Yhteenveto
- Talouden haasteet paljastuvat – missä rahat riittävät ja mistä leikataan?
- Joukkoliikenteen kohtalo: Kuka maksaa bussit Kiteellä?
- Mitä tapahtuu kyläkouluissa? Kouluverkko myllerryksessä
- Nuorisotyöntekijän valinnasta kiistaa – lautakunta torjui oikaisuvaatimuksen
- Kuka edustaa Kiteetä opiskeluhuollon yhteistyössä?
- Viranhaltijat päättävät arjesta – lautakunta tyytyväinen linjaan
- Liikkuvin kunta -kilpailu nostaa esiin arjen hyvät teot
- Sivistysjohtajan katsaus pitää päättäjät ajan tasalla
Talouden haasteet paljastuvat – missä rahat riittävät ja mistä leikataan?
Kiteen sivistys- ja vapaa-aikalautakunta tarkasteli vuoden 2023 talousarvion toteumaa kesäkuun loppuun saakka. Talousluvut olivat karua luettavaa: menot olivat 22,2 miljoonaa euroa ja tulot vain 1,68 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yli 20 miljoonan euron alijäämää. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja peruskoulun menot ylittivät tulot reilusti – pelkästään peruskoulutuksen alijäämä oli yli 11 miljoonaa euroa. Myös kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuritoimi kärsivät siitä, että kulut ylittivät tuotot moninkertaisesti.
Lautakunta merkitsi talousraportin tiedoksi ja lähetti sen kaupunginhallitukselle. Päätös tarkoittaa, että talouden tiukka seuranta jatkuu ja tulevat toimet ovat mahdollisia, mikäli alijäämä ei pienene. Talousarvion toteuman seuraaminen on nyt kriittistä, kun etsitään keinoja tasapainottaa palveluiden rahoitusta ilman leikkauksia kuntalaisten arkeen.
Joukkoliikenteen kohtalo: Kuka maksaa bussit Kiteellä?
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti joukkoliikenteen rahoitussuunnitelman ajokaudelle 2023–2024. Kiteen kaupungin osuus ELY-keskuksen kanssa sovitusta liikenteestä on 27 556 euroa, joka kattaa kuntarajat ylittävän liikenteen kustannuksista neljänneksen. Päätös takaa sen, että joukkoliikennepalvelut jatkuvat koko vuoden ajan ja asukkaat voivat edelleen hyödyntää julkisia kulkuyhteyksiä.
Kiteen sitoutuminen yhteisrahoitukseen on osa laajempaa sopimusta alueellisen liikenteen kehittämisestä. Kaupunki päätti hyväksyä rahoitussuunnitelman määräajassa varmistaakseen palveluiden jatkuvuuden – kyseessä on konkreettinen panostus liikkumisen mahdollisuuksiin harvaan asutulla alueella.
Mitä tapahtuu kyläkouluissa? Kouluverkko myllerryksessä
Kouluverkkoselvityksen valmistelu käynnistettiin lautakunnan päätöksellä. Kesälahden koulun yläluokkien (7–9) siirtyminen Arppen koululle toteutuu syksyllä 2024 vain, jos oppilasmäärä jää alle 45 – nykyennusteiden mukaan näin ei käy. Alaluokkien (1–6) yhdysluokkaopetus tulee ajankohtaiseksi, jos kahden ikäluokan koko jää alle 20 oppilaan.
Puhoksen koulussa siirrytään asteittain kolmen opettajan malliin ja Hutsin koulun toiminta lakkautetaan heti kun Arppen koulun tilat mahdollistavat siirron. Uutta on se, että Hutsin koulun tilojen käyttöä harkitaan esiopetuksen ja pienimpien oppilaiden sijoituspaikkana – tämä voisi mahdollistaa Kellonsoittajantien päiväkodin tiloista luopumisen.
Päätöksen valmistelussa painotetaan lapsivaikutusten arviointia sekä henkilöstövaikutusten selvittämistä muutosneuvotteluineen. Kuulemistilaisuudet ja kirjalliset lausunnot ovat luvassa ennen lopullisia ratkaisuja. Koko kouluverkon tulevaisuus on nyt avoinna – päätökset vaikuttavat suoraan lasten arkeen ja kyläyhteisöjen elinvoimaan.
Nuorisotyöntekijän valinnasta kiistaa – lautakunta torjui oikaisuvaatimuksen
Nuorisotyöntekijän viran täyttö aiheutti hakijalta oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin parempia perusteluja valinnalle erityisesti koulutuksen ja työkokemuksen osalta. Lautakunta selvitti asian: valittu hakija oli pisteytetty korkeimmalle haastattelujen perusteella, ja hänen kansainvälinen kokemuksensa sekä koulutuksensa katsottiin kilpailukykyisemmäksi kuin oikaisua vaatineella hakijalla.
Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen yksimielisesti todeten, ettei valinnassa ollut laillisuus- tai muotovirheitä. Työsopimus oli jo tehty ennen päätöstä. Hakuprosessin jatkaminen kahdessa vaiheessa oli perusteltua, koska ensimmäisellä kierroksella ei löytynyt riittävän kelpoista hakijaa.
Kuka edustaa Kiteetä opiskeluhuollon yhteistyössä?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue pyysi Kiteetä nimeämään edustajan opiskeluhuollon alueelliseen yhteistyöryhmään. Ryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella opiskeluhuoltosuunnitelmia sekä seurata niiden toteutumista koko alueella.
Lautakunta nimesi Virpi Kinnusen varsinaiseksi edustajaksi ja Matias Valoahon varaedustajaksi. Nimeämisellä Kitee varmistaa oman äänen kuulumisen opiskelijahuollon kehittämisessä – kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä palveluiden yhteensovittamisesta uuden hyvinvointialueen aikana.
Viranhaltijat päättävät arjesta – lautakunta tyytyväinen linjaan
Lautakunta sai tiedoksi sivistyskeskuksen viranhaltijoiden tekemät päätökset kesän ajalta eikä nähnyt tarvetta puuttua niihin otto-oikeudellaan. Tämä osoittaa luottamusta viranhaltijoiden linjaan käytännön asioissa – arjen pyöritys jatkuu ilman ylimääräistä byrokratiaa.
Liikkuvin kunta -kilpailu nostaa esiin arjen hyvät teot
Kiteellä huomioitiin valtakunnallinen "Suomen liikkuvin kunta" -kilpailu, johon osallistumalla voidaan tuoda näkyville paikallisia liikuntapalveluiden onnistumisia sekä kannustaa lisäämään kuntalaisten liikkumista. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä myös muille kunnille.
Sivistysjohtajan katsaus pitää päättäjät ajan tasalla
Sivistysjohtaja esitteli ajankohtaiset asiat lautakunnalle, joka merkitsi ne tiedoksi ilman toimenpiteitä. Katsauksessa käsiteltiin muun muassa koulutuksen resursseja sekä vapaa-ajan palveluiden kehitystarpeita – nämä asiat voivat nousta esiin tulevissa budjettipäätöksissä tai suunnittelussa.
