Yhteenveto
- Monialaisen tuen yhteistoimintamallilla lisää voimaa työllistymiseen
- Riverian kanssa solmittu puitesopimus tuo lisää koulutus- ja valmennuspalveluja ilman kilpailutusta
- Viranhaltijapäätökset tiedoksi – luottamus arjen hallintoon säilyy
- Käyttösuunnitelma 2025: määrärahat ja tavoitteet linjattiin tulevalle vuodelle
- Tilinkäyttäjät ja hankintavaltuudet päätetty – talouden seuranta tiukentuu
- Käynnistysvaiheen karikot ja onnistumiset: uusi järjestelmä toi viiveitä mutta myös mahdollisuuksia
- Palvelusuunnitelma ohjaa toimintaa – tavoitteet tarkennettu kuntien palautteen pohjalta
- Kuntien oma panos tunnustetaan: paikalliset palvelut täydentävät lakisääteisiä ratkaisuja
- Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat paikallista tekemistä – yhdenvertaisuus, vaikuttavuus ja yhteistyö keskiössä
- Verkkokotoutumiskoulutus maahanmuuttajille yhteishankintana – säästöjä ja nopeampaa pääsyä koulutukseen
Monialaisen tuen yhteistoimintamallilla lisää voimaa työllistymiseen
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lautakunta hyväksyi yksimielisesti uuden monialaisen tuen yhteistoimintamallin sopimuksen, jonka tavoitteena on yhdistää työvoimapalvelut, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi työttömien asiakkaiden tueksi. Sopimus velvoittaa työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan arvioimaan yhdessä jokaisen asiakkaan palvelutarpeet sekä järjestämään riittävän henkilöstöresurssin palveluiden toteuttamiseen. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Päätös merkitsee konkreettista askelta kohti tiiviimpää yhteistyötä ja tehokkaampaa palveluohjausta niille, jotka eniten tarvitsevat tukea työllistymiseen.
Riverian kanssa solmittu puitesopimus tuo lisää koulutus- ja valmennuspalveluja ilman kilpailutusta
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti puitesopimuksen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Sopimus mahdollistaa sen, että alueen kunnat voivat ostaa Riverialta koulutus-, valmennus- ja osaamiskartoituspalveluja ilman erillistä kilpailutusta, koska kuntayhtymän toiminta rinnastuu kunnan omaan tuotantoon. Puitesopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain sekä työllisyysalueen että Riverian hallinnossa. Päätös antaa kunnille uuden työkalun työvoimapalvelujen kehittämiseen ja lisää joustavuutta tarjota räätälöityjä palvelukokonaisuuksia asiakkaille. Ville Toivanen oli esteellinen asian käsittelyssä.
Viranhaltijapäätökset tiedoksi – luottamus arjen hallintoon säilyy
Lautakunta merkitsi tiedoksi kaksi työllisyysaluejohtajan tammikuussa tekemää viranhaltijapäätöstä eikä ottanut niitä jatkokäsittelyyn. Päätös osoittaa luottamusta johtavan viranhaltijan operatiivisiin ratkaisuihin eikä sisältänyt taloudellisia muutoksia tai laajempia vaikutuksia.
Käyttösuunnitelma 2025: määrärahat ja tavoitteet linjattiin tulevalle vuodelle
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Pohjois-Karjalan työllisyysalueen käyttösuunnitelman vuodelle 2025. Käyttösuunnitelmassa määriteltiin talousarvion mukaiset määrärahat vastuualuetasolla sekä täsmennettiin toiminnalliset tavoitteet tulevalle vuodelle. Vastuualueiden toimintakatteet hyväksyttiin sitoviksi seurantakohteiksi, mikä merkitsee tiukkaa talousseurantaa vuoden aikana. Sanna Halttunen liittyi kokoukseen asian käsittelyn aikana.
Tilinkäyttäjät ja hankintavaltuudet päätetty – talouden seuranta tiukentuu
Vuoden 2025 tilinkäyttäjät nimettiin liitteen mukaisesti lautakunnan yksimielisellä päätöksellä. Tilinkäyttäjät ovat henkilökohtaisesti vastuussa talousarvion noudattamisesta sekä laskujen hyväksymisestä omilla vastuualueillaan. Lisäksi lautakunta varmisti hankintavaltuuksien jakautumisen hallintosäännön mukaisesti. Päätös vahvistaa taloudellisen kurinalaisuuden toteutumista koko työllisyysalueella.
Käynnistysvaiheen karikot ja onnistumiset: uusi järjestelmä toi viiveitä mutta myös mahdollisuuksia
Lautakunta sai ajankohtaiskatsauksen Pohjois-Karjalan työllisyysalueen käynnistymisestä ja maakunnan työllisyystilanteesta. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille sujui pääosin hyvin, vaikka tietojärjestelmien muutokset aiheuttivat osin palveluviiveitä. Maakunnan työttömyysaste on korkea (13,7 % marraskuussa 2024), pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin aiemmin. Henkilöstön siirtoon liittyvä yhteistoimintamenettely aloitettiin tammikuussa 2025. Lautakunta merkitsi katsauksen tiedoksi ja jatkaa tilanteen seuraamista.
Palvelusuunnitelma ohjaa toimintaa – tavoitteet tarkennettu kuntien palautteen pohjalta
Vuoden 2025 työllisyysalueen palvelusuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti. Suunnitelmassa määritellään keskeiset tavoitteet ja resurssien kohdentaminen koko vuodelle – mukaan lukien yrityskontaktien määrän tarkennus kuntien lausuntojen pohjalta. Palvelusuunnitelma toimii toimintaa ohjaavana asiakirjana kaikille työntekijöille ja yhteistyötahoille.
Kuntien oma panos tunnustetaan: paikalliset palvelut täydentävät lakisääteisiä ratkaisuja
Lautakunta merkitsi tiedoksi katsauksen kuntien omiin työllisyyttä ja elinvoimaa edistäviin palveluihin, kuten yksilövalmennukseen, työkykykoordinaatioon ja kotoutumisen tukeen. Kuntien yhteistyö on tiivistynyt esimerkiksi yhteisen työkykykoordinaattoritoiminnan resursoinnissa, mikä parantaa palveluiden vaikuttavuutta alueella.
Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat paikallista tekemistä – yhdenvertaisuus, vaikuttavuus ja yhteistyö keskiössä
Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2027 merkittiin tiedoksi lautakunnassa. Tavoitteissa korostuvat yhdenvertaisuus, matalan työllisyysasteen ryhmien tukeminen, nopea työllistyminen sekä alueellisen elinvoiman vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteutumista seurataan vuosittain kansallisilla mittareilla.
Verkkokotoutumiskoulutus maahanmuuttajille yhteishankintana – säästöjä ja nopeampaa pääsyä koulutukseen
Lautakunta päätti osallistua maahanmuuttajien verkkokotoutumiskoulutusten yhteishankintaan yhdessä muiden itäisen Suomen työllisyysalueiden kanssa. Kokonaisarvoltaan 7,2 miljoonan euron hankkeessa Pohjois-Karjalan osuus on noin 500 000 euroa vuodessa, jolla tarjotaan vuosittain 150–200 aloituspaikkaa alueen maahanmuuttajille. Yhteishankinta mahdollistaa suuremmat ryhmät, lyhyemmät odotusajat sekä kustannustehokkaamman toteutuksen kotoutumiskoulutuksessa.
