Yhteenveto
- Hankesalkku ja kehittämishankemäärärahan käyttö vuodelta 2025
- Vuoden 2025 tuloksen käsittely ja investointivarausten kohdentaminen
- Käyttötalouden toteutuminen sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus 2025
- Päätösvalta tasolisistä keskitetään henkilöstöjohtajalle
- Hallintosääntöön muutoksia rekisterinpitäjyyteen ja tiedonhallinnan vastuisiin
- Pohjois-Karjalan työllisyysalueen järjestämisvastuusopimuksen päivitys
- Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä palvelussuhteen perusteella
- Vastaus valtuustoaloitteeseen koulujen lähisuojateiden varoitusjärjestelmistä
- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös jätetaksaa koskevassa valituslupahakemuksessa
- Kaupungin edustajat nimettiin kevään ja syksyn tilaisuuksiin
Hankesalkku ja kehittämishankemäärärahan käyttö vuodelta 2025
Käsittelyssä oli kooste vuoden 2025 kehittämishankemäärärahan käytöstä sekä lista kaupungin muista kehittämis- ja investointihankkeista. Asiantuntijoina olivat strategiajohtaja, kehittämisasiantuntija ja projektipäällikkö.
Esitys: Hyväksytään yhteenveto kehittämishankemäärärahan käytöstä ja koonti muista hankkeista vuodelta 2025 tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös oli raportointi- ja seurantapäätös: tässä kohdassa ei päätetty uusista rahoituksista eikä muutettu budjetteja.
Raportissa kuvattiin hankekokonaisuuden mittaluokkaa: käynnissä olevia hankkeita oli 31, joiden kokonaisbudjetti oli noin 18,96 M€ (ulkopuolinen rahoitus noin 7,50 M€ ja omarahoitus noin 11,46 M€). Vuonna 2025 toteutusvaiheessa olleita hankkeita raportoitiin 66, kokonaisbudjetti noin 47,88 M€ (ulkopuolinen rahoitus noin 12,20 M€ ja omarahoitus noin 35,68 M€).
Lisäksi tuotiin esiin kehittämishankemäärärahaan liittyvät suunnitellut euromäärät: kaupungin omarahoitusosuus kehittämishankkeista 1 374 277 € ja kehittämishankemäärärahan kokonaisbudjetti (suunniteltu) 5 923 354 €.
Vuoden 2025 tuloksen käsittely ja investointivarausten kohdentaminen
Tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä käsiteltiin kuntalain mukaisesti, miten tilikauden tulos kirjataan ja mihin investointeihin tehdään varauksia.
Esitys: Tilikauden 2 586 119,42 euron tulos käsitellään siten, että osa kohdennetaan investointivarauksiksi, osa kirjataan rahastojen liikkeiksi ja ylijäämä siirretään taseeseen.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
Tilikaudelle muodostettiin investointivarauksia yhteensä 2 110 000 € neljään kohteeseen: Rantakylän alkalointilaitoksen tehostaminen ja saneeraus 700 000 €, Enon alavesisäiliö 610 000 €, Tuupovaaran vesitornin saneeraus 400 000 € sekä Kiihtelysvaaran pk saneeraus ja varastovesisäiliö 400 000 €.
Samalla investointivarauksia purettiin yhteensä 7 988 743,05 €: Joensuun asemanseudun investoinnit 537 743,05 €, Karjalankatu/Tikkamäentie kiertoliittymä 580 000 € ja Niinivaaran ylävesisäiliö 6 871 000 €.
Poistoeroon tehtiin näihin investointeihin kohdistuva lisäys 7 988 743,05 € ja poistoeron vähennystä tehtiin suunnitelman mukaan 2 832 199,20 €.
Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 1 500,00 € kirjattiin rahaston vähennykseksi ja rahaston korkotuotto 604,69 € rahastojen lisäykseksi. Tulevaisuusrahaston tilikauden ylijäämästä siirrettiin rahastopääomaan rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava summa 1 001 857,51 €.
Tilikauden ylijäämä 2 307 356,42 € siirrettiin taseen yli-/alijäämätilille.
Käyttötalouden toteutuminen sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus 2025
Hyväksyttävänä oli vuoden 2025 toteuma kaupunginvaltuuston sitovuustasoilla sekä katsaus väestöön, työllisyyteen ja rakentamiseen ajalta 1.1.–31.12.2025. Talousjohtaja oli asiantuntijana käsittelyssä.
Esitys: Hyväksytään toteumat, sitovien tavoitteiden poikkeamat sekä tilannekatsaus liitteineen.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
Peruskaupungin toimintakate toteutui 190,9 M€ (talousarvio 197,6 M€), eli toteuma alitti talousarvion 6,7 M€ (96,6 %). Peruskaupungin tilikauden tulos toteutui -4,878 M€; lisäksi esittelyssä tuotiin esiin taulukon mukainen peruskaupungin ylijäämä/alijäämä -2,656 M€.
