Yhteenveto
- Työllisyystilanne heikkeni kesällä
- Vuoden 2027 palvelusuunnitelman valmistelu käynnistyy uusilla painopisteillä
- Talous toteutui talousarvion mukaisesti, mutta palvelutavoitteissa jäi vajetta
- Työttömyyden pitkittyminen kasvatti kuntien etuusmenoja
- Työllistämislisän myöntämiskriteerejä tarkennettiin
- Lausunto lainsäädäntömuutoksista merkittiin tiedoksi
- Viranhaltijapäätöksiä ei oteta lautakunnan käsittelyyn
Työllisyystilanne heikkeni kesällä
Lautakunta merkitsi ajankohtaiskatsauksen tiedoksi yksimielisesti. Työllisyysalueen asiakasmäärä ja maakunnan työttömien määrä kasvoivat kesän aikana enemmän kuin tavanomainen kausivaihtelu selittää, ja julkisesti ilmoitettuja työpaikkoja oli vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Alle 30-vuotiaita työttömiä oli Pohjois-Karjalassa noin 2 700, joista noin 630 oli pitkäaikaistyöttömiä. Yli 1 900 työttömästä nuoresta asui Joensuussa. Nuorten työllistämisseteliä ja työllistämislisää oli myönnetty maakunnassa, mutta määrärahaa oli molemmissa tukimuodoissa edelleen runsaasti jäljellä. Kysyntää pyritään lisäämään tukien markkinointia tehostamalla.
Katsauksessa käsiteltiin myös 1. syyskuuta 2026 voimaan tullutta vaatimusta, jonka mukaan työnhakijalla on oltava Työmarkkinatorissa työnhakuprofiili.
Vuoden 2027 palvelusuunnitelman valmistelu käynnistyy uusilla painopisteillä
Lautakunta valtuutti työllisyysalueen valmistelemaan vuoden 2027 palvelusuunnitelmaa kokouksessa esitettyjen linjausten mukaisesti. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Valmistelussa painotetaan elinvoiman ja työllisyyden edistämistä, työttömyyden pitkittymisen ehkäisyä sekä passiivisen työttömyyden vähentämistä. Erityisiksi painopisteiksi määriteltiin nuorten ja maahanmuuttajien työelämäpolkujen nopeuttaminen sekä työnantajalähtöisen työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaannon parantaminen.
Tavoitelinjausta päivitetään vaikean työmarkkinatilanteen, heikkenevien resurssien ja palvelujen järjestämiseen vaikuttavien lainsäädäntömuutosten vuoksi. Linjausten perusteella valmistellaan työllisyysalueen toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2027.
Talous toteutui talousarvion mukaisesti, mutta palvelutavoitteissa jäi vajetta
Lautakunta merkitsi tammi–heinäkuun osavuosikatsauksen tiedoksi yksimielisesti. Työllisyysalueen talouden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, eikä kunnille ennusteta aiheuttamisperusteisten kustannusten ylitystä vuoden loppuun mennessä.
Heinäkuun lopussa maakunnassa oli noin 18 000 työnhakijaa. Alkuhaastattelut toteutuivat noin kymmenessä arkipäivässä, kasvokkainen palvelu toteutui tavoitteiden mukaisesti ja asiakastyytyväisyyden tulos oli 3,8 asteikolla 1–5. Starttirahaa oli myönnetty 135 henkilölle, ja sen määrärahan arvioitiin riittävän vuoden loppuun.
Passiivisen työttömyyden vähentämisen tavoite toteutui vain osittain. Työttömistä 22 prosenttia ja alle 30-vuotiaista työttömistä 23 prosenttia oli työllistymistä edistävissä tai tukevissa palveluissa, kun tavoitteet olivat 35 ja 50 prosenttia. Lisäksi 49 prosenttia asiakkaista siirtyi yli kolme kuukautta kestävään työttömyyteen, vaikka tavoitteena oli alle 40 prosenttia. Avoimien työpaikkojen vähäisyys vaikeutti tavoitteiden saavuttamista.
Työttömyyden pitkittyminen kasvatti kuntien etuusmenoja
Lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedoksi työvoimapalvelujen tammi–huhtikuun 2026 tilastokatsauksen. Katsaus osoittaa, että työttömyyden pitkittyminen on lisääntynyt, vaikka työttömien määrä kasvoi alueella vuodessa vähemmän kuin koko maassa.
Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 11 000 ja työttömyysaste 15,3 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli 4 800, mikä oli 18,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa kaikista työttömistä työnhakijoista oli 43,3 prosenttia, ja jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto piteni 65 viikosta 73 viikkoon.
Kuntien osarahoittamien työttömyysetuuksien kustannukset olivat 10 108 577 euroa, noin 2,6 miljoonaa euroa eli 35,4 prosenttia vuotta aiempaa enemmän. Yli 700 päivää työttömyysetuutta saaneiden osuus kustannuksista oli 6 278 849 euroa eli 62,1 prosenttia. Tähän maksuluokkaan kuului 4 597 etuuden saajaa.
Työmarkkinoiden kysyntä heikkeni: uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 710, 24,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja koskeviin vertailuihin vaikuttavat kuitenkin tilastointitavan muutokset. Alkuhaastatteluihin pääsyn mediaani oli 15–19 arkipäivää, mikä ylitti kymmenen arkipäivän tavoiteajan.
Työllistämislisän myöntämiskriteerejä tarkennettiin
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti työllistämislisän myöntämiskriteerien tarkennukset. Lisää voidaan myöntää työnantajalle, joka palkkaa kohderyhmään kuuluvan henkilön, mutta sitä ei myönnetä kunnille.
Kohderyhmään kuuluvat työllisyysalueen 18–62-vuotiaat työttömät työttömyysturvan asiakkaat, jotka ovat olleet työttömänä yli 12 kuukautta, ovat täsmätyökykyisiä, alle 30-vuotiaita, vieraskielisiä maahanmuuttajia tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Työllisyysalueen asiakasvastaava arvioi kohderyhmään kuulumisen.
Tarkennukset tehtiin, koska lisän myöntäminen alkoi toukokuussa 2026 ja käytännön soveltamisesta on kertynyt kokemuksia. Syyskuun alkuun mennessä lisä oli myönnetty 55 kertaa. Keväällä 2026 hyväksytyt kriteerit säilyvät muilta osin ennallaan.
Lausunto lainsäädäntömuutoksista merkittiin tiedoksi
Lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedoksi Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee eräitä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevia lainsäädäntömuutoksia.
Viranhaltijapäätöksiä ei oteta lautakunnan käsittelyyn
Lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedoksi työllisyysaluejohtajan 18. kesäkuuta, 13. elokuuta, 27. elokuuta ja 28. elokuuta 2026 tekemät viranhaltijapäätökset. Lautakunta päätti, ettei päätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla lautakunnan käsiteltäväksi.
