Yhteenveto
- Arviointisuunnitelma vuodelle 2025 hyväksyttiin
- Tarkastuslautakunnan talousarvioehdotus 2026 hyväksyttiin
- Kaupungin talouden analyysi: ylijäämäinen tulos ja velkaantumisen hillintä
- Vuositavoitteiden toteutuminen: tyhjät liiketilat ja työllisyys haasteina
- Investointien seuranta ja hankkeiden kustannukset
- Kaupungin strategian uudistaminen ja kaavoituksen resurssit
- Palvelurakenneuudistus ja toimitilojen hallinta
- Väestönsuojat kattavat suurimman osan asukkaista
- Yritystoiminnan murros ohjaa elinkeinopolitiikkaa uusiin painopisteisiin
Arviointisuunnitelma vuodelle 2025 hyväksyttiin
Joensuun kaupungin tarkastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti arviointisuunnitelman vuodelle 2025. Suunnitelmaa oli valmisteltu ja käsitelty useissa aiemmissa kokouksissa, ja lautakunta päätti, että sitä voidaan täydentää tarvittaessa tilikauden aikana. Päätös sitoo lautakuntaa, mutta mahdollistaa joustavan reagoinnin vuoden aikana ilmenneisiin tarpeisiin. Kokouksen aikana pidettiin tauko, jonka jälkeen varapuheenjohtaja Pentti Keskisalo liittyi kokoukseen ja päätös vahvistettiin yksimielisesti.
Tarkastuslautakunnan talousarvioehdotus 2026 hyväksyttiin
Tarkastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti talousarvioehdotuksensa sekä toiminnalliset tavoitteensa vuodelle 2026. Ehdotuksessa merkittävimpänä muutoksena on toimintakulujen vähentyminen noin 17,2 prosenttia eli noin 23 000 euroa vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Säästöt kohdistuvat erityisesti toimistopalveluihin ja ICT-palveluihin. Lautakunta sitoutuu arvioimaan kaupungin yhteisöjen toiminnan tavoitteiden toteutumista sekä tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta vuoden aikana. Talousarviokehykset on hyväksynyt kaupunginhallitus, ja ehdotus etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Kaupungin talouden analyysi: ylijäämäinen tulos ja velkaantumisen hillintä
Kokouksessa käsiteltiin Joensuun kaupungin vuoden 2024 taloustilannetta. Kaupunki saavutti noin kolmen miljoonan euron ylijäämän. Edellisen vuoden poikkeuksellisen vahva tulos (20,9 miljoonaa euroa) johtui kertaluonteisista eristä sote-uudistuksen yhteydessä. Vuoden 2024 tulosta rasittavat edelleen rakenteelliset haasteet kuten velkaantuminen ja sopeuttamistarpeet, vaikka tulos ylitti odotukset. Investointeja tehtiin yhteensä noin 51 miljoonalla eurolla muun muassa Mehtimäen jääurheilukeskukseen sekä koulu- ja kaupungintalohankkeisiin. Velkamäärä kasvoi 29 miljoonalla eurolla, lainakanta oli vuoden lopussa 252 miljoonaa euroa. Talouden suunnittelussa korostetaan tarvetta hillitä velkaantumista ja vaaditaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä tasapainon säilyttämiseksi. Valtionosuuksien kehityksen epävarmuus vaikuttaa talousarvion ennusteisiin.
Vuositavoitteiden toteutuminen: tyhjät liiketilat ja työllisyys haasteina
Kaupunginhallituksen tavoite tyhjien liiketilojen vähentämisestä ei toteutunut; tyhjät tilat aiheuttavat noin 770 000 euron vuosittaiset kustannukset kaupungille. Kaupungin tulee tehostaa tilojen käyttöä esimerkiksi myynnillä tai purkamisella kustannusten alentamiseksi. Työttömyys pysyy korkeana, mikä tuo vuositasolla noin 9,6 miljoonan euron lisäkustannukset ja heikentää elinvoimaa. Työllisyyden parantaminen edellyttää lisää resursseja sekä tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. TE-uudistuksen myötä vastuu työllisyysasioista siirtyi kuntien yhteiselle työllisyysalueelle, mutta työllisyystilanne ei ole vielä kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen on edelleen vähäistä, ja tonttien hinnoittelulla voidaan edistää asuntotuotantoa.
Investointien seuranta ja hankkeiden kustannukset
Mehtimäen jääurheilukeskuksen rakennushankkeen kustannusarvio ylittyi alkuperäisestä suunnitelmasta noin 50 prosentilla: lopullinen kustannus oli noin 19,2 miljoonaa euroa alkuperäisen 12,8 miljoonan sijaan. Hankkeen toteutus on ollut hallintosäännön ja talousarvion mukainen, mutta jatkossa kustannusten ylitysten seurantaa tulee tiukentaa ja ylitykset tulee hyväksyttää hallituksen kautta valtuustolla silloin kun ne ovat merkittäviä. Kaupungin toimitilahallinnassa edellytetään jatkossa selkeämpää viestintää kustannuksista ja hyväksymismenettelyistä.
Kaupungin strategian uudistaminen ja kaavoituksen resurssit
Uusi kaupunkistrategia on valmisteilla. Nykyinen strategia sisältää paljon hankkeita ja ohjelmia, mikä vaikeuttaa niiden toteuttamista käytännössä. Uuden strategian tavoitteena on keskittyä priorisoituihin hankkeisiin paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kaavoituksen resurssit ovat parantuneet, mutta rakentamisen vähyys jatkuu edelleen; tonttien hinnoittelulla pyritään edistämään asuntorakentamista.
Palvelurakenneuudistus ja toimitilojen hallinta
Tyhjien tilojen hallinta on edelleen haaste: tiloja on luokiteltu myytäviksi tai purettaviksi, ja purkamiset etenevät määrärahojen puitteissa. Mehtimäen jääurheilukeskus on merkittävin investointi tällä hetkellä, mutta myös päiväkoti- ja kouluhankkeet etenevät suunnitellusti. Käyttäjien osallistaminen näissä hankkeissa on onnistunut hyvin, ja palautetta uusista tiloista on saatu positiivisesti.
Väestönsuojat kattavat suurimman osan asukkaista
Joensuun väestönsuojajärjestelyt ovat kattavat suurimmalle osalle kaupungin asukkaista. Väestönsuojien riittävyys sekä varautumisosaaminen edellyttävät kuitenkin edelleen kehittämistä erityisesti poikkeustilanteisiin varautumisessa. Uusien väestönsuojien rakentaminen perustuu lainsäädäntöön eikä kaupungilla ole tarvetta lisätä kiinteistökohtaisia suojia lähitulevaisuudessa.
Yritystoiminnan murros ohjaa elinkeinopolitiikkaa uusiin painopisteisiin
Venäjän pakotteiden vaikutuksesta Joensuun yritystoiminnan painopiste siirtyy Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kaupunki kehittää metsäpääkaupunkibrändiään sekä panostaa matkailuun erityisesti luontomatkailun keinoin. Yritysten sijoittumista tuetaan tarjoamalla kilpailukykyisiä toimitiloja sekä tehostamalla yrityssektorin toimintaa.
