Yhteenveto
- Opintomatkan ajankohta päätettiin ja varajäsenille avattiin osallistumismahdollisuus
- RAMS-kunnossapitoluokitus otetaan käyttöön kaupungin rakennetuilla viheralueilla vaiheittain
- Kanervalan asemakaavan muutos jatkuu kahdella vaihtoehdolla, mukana päiväkotiratkaisu ja rakentamistapaa ohjaavat määräykset
- Reijolan päiväkodin asemakaavan muutos etenee 5+1-ryhmäisen päiväkodin mahdollistamiseksi ja investoinnin kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa
- Viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi eikä niitä otettu erikseen käsittelyyn
Opintomatkan ajankohta päätettiin ja varajäsenille avattiin osallistumismahdollisuus
Esitys: Kaupunkiympäristöjohtajan esityksenä oli, että opintomatkaa Tampereelle koskevat asiat merkitään tiedoksi.
Päätös: Opintomatkan ajankohdaksi vahvistettiin 2.–3.9.2026 tai 3.–4.9.2026. Lisäksi päätettiin, että jos varsinaisen jäsenen osallistuminen estyy, matkalle saa osallistua varajäsen.
Mitä ratkaisu käytännössä tarkoittaa: Matkalle asetettiin kaksi vaihtoehtoista ajankohtaa ja osallistumista joustavoitettiin niin, että kokoonpano voidaan täydentää varajäsenellä esteen sattuessa.
RAMS-kunnossapitoluokitus otetaan käyttöön kaupungin rakennetuilla viheralueilla vaiheittain
Esitys: Valmistelussa lähtökohtana oli, että asia merkitään tiedoksi. Käsittelyssä tuotiin esiin RAMS 2020 -luokituksen käyttöönotto työkaluksi viheralueiden kunnossapidon ohjaamiseen, omaisuudenhallintaan sekä arvojen (kulttuuri-, maisema-, luonto-, virkistys-, käyttö- ja toiminnalliset arvot) huomioimiseen.
Päätös: Päätettiin ottaa RAMS-kunnossapitoluokitus käyttöön rakennetuilla viheralueilla hallinnoidun viheralueverkoston osalta. Käyttöönotto tehdään vaiheittain: ensin luokitellaan kartoitettu ja kaupungin omassa kunnossapidossa oleva keskusta-alueen rakennettu viheraluekanta, ja myöhemmin laajennetaan alueurakoitetuille alueille sekä katuviheralueille.
Keskeiset päätökseen vaikuttaneet seikat: Käsittelyssä korostui tarve saada viheralueiden hoitoon yhteismitallinen luokitus, joka tukee omaisuudenhallintaa ja ohjaa hankintoja, resursseja ja kustannuksia lähemmäs viheralueiden todellisia arvoja sekä monimuotoisuustavoitteita. Taustalla viitattiin myös kaupungin strategisiin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin sekä raportoitavuuden parantamiseen.
Mitä muuttuu kunnossapidossa ja tiedonhallinnassa: RAMS-luokat viedään paikkatietoon (Trimble Locus Cloud), jotta kunnossapidon suunnittelu, tilaaminen, valvonta ja seuranta tehdään yhtenäisemmällä tiedolla. Katuviheralueet pysyvät katuluokituksen alla, mutta niille määritellään RAMS-kunnossapitoluokka. Lisäksi päätöksessä linjattiin vastuun ja kustannusten selkeyttämiseksi, että katualueiden puut viedään viheralueiden alle (vain puut, ei esimerkiksi nurmialueita tai kiveyksiä).
Miten luokitus käytännössä muodostuu: Päätöksessä kuvattiin, että lopullinen kunnossapitoluokka määräytyy omistajan päätöksellä, mutta valmistelussa pyritään yhteisymmärrykseen huomioiden viheralueen käyttötarkoitus, ekologiset tavoitteet sekä kustannukset ja käytettävissä olevat resurssit. Käsittelyssä nousi esiin myös osaamistarpeita (esimerkiksi puustoon liittyvä asiantuntemus ja puurekisterin kehittämistarpeet) sekä tavoite tuottaa luokituksesta asukkaillekin ymmärrettävää karttatietoa.
