Yhteenveto
- Saukkola-kiinteistön poikkeamislupa ranta-alueelle
- Maakunnallisesti merkittävien aurinkovoima-alueiden selvitys Pohjois-Karjalassa
- Lausunto hallinto-oikeudelle Vaarala-kiinteistön ostoa koskevassa valituksessa
- Vetoomus poliisiaseman ja palvelujen säilyttämisestä
- Kaupunkistrategia vuosille 2026–2029
- Talousarvion toteutuminen 2/2026
- Kuntalaisaloite matonpesupaikasta Hummovaaraan
- Edustajien nimeäminen lähiajan tapahtumiin
Saukkola-kiinteistön poikkeamislupa ranta-alueelle
Esityksenä oli myöntää poikkeamislupa Saukkola-kiinteistölle (260-427-1-5), jotta vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asuinrakennukseksi ja rakennukseen voidaan tehdä 20 m²:n laajennus ranta-alueen poikkeamista koskien.
Päätöksen taustalla oli, että alue on kaavoittamatonta rantavyöhykettä, jossa rakentamista ohjaa alueidenkäyttölain 72 §. Lisäksi rakennus sijaitsee asemapiirustuksen (5.2.2026) mukaan noin 30,2 metrin etäisyydellä rantaviivasta, vaikka rakennusjärjestyksen mukaan vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n rakennuksen vähimmäisetäisyys rantaviivasta on 40 metriä. Hakija perusteli kokonaisuutta sillä, että laajennus on toteutettu rakennusvaiheessa ilman lupaa eikä sitä ollut huomioitu loppukatselmuksessa, ja että muutos ja laajennus ovat kokonaisuutena mitoitukseltaan ja vaikutuksiltaan maltillisia. Naapurikuulemisessa ei tullut huomautettavaa, ja asiaa tukivat myös 20.3.2026 tehty maastokatselmus ja sen pöytäkirja.
Päätöksenä poikkeamislupa myönnettiin esitetylle käyttötarkoituksen muutokselle ja laajennukselle. Käyttötarkoituksen muutos on haettava rakennusluvan yhteydessä rakentamislain 42 §:n mukaisesti vähintään kahden vuoden kuluessa siitä, kun poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen antopäivästä lukien, ja ennen rakentamisen aloittamista on haettava rakennuslupa sekä esitettävä todistus lainvoimaisuudesta.
Poikkeamispäätöksestä peritään 540 euron maksu kaupunginhallituksen 12.1.2026 vahvistaman taksan mukaisesti. Päätös toimitetaan tiedoksi Lupa- ja valvontavirastolle.
Maakunnallisesti merkittävien aurinkovoima-alueiden selvitys Pohjois-Karjalassa
Esityksenä oli käsitellä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa laadittu selvitys maakunnallisesti merkittävistä potentiaalisista aurinkovoima-alueista. Selvitys on rahoitettu ympäristöministeriön vihreän siirtymän hankkeella ja sitä käytetään taustaselvityksenä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n toisen vaiheen energiateemassa. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa yli 100 hehtaarin kokoisia alueita ja laatia kohdekortit, joissa arvioidaan teknistaloudellista soveltuvuutta sekä vaikutuksia muun muassa maisemaan, luontoon, kulttuuriperintöön, asutukseen ja yhdyskuntarakenteeseen.
Käsittelyssä tuotiin esiin, että kartoitus tehtiin paikkatietopohjaisella menetelmällä, jossa painotettiin etäisyyksiä 110 kV sähköverkkoon, muuntoasemiin ja päällystettyyn tieverkkoon sekä maankäyttöluokitusta. Samalla rajattiin pois tai huomioitiin rajoittavina tekijöinä esimerkiksi suojelualueita, Natura-alueita, pohjavesialueita ja kulttuuriympäristökohteita. Alkuperäisestä noin 80 alueen joukosta karsinnan jälkeen jatkoon jäi 47 aluetta, joista 34 arvioitiin nykyverkon ja maankäytön näkökulmasta potentiaalisiksi ja 12 tulevaisuuden potentiaalisiksi (edellyttäen esimerkiksi sähköverkon laajentumista).
Päätöksenä selvitys otettiin kokouksessa käsitellyksi tausta-aineistoksi maakuntakaavan energiateeman valmisteluun ja jatkotyön pohjaksi. Selvityksen tuloksia ja kohdekortteja voidaan hyödyntää jatkovalmistelussa, kun arvioidaan aurinkovoiman maankäyttöedellytyksiä ja liitettävyyttä sekä tarvittavia sähköverkkoratkaisuja.
Lausunto hallinto-oikeudelle Vaarala-kiinteistön ostoa koskevassa valituksessa
Esityksenä oli antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupungin lausunto kunnallisvalitukseen, joka koskee kaupunginvaltuuston 16.2.2026 tekemää päätöstä Vaarala-nimisen kiinteistön ostamisesta. Hallinto-oikeus oli pyytänyt lausuntoa erityisesti valittajan vaatimukseen täytäntöönpanokiellosta sekä toimittamaan päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Valittaja vaati päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi vedoten siihen, että valmistelussa ei ollut tehty valtiontukiarviota.