Investoinneissa talousarvio oli 38,3 M€ ja toteuma 36,2 M€. Nettomenojen toteuma oli taulukon mukaan 32,1 M€. Keskeisenä yksittäisenä tekijänä esiin nostettiin hulevesiverkoston siirto Joensuun Vesi -liikelaitokselta peruskaupunkiin, jonka vaikutukseksi kuvattiin noin 10,6 M€ lisäys peruskaupungin menoihin.
Rahoituksessa ja tulopohjassa todettiin verotulojen heikentymistä tavoitteisiin nähden: kunnallisverojen kertymä oli 124,0 M€ (+1,2 %), mutta kiinteistövero- ja yhteisöverokertymät jäivät tavoitteista. Työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentuminen sekä TE-palveluihin liittyvät muutokset näkyivät kustannuspaineina.
Joensuun Vesi -liikelaitoksen tilikauden tulos oli 2,3 M€ (ennen satunnaisia eriä ja varauksia) ja tilikauden ylijäämä 0,8 M€; peruspääomamaksu oli budjetin mukainen 0,818 M€.
Rahastojen tilikauden tulos oli yhteensä 5,1 M€, ja rahastojen markkina-arvo oli vuoden lopussa noin 129 M€ (nousua noin 7 M€, +5,7 %). Kaupungin lainakanta oli vuoden 2025 lopussa 246 M€, ja se pieneni noin 6 M€; asukaskohtainen lainamäärä oli 3 112 € (edellisenä 3 206 €).
Väestö oli 31.12.2025 yhteensä 79 205 (+464, +0,6 %). Syntyneitä oli 546 ja kuolleita 773; nettomaahanmuutto oli positiivinen (noin 989), mutta kuntien välinen muutto negatiivinen (-299). Työttömyysaste oli joulukuussa 15,9 % ja työttömiä työnhakijoita 5 822; vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 15,0 % (ed. 14,3 %).
Päätösvalta tasolisistä keskitetään henkilöstöjohtajalle
Kyse oli toimivallan muutoksesta KVTES:n ja OVTES:n osio G:n tasolisien osalta.
Esitys: 1.4.2026 alkaen tasolisistä päättää henkilöstöjohtaja.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
Käsittelyssä perusteltiin muutosta sillä, että tasopalkkaus ja tasolisä liittyvät käytännössä samaan kokonaisuuteen, mutta päätösvaltaa on ollut hajautetusti eri toimialoilla. Päätöksen mukaan tasolisäpäätökset tehdään jatkossa yhden toimivaltaisen tahon kautta samaan aikaan tasopalkkaukseen liittyvien muutosten kanssa.
Hallintosääntöön muutoksia rekisterinpitäjyyteen ja tiedonhallinnan vastuisiin
Asiana oli hallintosäännön muuttaminen niin, että henkilötietojen rekisterinpitäjyyden vastuut sekä tiedonhallinnan johtamisvastuut kirjataan aiempaa täsmällisemmin.
Esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hallintosääntömuutosten hyväksymistä ja voimaantuloa 3.4.2026 menettelyllä. Keskeisenä linjauksena on, että kaupungin hallinnassa olevissa rekistereissä rekisterinpitäjä on kaupunki, ellei lainsäädäntö nimenomaisesti osoita muuta rekisterinpitäjää.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti (esitys etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi).
Hallintosääntöön lisätään uusi 149a §, jossa määritellään kaupunki henkilörekisterinpitäjänä. Lisäksi 6 §:ään lisätään kaupunginhallitukselle rekisterinpitäjän operatiiviset tehtävät sekä vastuu siitä, että tiedonhallinnan vastuut, käytännöt ja valvonta on määritelty kaupungissa. Samassa yhteydessä hallintosäännön 31 §:stä poistetaan kaupunginjohtajan tehtävistä tiedonhallintayksikön vastuiden määrittämistä koskeva kohta.
Tarkastuslautakunnan tehtäviin liittyen 58 §:ää muokataan sidonnaisuusrekisterin osalta siten, että sidonnaisuusrekisteriä koskeva järjestely kuvataan kuntalain 84 §:n viitekehyksessä. Valmistelu tehtiin kaupunginlakimiehen, tietosuojavastaavan ja hallintojohtajan yhteistyönä.
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen järjestämisvastuusopimuksen päivitys
Käsittelyssä oli sopimuspäivitys, jolla työllisyysalueen tehtävät, hallinto, rahoitus, henkilöstöjärjestelyt ja tietosuoja sidotaan ajantasaiseen sääntelyyn ja käytäntöihin. Muutokset on hyväksyttävä kaikissa sopijakunnissa, ja sopimuksen on tarkoitus olla voimassa 1.4.2026 alkaen.
Esitys: Hyväksytään liitteen mukaiset muutokset työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimukseen ja viedään hyväksyttäväksi kuntiin.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti (etenee kuntien toimielimiin hyväksyttäväksi).