Kanervalan asemakaavan muutos jatkuu kahdella vaihtoehdolla, mukana päiväkotiratkaisu ja rakentamistapaa ohjaavat määräykset
Esitys: Valmistelua jatketaan Kanervalan asemakaavamuutoksessa kahden vaihtoehdon pohjalta (Ve1 ja Ve2), jotta alueen kehittämisestä voidaan arvioida eri tiivistämis- ja rakentamistapavaihtoehtoja kulttuuriympäristön arvojen rinnalla.
Päätös: Päätettiin jatkaa Kanervalan asemakaavamuutoksen valmistelua Ve1- ja Ve2-vaihtoehtojen pohjalta. Ratkaisussa kuvattiin länsiosan päälinja säilyttäväksi ja itäosan täydennysrakentamisen vaihtoehdot tuotavaksi vertailuun. Valmistelussa pidetään mukana myös alueen palvelu-, liikenne- ja viherverkkoon liittyvät kokonaisuudet.
Keskeiset päätökseen vaikuttaneet seikat: Käsittelyssä painottui Kanervalan puutarhakaupunkimaisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen, erityisesti länsiosan yhtenäisyys ja arkkitehtoniset arvot. Samalla tarkasteltiin tarvetta mahdollistaa harkittu täydennysrakentaminen etenkin itäosassa sekä sovittaa yhteen rakentaminen, pihatilat, katutila ja viheralueet. Päätöksenteossa huomioitiin myös yleiskaavan ja maakuntakaavan ohjaus sekä alueelle laaditut kulttuuriympäristö- ja viheralueselvitykset, mukaan lukien yksittäiset maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävät puut (mp/mp-merkinnät).
Mitä vaihtoehdot käytännössä sisältävät: Ve1:n kuvauksessa itä- ja länsialueet säilyvät pääosin ennallaan ja erillispientalotonteille osoitetaan AO-33-merkintä (yksi yksiasuntoinen asuinrakennus per tontti), samalla kun keskiosaan esitettiin maltillisia rakennusoikeuden ja rakennusalan tarkistuksia. Ve2:ssa itäosaan tuodaan enemmän mahdollisuuksia paritaloratkaisuihin ja rakennusoikeuden kasvattamiseen, ja länsiosaa esitettiin muutettavaksi pääosin AO-33-merkintään tietyin rajauksin; paritalojen sijoittelua kuvattiin ohjattavan niin, että katutila säilyy ja uudet rakennusmassat painottuvat tonttien takaosiin tietyillä riveillä.
Palvelut, liikkuminen, hulevedet ja viherrakenne: Valmistelun kokonaisuuteen sisällytettiin Kanervalaan suunniteltu 10-ryhmäinen päiväkoti, joka korvaa nykyisiä päiväkotiyksiköitä; nykyinen päiväkoti toimii siihen saakka, kunnes uusi valmistuu. Lisäksi tarkasteltiin kevyen liikenteen yhteyksiä ja alueen sisäistä liikkumista, sekä hulevesien hallintaa ensisijaisesti tonttikohtaisesti (katto- ja pintamateriaaliratkaisut) yhteisjärjestelmien kuormituksen hallitsemiseksi. Viherkerrointa ja istutuksia käsiteltiin osana tonttikohtaisia vaatimuksia, jotta viherrakenne vahvistuu myös täydennysrakentamisen yhteydessä.
Reijolan päiväkodin asemakaavan muutos etenee 5+1-ryhmäisen päiväkodin mahdollistamiseksi ja investoinnin kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa
Esitys: Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Reijolan alueelle 5+1-ryhmäinen päiväkoti ja tarkennetaan korttelialueen käyttötarkoitusta niin, että varhaiskasvatus ja siihen liittyvät piha- ja liikennejärjestelyt voidaan toteuttaa turvallisesti ja palveluverkon tarpeisiin nähden tarkoituksenmukaisesti.
