Yhteenveto
- Lausunto työllisyysalueen palvelusuunnitelmasta
- Työkykykoordinaattorin palvelu jatkuu Nurmeksen kanssa
- Tuloveroprosentiksi esitetään 8,50 prosenttia
- Kiinteistöveroprosentit esitetään pidettäviksi ennallaan
- Kuntarakenteen palvelualueen talousarvio etenee valmistelussa
- Hallinnon palvelualueen talousarvio etenee valmistelussa
- Lausunto maakuntakaavan valmistelusta
- Juuka vastustaa Palokin voimalaitosta koskevaa valtion tarjousta
- Vastaukset tarkastuslautakunnan huomioihin
- Juuka osallistuu yhteiseen valmiussuunnitteluhankkeeseen
Lausunto työllisyysalueen palvelusuunnitelmasta
Kunnanhallitus hyväksyi Juuan kunnan lausunnon Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2027 palvelusuunnitelmasta. Kunta pitää suunnitelman tavoitteita pääosin perusteltuina ja tukee palvelujen vaikuttavuuden, monialaisen yhteistyön sekä työllistymistä tukevien palvelupolkujen kehittämistä.
Lausunnossa korostetaan lakisääteisten työvoimapalvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista kaikissa jäsenkunnissa myös kiristyvässä taloustilanteessa. Kunta edellyttää, että palvelujen keskittämisen ja digitalisoinnin vaikutuksia arvioidaan ja että seurannassa huomioidaan työllistymisten ohella pitkäaikaistyöttömyys sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet.
Juuka ilmaisee huolensa Pielisen Karjalan henkilöresurssien vähenemisestä. Työllisyysalueen tulee kunnan mukaan osoittaa, miten lähipalvelujen yhdenvertainen saatavuus, laatu ja palvelutaso turvataan henkilöstöresurssien vähentyessä.
Työkykykoordinaattorin palvelu jatkuu Nurmeksen kanssa
Kunnanhallitus hyväksyi Juuan kunnan ja Nurmeksen kaupungin välisen sopimuksen työkykykoordinaattorin viranhaltijatehtävien hoitamisesta vuonna 2027. Vt. kunnanjohtaja valtuutettiin allekirjoittamaan sopimus sekä tekemään siihen teknisluonteisia muutoksia.
Juuka toimii palvelun tuottajana ja vastaa virkasuhteesta, työnantajavelvoitteista sekä tehtävän hallinnollisesta järjestämisestä. Työpanos jakautuu tasan kuntien kesken. Koordinaattori tukee työnhakijoita työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, palveluihin ohjautumisessa sekä kuntoutus- ja eläkemahdollisuuksien arvioinnissa. Tehtävään kuuluu myös osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä tukevien toimintatapojen kehittäminen.
Palkka-, sivukulu-, työterveys- ja muut henkilöön liittyvät kustannukset jaetaan työajan suhteessa. Koulutus- ja työvälinekustannukset jaetaan puoliksi, ja Juuka laskuttaa Nurmesta todellisten nettomenojen perusteella kaksi kertaa vuodessa.
Tuloveroprosentiksi esitetään 8,50 prosenttia
Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että Juuan tuloveroprosentti pidetään vuonna 2027 tasolla 8,50 prosenttia. Lopullisen päätöksen veroprosentista tekee kunnanvaltuusto.
Tuloveroprosentti on ollut 8,50 prosenttia vuosina 2024–2026. Korotukselle ei katsottu olevan erityisiä perusteita, koska kunnan taseessa on ylijäämää ja aiemmat tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Vuoden 2027 talousarvion ennakoitu alijäämä on tarkoitus kattaa taseeseen kertyneillä ylijäämillä.
Kuntaliiton ennakkolaskelman mukaan 8,50 prosentin efektiivinen veroaste olisi Juuassa vuonna 2027 noin 5,96 prosenttia. Kunnan tuloverotuotoksi arvioidaan noin 5,9 miljoonaa euroa ja kokonaisverotuotoksi noin 9,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistöveroprosentit esitetään pidettäviksi ennallaan
Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2027 kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2026 tasolla. Lopullisen päätöksen tekee kunnanvaltuusto.