Sopimukseen lisätään mahdollisuus järjestää lakisääteisten työvoimapalvelujen lisäksi myös ei-lakisääteisiä työllisyyttä edistäviä palveluja ja kehittää maakunnallista työllisyyden “ekosysteemiä”. Hallintomallissa työllisyysalueen lautakuntaan tulee 15 jäsentä: Joensuulla on kolme jäsentä, joilla kullakin on neljä ääntä, ja muilla kunnilla on yksi jäsen ja yksi ääni. Puheenjohtajuus on Joensuun edustajalla ja varapuheenjohtajuus muiden kuntien edustajalla. Lautakunnan on määrä kokoontua vähintään neljä kertaa vuodessa, ja Joensuun kaupunginhallitukselle kirjataan otto-oikeus lautakunnan päätöksiin.
Taloudessa kustannukset jaetaan yhteisiin ja kuntakohtaisiin osiin. Sopimukseen kirjataan siirtymä kohti aiheuttamisperusteista kustannustenjakoa kolmen vuoden siirtymäajalla toiminnan käynnistymisestä. Kuntien maksuosuudet maksetaan talousarviovuoden aikana 1/12-osina, ja eräpäivä sidotaan valtionosuuksien maksupäivään; viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan.
Henkilöstön osalta linjataan, että henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Joensuun kaupungin palvelukseen. Tietosuojassa ja rekisterinhallinnassa sopimukseen kirjataan, että Joensuun kaupunki toimii työllisyysalueen rekisterinpitäjänä.
Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä palvelussuhteen perusteella
Luottamushenkilö ilmoitti pyytävänsä eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä, ja eron perusteeksi kirjattiin palvelussuhde Joensuun kaupunkiin. Asiaa taustoitettiin kuntalain eroamista ja vaalikelpoisuutta koskevilla säännöksillä sekä hallintosäännön määräyksillä tarkastuslautakunnan kokoonpanosta.
Esitys: Myönnetään ero varajäsenyydestä ja valitaan tilalle uusi varajäsen.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen mukaisesti ero myönnettiin ja tilalle päätettiin valita uusi varajäsen, jotta tarkastuslautakunnan kokoonpano säilyy hallintosäännön mukaisena (seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen).
Vastaus valtuustoaloitteeseen koulujen lähisuojateiden varoitusjärjestelmistä
SDP:n valtuustoryhmä teki aloitteen, jossa esitettiin varoitusjärjestelmien (esimerkiksi vilkkuvalot tai liiketunnistimilla aktivoituvat varoitusmerkit) asentamista koulujen läheisyydessä olevien pääteiden suojateille sekä rahoituskanavien (valtio/EU) hyödyntämistä.
Esitys: Annetaan valmisteltu vastaus aloitteeseen ja todetaan aloite loppuun käsitellyksi.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Aloite todettiin loppuun käsitellyksi annetun vastauksen perusteella.
Vastausta perusteltiin kaupungin liikenneturvallisuustyöllä ja priorisoinnilla, jossa käytetään liikenneturvallisuuden pisteytysjärjestelmää. Lisäksi todettiin, että kouluympäristöissä on jo toteutettu turvallisuutta parantavia ratkaisuja kuten korotettuja suojateitä ja alikulkukäytäviä. Suojateiden ylittävästä kulkijasta ilmoittavia järjestelmiä oli kokeiltu, mutta kokeiluissa havaittiin epäluotettavuutta (järjestelmä ei aina ilmoittanut tai toimi viiveellä), minkä vuoksi niiden varaan ei haluttu rakentaa turvallisuutta.
Vastauksessa linjattiin, että laitteiden kehitystä seurataan ja tarvittaessa voidaan harkita uudelleenkokeiluja. Lisäksi Siilaisen terveysaseman läheisyyteen kuvattiin suunnitteilla oleva pilotti suojatien havaittavuuden parantamiseksi, jonka kokemuksia voidaan hyödyntää laajemmin myös koulujen läheisyydessä. Rahoitusmahdollisuuksien (valtio/EU ja muut avustushaut) seuraaminen kirjattiin osaksi jatkotyötä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös jätetaksaa koskevassa valituslupahakemuksessa
Käsittelyssä oli jätetaksaan liittyvää valituslupahakemusta koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka oli toimitettu kokousaineistoon luettavaksi.
Esitys: Merkitään päätös tiedoksi.
Päätös: Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi yksimielisesti.
Kaupungin edustajat nimettiin kevään ja syksyn tilaisuuksiin
Käsittelyssä olivat kutsut ja edustajapyynnöt lähiajan tilaisuuksiin: Salpalinjan Perinneyhdistys ry:n vuosikokous Haminassa 26.3.2026, toukosiunaustapahtuma Villa Valkeassa (Tikkala) 26.5.2026 sekä valtakunnallinen vanhusten juhla Carelia-salissa 4.10.2026, johon pyydettiin kahta edustajaa (tervehdyssanat ja valtiovallan tervehdys).
Esitys: Merkitään tilaisuudet tiedoksi ja nimetään edustajat.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Toukosiunaustapahtuman edustajaksi nimettiin Sari Huovinen. Valtakunnalliseen vanhusten juhlaan nimettiin Helena Hulmi ja Jere Penttilä.
