Yhteenveto
- Vastaus esitykseen maakunnallisesta radiotiedotekanavan pilotista (YLE)
- Kiinteistöjen myynti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle
- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2026
- Raviradan käyttösopimus Joensuun Ravirata Oy:n kanssa
- Jäsenten nimeäminen Itä-Suomen yliopiston neuvotteluryhmiin
- Kaupungin edustajan nimeäminen Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n kevätkokoukseen
- Vastaus aloitteeseen lähihankintalinjauksesta
- Kaupungin edustajan nimeäminen Pohjola-Nordenin kesäpäivän tervehdykseen
Vastaus esitykseen maakunnallisesta radiotiedotekanavan pilotista (YLE)
Vanhus- ja vammaisneuvostot esittivät, että Joensuu käynnistäisi YLE Itä-Suomen kanssa kokeilun, jossa maakunnallisena pilotointina välitettäisiin väestölle koottuja tiedotteita radiossa. Esityksen taustalla oli huoli siitä, että digi-viestinnän yleistyessä osa ihmisistä jää tiedon ulkopuolelle. Taustaksi tuotiin esiin ikäihmisten viestintäkyselyn tuloksia: sanomalehdet ja televisio olivat tärkeimmät kanavat, mutta radio oli monelle merkittävä (Yle Pohjois-Karjala noin 60 %:lla vastaajista; radiosta paikallista tietoa 39 %).
Päätöksenteossa painottuivat YLE:n toimituksellinen riippumattomuus ja eettiset periaatteet: poliittiset tai taloudelliset tahot eivät saa ohjata toimituksellista sisältöä. Kokonaisuutena esitetty malli (yhteinen lähetysaika, jossa välitettäisiin viranomaisten/kuntien koottuja tiedotteita) arvioitiin ongelmalliseksi juuri riippumattomuuden näkökulmasta.
Päätös oli, että annetaan valmistelun mukainen vastaus neuvostojen esitykseen. Käytännössä kaupunki ei sitoutunut käynnistämään maakunnallista radiopilottia omasta aloitteestaan, mutta ilmoitti olevansa valmis edistämään tiedonsaantia muilla tavoilla: keskustelut YLE:n tai muun mediakentän kanssa voivat jatkua, ja resurssien salliessa voidaan harkita mediatilan ostamista radiosta tai muista kanavista. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Kiinteistöjen myynti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle
Päätettiin myydä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle useita kaupungin omistamia kohteita rakennuksineen, tontteineen ja liittymineen yhteensä 1 499 438,26 euron kauppahinnalla. Myytävät kohteet olivat: Ahvenisen toimintakeskuksen alue (noin 7 000 m² määräala), Enon paloaseman tontti, Hammaslahden paloaseman ja öljyntorjuntavaraston tontti, Koivupihan hoitokoti tontteineen, Mulontien teollisuushalli/Reijolan paloasema tontteineen sekä Tuupovaaran paloasema ja öljyntorjuntavarasto tontteineen.
Päätökseen kirjattiin tarkat vastuut kaupan kuluista: ostaja maksaa kiinteistönmuodostamiskustannukset, lainhuudatuskulut ja varainsiirtoverot; kaupunki maksaa kaupanvahvistajan palkkion. Kauppakirjat on allekirjoitettava viimeistään 31.8.2026, muuten päätös raukeaa.
Keskeinen peruste hinnan ja ehtojen muutoksille aiempaan verrattuna oli se, että hinnoittelu sidottiin 31.12.2025 tasearvoihin (aiemmin pohjana oli 31.12.2024), ja mukaan otettiin myös kohteissa olevat liittymät. Hyvinvointialueen tarjous oli 87 365,74 euroa (noin 5,2 %) pienempi kuin kaupungin aiemman päätöksen mukainen kokonaisuus. Muutosta selitettiin myös valtioneuvoston päätöksellä (VM/2026/36), joka edellytti kiinteistöhankinnoissa tasearvopohjaista hinnoittelua hyvinvointialueen lainanottovaltuuden ehtona. Lisäksi arvioitiin kuntalain 128 §:n markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimusta ja todettiin, että kokonaisuus on hyväksyttävissä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2026
Hyväksyttiin osavuosikatsaus 1–3/2026, mukaan lukien talouden toteuma, riskit ja rahoitusnäkymät, ja katsaus merkittiin pohjaksi talouden ja palveluiden seurannalle sekä tarvittaville jatkotoimille myöhemmissä ohjausvaiheissa.