Esityksen mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00, maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,45 ja muiden asuinrakennusten 1,30. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi esitetään 0,00 ja eräiden laitosten veroprosentiksi 3,10.
Kiinteistöverokertymäksi arvioidaan vuonna 2027 noin 1,53 miljoonaa euroa. Veronkorotuksille ei katsottu olevan erityisiä perusteita taseen ylijäämän ja aiempien ylijäämäisten tilinpäätösten vuoksi.
Kuntarakenteen palvelualueen talousarvio etenee valmistelussa
Kunnanhallitus hyväksyi kuntarakenteen palvelualueen vuoden 2027 talousarvioesityksen ja päätti siirtää sen talousarviovalmistelun seuraavaan vaiheeseen. Esitys ei ole vielä kunnan lopullinen talousarvio.
Palvelualueeseen kuuluvat hallintopalvelut, kuntatekniikka, tilapalvelut, puhtaus- ja ruokapalvelut, metsätilat sekä vesihuoltolaitos. Esityksessä toimintatulot ovat 6 858 910 euroa, toimintamenot 5 785 035 euroa ja toimintakate 1 073 875 euroa. Poistot ja arvonalentumiset ovat 1 447 450 euroa, ja tehtävien kokonaiskustannuksiksi esitetään 7 232 485 euroa.
Tavoitteisiin sisältyvät muun muassa tonttien ja maa-alueiden hintojen päivittäminen, energiansäästö, kiinteistöstrategian ja pitkän aikavälin suunnitelman laatiminen sekä Ahmovaaran asemakaava-alueen kunnan omistamien tonttien asettaminen myyntiin.
Vesihuoltolaitoksen toimintatuotoiksi esitetään 935 560 euroa ja toimintakuluiksi 784 150 euroa. Tilikauden alijäämäksi esitetään 38 850 euroa. Tavoitteina ovat energian kulutuksen ja vuotovesien vähentäminen, taksojen tarkastelu sekä vesihuoltoinfran riskikartoitus.
Hallinnon palvelualueen talousarvio etenee valmistelussa
Kunnanhallitus hyväksyi hallinnon palvelualueen vuoden 2027 talousarvioesityksen ja päätti siirtää sen talousarviovalmistelun seuraavaan vaiheeseen. Esitys ei ole vielä kunnan lopullinen talousarvio.
Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat keskushallintopalvelut sekä elinvoima- ja työllisyyspalvelut. Esityksessä toimintatulot ovat 725 480 euroa, toimintamenot 3 505 150 euroa ja toimintakate 2 779 670 euroa alijäämäinen. Poistot ja arvonalentumiset ovat 22 920 euroa, jolloin tehtävien kokonaiskustannuksiksi esitetään 3 528 070 euroa.
Työllisyyspalveluissa kunnan työttömyydestä aiheutuviksi maksuosuuksiksi arvioidaan noin 0,7 miljoonaa euroa. Joensuun kaupungille maksettavaksi TE-palvelujen maksuosuudeksi arvioidaan noin 0,47 miljoonaa euroa ja PIKES Oy:n sopimusmenoksi noin 0,15 miljoonaa euroa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelun kustannusten arvioidaan kasvavan noin 20 000 eurolla.
Lausunto maakuntakaavan valmistelusta
Kunnanhallitus hyväksyi Juuan kunnan lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä lähtökohtia ja alustavia tavoitteita koskevien asiakirjaluonnosten valmistelusta.
Juuka pitää maakuntakaavan päivittämistä tarpeellisena ja edellyttää, että kaavan sitovat määräykset erotetaan selkeästi strategisista ja ohjeellisista tavoitteista. Kunta korostaa kestävän alueidenkäytön, elinkeinojen harjoittamisen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun yhteensovittamista.