Päätös: Päätettiin edistää asemakaavan muutosta, jossa nykyistä YYU-korttelia muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) päiväkotitoiminnan mahdollistamiseksi. Samalla urheilu- ja virkistystoimintoihin varatun alueen (VU) sekä lähivirkistysalueen (VL) rajauksia tarkistetaan: VL-alueen osuutta lisätään ja VU-alueen ratkaisuja sovitetaan kokonaisuuteen, jotta päiväkodin piha, saattoliikenne, pysäköinti ja kulkuyhteydet voidaan järjestää.
Mitoitukset ja aluevaraukset päätöksen sisällössä: Päiväkodin tontin pinta-alaksi kuvattiin noin 12 222 m² ja rakennusoikeudeksi noin 4 890 k-m² (tehokkuus e=0,40, kerrosluku II). Yhteisötalon Y-tontin kooksi kuvattiin noin 4 706 m² ja rakennusoikeudeksi noin 1 883 k-m² (kerrosluku II). VU-alueen pinta-alaksi kuvattiin noin 12 669 m². VL-alueen koon todettiin kasvavan noin 5 077 m²:stä noin 7 218 m²:iin. Päiväkodin pihan minimimitoituksena linjattiin vähintään 20 m² leikki-/ulkoilutilaa per lapsi.
Liikenne ja pysäköinti: Pysäköinnin mitoituksena päätösaineistossa kuvattiin Y-tontille 1 autopaikka per 60 k-m², lisäksi vähintään 2 autopaikkaa liikuntaesteisille sekä mitoitus 1 autopaikka kahta työntekijää kohden. Polkupyöräpaikkojen mitoitus kuvattiin noin 1 pyöräpaikka/60 k-m². Liittymät esitettiin järjestettäväksi Louhelantielle (päiväkodin tontin liittymä) sekä Kenttämestarintielle (toimihenkilöiden sisäänajoliikenne), ja saattoliikenteeltä edellytettiin turvallisia jalankulkuyhteyksiä.
Taloudelliset vaikutukset ja aikataulu: Päiväkodin investointikustannusarvioksi kuvattiin noin 7,1 miljoonaa euroa. Kyse on kaupungin omasta investointihankkeesta, eikä kaavamuutoksen kuvattu perustuvan merkittäviin tontinmyyntituloihin tai maankäyttökorvauksiin; käyttötalouden menojen todettiin kasvavan päiväkodin ylläpidon ja alueen kunnossapidon myötä. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloksi kuvattiin syksy 2026 ja rakentamisen tavoitekäynnistykseksi vuosi 2027, kun kaava on lainvoimainen ja lupamenettely etenee.
Keskeiset päätökseen vaikuttaneet seikat: Taustalla käsiteltiin palveluverkon muutosta ja tarvetta korvata/uutta varhaiskasvatustilaa Reijolaan valtuuston aiempien linjausten mukaisesti (päiväkotien rakentaminen Niittylahteen ja Reijolaan). Lisäksi esiin nostettiin rakentamisolosuhteet: maaperän siltti- ja turvekerrokset sekä pohjaveden pinnan läheisyys, mikä vaikuttaa pohjarakentamiseen ja vedenhallintaan. Viheralueiden ja puuston säilyttämistä painotettiin erityisesti VL- ja Y-alueiden kokonaisuudessa, jotta näkymä- ja maisematekijät sekä pihapiirin suoja säilyvät.
Viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi eikä niitä otettu erikseen käsittelyyn
Esitys: Viranhaltijapäätökset ja niiden liitteet esitettiin merkittäväksi tiedoksi.
Päätös: Päätettiin merkitä viranhaltijapäätökset tiedoksi ja todettiin, ettei niitä oteta kuntalain 92 §:n nojalla lautakunnan käsiteltäväksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Mitä päätös kattoi: Tiedoksi merkittiin useiden viranhaltijoiden päätöksiä toukokuulta 2026, mukaan lukien kaavoituspäällikön, kaupungingeodeetin, kaupungininsinöörin, kaupunkiympäristöjohtajan ja tilakeskuksen johtajan päätöksiä. Päätöksen mukaan päätösaineistot ovat luettavissa kokousjärjestelmässä liitteineen.