Käsittelyssä todettiin määräajat: täytäntöönpanokieltoa koskeva lausunto tuli toimittaa 22.4.2026 mennessä ja muilta osin lausunto 27.5.2026 mennessä. Kaupungin kannassa tuotiin esiin, että päätöksen ei katsota olevan syntynyt virheellisessä järjestyksessä, mutta samalla todettiin, ettei päätöstä aiota panna täytäntöön ennen hallinto-oikeuden ratkaisua ja lainvoimaa.
Päätöksenä annettiin Itä-Suomen hallinto-oikeudelle oheismateriaalina olleen luonnoksen mukainen Kiteen kaupungin lausunto valituksen vaatimukseen, joka koskee täytäntöönpanon kieltämistä. Asian käsittelyssä todettiin esteellisyys: yksi jäsen ilmoitti olevansa osallisuusjäävi ja poistui käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi, ja hänen varajäsenensä osallistui asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Vetoomus poliisiaseman ja palvelujen säilyttämisestä
Esityksenä oli toimittaa vetoomus poliisiaseman säilyttämiseksi sekä lupapalvelujen ja poliisipäivystyksen turvaamiseksi vähintään nykyisellä tasolla. Vetoomus on laadittu yhdessä Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.
Käsittelyssä korostuivat palvelujen saavutettavuus ja alueellinen turvallisuus: poliisipalvelujen karsimisen arvioitiin heikentävän Keski-Karjalan asukkaiden asiointimahdollisuuksia, erityisesti niillä, joilla ei ole edellytyksiä hoitaa asioita digitaalisesti. Lisäksi tuotiin esiin harva asutus, pitkät etäisyydet ja itärajan läheisyyteen liittyvä turvallisuuskonteksti, joita pidettiin alueen palvelutarpeen kannalta olennaisina seikkoina.
Päätöksenä vetoomus päätettiin lähettää Poliisihallitukselle, Itä-Suomen poliisilaitokselle, Poliisiasian neuvottelukunnan jäsenille sekä Itä-Suomen kansanedustajille.
Kaupunkistrategia vuosille 2026–2029
Esityksenä oli hyväksyä kaupunkistrategia 2026–2029 ja lähettää se kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Strategia on valmisteltu yhteistyössä luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yritysten kanssa, ja sen laadinnassa huomioidaan kuntalain strategiaa koskevat vaatimukset.
Päätöksenä strategia hyväksyttiin ja päätettiin lähettää kaupunginvaltuustolle. Samalla viestintäpäällikkö valtuutettiin muokkaamaan asiakirjan ulkoasua sekä tekemään siihen teknisluontoisia muutoksia. Päätös tehtiin yksimielisesti.
Talousarvion toteutuminen 2/2026
Esityksenä oli merkitä tiedoksi helmikuun 2026 talousarvion toteuma sekä kuukausiraportoinnin periaatteiden mukainen seurantakatsaus, jonka tavoitteena on tunnistaa mahdolliset poikkeamat ja ylitysuhat mahdollisimman varhain.
Päätöksenä toteuma merkittiin tiedoksi yksimielisesti. Esillä olleista helmikuun toteumaluvuista keskeisiä olivat toimintatuotot 4 618 998 euroa, toimintakulut 34 037 089 euroa ja toimintakate -29 418 091 euroa. Verotulot olivat 18 769 000 euroa ja valtionosuudet 12 946 000 euroa. Vuosikate oli 2 863 360 euroa, ja tilikauden tulos helmikuun toteumassa 20 500 euroa (ylijäämä 48 500 euroa). Lisäksi todettiin, että poistojen kertymä ei ollut vielä täysimääräisesti mukana helmikuun toteumassa.
Kuntalaisaloite matonpesupaikasta Hummovaaraan
Esityksenä oli käsitellä kuntalaisaloite, jossa esitetään matonpesupaikan järjestämistä Hummovaaraan. Aloitteessa perusteltiin tarvetta sillä, että nykyisille matonpesupaikoille on pitkä matka, mikä voi lisätä mattojen pesua suoraan vesistöissä. Aloitteessa tuotiin esiin myös mahdollinen sijainti Hummovaaran kylätalon piha-alueella, jossa on valmiina ylimääräinen vesiliittymä, sekä halu tehdä asiassa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa vesistökuormituksen vähentämiseksi.
Päätöksenä aloite lähetettiin teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Päätös ei sisältänyt määrärahan myöntämistä tai investointipäätöstä, vaan valmistelussa on tarkoitus selvittää tekniset toteutustavat, mahdolliset ympäristövaikutukset, kustannukset sekä yhteistyömalli kyläyhdistyksen kanssa.
Edustajien nimeäminen lähiajan tapahtumiin
Esityksenä oli nimetä kaupungin edustajat ilmoitettuihin yhteistyö- ja sidosryhmätilaisuuksiin.
Päätöksenä nimettiin edustajat seuraavasti: Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan vierailuun edustajaksi kaupunginjohtaja, Kasvun Puhos 2030 – Invest in green growth -seminaariin edustajiksi kaupunginjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä Lions 107-H -piirin vuosijuhlaan ja vuosikokoukseen edustajaksi kaupunginjohtaja.