Tahkovaaralle ei kunnan mukaan tule tässä vaiheessa osoittaa nykyisiä suojelualueita laajempia suojeluvarauksia. Kunta katsoo, että mahdollisia uusia suojelutarpeita tulee arvioida vasta konkreettisten hankkeiden ja niiden vaikutusten tarkentuessa. Lausunnossa korostetaan myös 400 kilovoltin sähköverkon sekä uusien 400 ja 110 kilovoltin sähkönsiirtoyhteyksien huomioimista maakuntakaavassa.
Juuka vastustaa Palokin voimalaitosta koskevaa valtion tarjousta
Kunnanhallitus päätti tukea Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallituksen kantaa, jonka mukaan Suomen valtion tarjous Palokin vesivoimalaitoksesta ei ole hyväksyttävissä eikä neuvottelujen jatkamiselle ole edellytyksiä. Kunnan kanta toimitetaan Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallitukselle sekä Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle.
Valtion tarjouksessa voimalaitoksen vähimmäislunastushinnaksi esitettiin tytäryhtiömallissa 40 miljoonaa euroa velattomana arvona. Vaihtoehtoisessa suorassa kaupassa lunastushinta olisi 30 miljoonaa euroa, jos kauppa toteutuisi vuonna 2026.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallituksen arvion mukaan tarjous jää alle puoleen voimalaitoksen yhtiön määrittämästä arvosta ja tulevasta tulontuottokyvystä. Juuan päätös on omistajapoliittinen kannanotto: varsinainen päätös mahdollisesta myynnistä kuuluu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hallitukselle. Juuka omistaa Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä yli 11 prosenttia ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä 1,1 prosenttia.
Vastaukset tarkastuslautakunnan huomioihin
Kunnanhallitus hyväksyi vastaukset tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksen kolmeen huomioon ja päätti toimittaa ne kunnanvaltuustolle tiedoksi.
Valmiussuunnitelman päivittämistä on viivästyttänyt kuntatekniikan päällikön tehtävän hoitaminen sijaisjärjestelyin vuosina 2025–2026. Tehtävä täytettiin vakituisesti elokuussa 2026. Juuka osallistuu lisäksi vuosina 2027–2029 toteutettavaan Pohjois-Karjalan kuntien valmiussuunnitteluhankkeeseen, jossa tuetaan muun muassa valmiussuunnitelmien, kriisiviestinnän ja jatkuvuudenhallinnan kehittämistä.
Sisäisen valvonnan ohjeistus päivitetään loppuvuoden 2026 aikana. Päivityksessä määritellään raportointia koskevat menettelytavat ja tarkastettavat asiat. Tavoitteena on käynnistää raportointi vuonna 2026 ja saada se toimivaksi vuonna 2027.
Juuka osallistuu yhteiseen valmiussuunnitteluhankkeeseen
Kunnanhallitus päätti, että Juuka osallistuu Kokonaisturvalliset ja kriisinkestävät kunnat Pohjois-Karjalassa -hankkeeseen vuosina 2027–2028. Samalla hyväksyttiin kuntien välinen sopimus yhteisestä valmiussuunnittelusta. Hankkeen isäntäkuntana toimii Liperi.
Hankkeessa kartoitetaan kuntien varautumisen nykytila, päivitetään valmius- ja jatkuvuussuunnitelmia sekä kehitetään kriisiviestinnän, tilannekuvan ja hälytysmenettelyjen toimintatapoja. Liperi palkkaa hankkeeseen kaksi määräaikaista valmiussuunnittelijaa vuosille 2027–2028. Juuka vastaa edelleen oman varautumisensa järjestämisestä, resursoinnista ja suunnitelmiensa hyväksymisestä.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 294 114 euroa. Maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta haetaan 49 900 euroa, ja kuntien omarahoitusosuus on yhteensä 244 214 euroa. Juuan maksuosuus on 8 812 euroa vuonna 2027 ja 8 812 euroa vuonna 2028, yhteensä 17 624 euroa.
