 283 henkilöä (6 vähemmän kuin vuonna 2024). Vakinaisia oli 208 (noin 73 %), määräaikaisia 64 (noin 23 %) ja sijaisia 11 (noin 4 %). Osa-aikatyötä teki 50 henkilöä (18 %).
Henkilöstökulut olivat vuonna 2025 yhteensä 15 395 983 euroa. Palkat ja palkkiot olivat 12 419 924 euroa, eläkekulut 2 580 188 euroa ja muut henkilöstömenot 395 871 euroa. Työpanosta kuvattiin HTV2-mallilla: kokonais-HTV2 oli 273,6 htv, mikä oli 18,3 htv vähemmän kuin edellisvuonna.
Sairauspoissaolot olivat keskimäärin 8,7 kalenteripäivää/henkilö ja poissaolopäiviä kertyi yhteensä 2 527 (noin 15 % vähemmän kuin vuonna 2024). Työtapaturmailmoituksia tehtiin 23, ja työtapaturmista aiheutui 19 kalenteripäivää poissaoloja. Rekrytoinneissa vakinaisiin palvelussuhteisiin palkattiin 20 henkilöä; eläköityneitä oli 10 ja eläkkeelle siirtymisen keski-ikä oli 64,8 vuotta.
Lisäksi henkilöstökertomuksessa käsiteltiin muun muassa varhaiskasvatuksen palvelurakenteen muutosta (yksityisten ostopalveluiden lopettaminen ja toiminnan siirtyminen kaupungin omaksi elokuusta 2025 alkaen), osaamisen kehittämistä (koulutuspäiviä 1 086 eli 3,8 päivää/henkilö) sekä työhyvinvoinnin ja sisäisen viestinnän kehittämistarpeita.
Sivistysjohtajan rekrytoinnissa päätettiin haastateltavat
Sivistysjohtajan virka oli ollut haettavana Kuntarekryssä 28.4.–17.5.2026, ja määräaikaan mennessä tuli 17 hakemusta. Hakijoista oli laadittu ansiovertailu haastatteluihin etenemistä varten, ja haastattelujen ilmoitettiin ajoittuvan viikoille 22–23.
Päätöksenä valittiin haastateltaviksi Katja Koivunoro, Tuomo Pesonen, Seija Rosti ja Matti Vänttinen. Esittelijä muutti kokouksessa alkuperäistä ehdotusta, koska Eveliina Suanto oli vetänyt hakemuksensa pois. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien vuoden 2025 selvitys merkittiin tiedoksi ja toimitetaan eteenpäin
Käsittelyssä oli sosiaali- ja potilasasiavastaavien selvitys vuodelta 2025. Päätöksenä selvitys merkittiin tiedoksi ja saatetaan edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle sekä tarkastuslautakunnalle. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Selvityksen mukaan vuonna 2025 yhteydenottoja sosiaali- ja potilasasiavastaaville oli 1 230. Yhteydenotoista 79 % liittyi tyytymättömyyteen saatuun palveluun ja 21 % oli luonteeltaan tiedustelua. Yhteydenotoista 88 % oli yleistä neuvontaa ja 11 % johti tapaamisiin. Selvityksessä todettiin myös, että vuonna 2025 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin muuhun kuin yleiseen neuvontaan liittyviin yhteydenottoihin tuli velvoite kirjata yksilöivä tunnistetieto, mikä paransi erottelua ja tilastointia.
Yhteydenottojen suurimpia teemoja olivat sosiaalihuolto (261 yhteydenottoa), ja sieltä korostuivat lastensuojelu, vammaispalvelut sekä ikääntyneiden palvelut. Lastensuojelussa (94) yhteydenotoissa painottuivat avohuoltoon liittyvät asiat sekä kokemukset kuulemisesta, menettelystä ja päätösten perusteluista. Vammaispalveluissa (47) yhteydenotoissa korostuivat henkilökohtainen apu, asumisen tuki ja liikkumisen tuki sekä uuden vammaispalvelulain muutostilanteisiin liittyvät palvelujen yhteensovittamisen tarpeet. Ikääntyneiden palveluissa (61) nousivat esiin asumispalveluihin ja kotihoitoon liittyvät huolenaiheet, kuten hoidon turvallisuus ja omaisten tiedonsaanti.
Selvityksessä kuvattiin lisäksi terveydenhuollon puolella yhteydenottojen liittyvän muun muassa kiireettömän hoidon viiveisiin, hoitoon pääsyn viestintään, potilasvahinkoasioihin sekä potilasasiakirjoihin liittyviin pyyntöihin ja muistutuksiin.