Käsittelyssä korostui se, että vuoden 2026 talousarvio on 12,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen kertaluontoisten erien vuoksi (hyvinvointialueeseen liittyvät kiinteistöjärjestelyt). Ilman kertaluontoisia eriä talousarvio kuvattiin käytännössä tasapainoiseksi. Pysyviä rakenteellisia toimenpiteitä todettiin olevan noin 8 miljoonan euron edestä.
Tilannekuvassa tuotiin esiin epävarmuuksia: verotulojen kehitys, yleinen suhdanne ja sijoitusmarkkinoiden vaihtelu. Tammi–maaliskuussa verotulot olivat 4,6 % edellisvuotta korkeammat, mutta koko vuoden arvioihin liittyy epävarmuutta. Valtionosuuksien kertymä oli 55,78 miljoonaa euroa (talousarvio 55,85 miljoonaa euroa), ja mahdollisista myöhemmistä tarkennuksista mainittiin muun muassa oppilasmäärien vaikutukset lukiokoulutuksessa ja TUVA-koulutuksessa.
Ylityspaineiksi nostettiin erityisesti joukkoliikenteen menot sekä työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu. Työttömyysaste oli helmikuussa 15,8 % (työttömiä 5 836), ja työttömyyden kasvun todettiin lisäävän riskejä sekä tulokehitykseen että menoihin. Investointipuolella esiin nostettiin suuret kohteet: Taidemuseon perusparannus, Noljakan päiväkoti ja Mehtimäen uimahalli. Rahastojen (Tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto) kokonaismarkkina-arvo maaliskuun lopussa oli 127,1 miljoonaa euroa, ja tuottotavoitteen (2,7–5,0 % vuodessa) saavuttamiseen liittyi markkinaepävarmuutta.
Raviradan käyttösopimus Joensuun Ravirata Oy:n kanssa
Hyväksyttiin käyttösopimus Joensuun Ravirata Oy:n kanssa raviradan alueiden käytöstä ajalle 1.4.2026–31.12.2026. Taustalla oli se, että edellinen sopimus päättyi 31.12.2025, ja kokonaisuus perustuu maanvuokrasopimukseen, joka on voimassa vuoden 2029 loppuun. Maanvuokrasopimuksen mukaisesti ravirata-alueella liikkuminen ja virkistyskäyttö on sallittua silloin, kun alue ei ole ravikäytössä, kunhan raviradalle ei aiheudu haittaa tai vahinkoa.
Sopimus tehtiin poikkeuksellisesti vain kuluvan vuoden loppuun, koska raviurheilun tilanne ja suurten tapahtumien järjestämisen kokonaisuus olivat vielä muutoksessa. Tavoitteeksi kirjattiin valmistella loppuvuonna 2026 uudistettu käyttösopimus ajalle 1.1.2027–31.12.2029.
Taloudelliset ja käyttöehdot päätettiin näin: kaupungilla on käyttöoikeus raviradan alueille enintään 20 päivänä vuodessa, ja korvaus on 21 000 euroa vuodessa. Mahdollisista ylimenevistä päivistä maksetaan erillinen korvaus. Määräraha kohdennetaan tapahtumapalvelujen kustannuspaikalle 1264. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti, ja esteellisyyden vuoksi yksi luottamushenkilö ei osallistunut asian käsittelyyn.
Jäsenten nimeäminen Itä-Suomen yliopiston neuvotteluryhmiin
Päätettiin nimetä jäsenet ja varajäsenet Itä-Suomen yliopiston pyytämiin neuvotteluryhmiin, joiden tarkoituksena on syventää ja kehittää yhteistyön malleja. Ryhmät käynnistyvät huhti–toukokuun vaihteessa, ja työskentelyssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
Päätöksen mukaiset nimeämiset olivat: omistajakaupunkien poliittiseen seurantaryhmään nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja Anni Järvinen ja 2. varapuheenjohtaja Sari Huovinen. Ohjausryhmään nimettiin kaupunginjohtaja Jere Penttilä ja varajäseneksi kansliapäällikkö Jenni Jokela. Visiotyöryhmään nimettiin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen ja varajäseneksi kansliapäällikkö Jenni Jokela. Yhteistyörakenteita tarkastelevaan työryhmään nimettiin kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen, talousjohtaja Satu Huikuri ja kansliapäällikkö Jenni Jokela. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupungin edustajan nimeäminen Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n kevätkokoukseen
Päätettiin nimetä kaupungin edustaja Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen ja antaa edustajalle toimintaohjeet. Kevätkokouksessa käsitellään vuoden 2025 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä niihin liittyvät asiat, ja kokousmateriaali oli käytettävissä oheismateriaalina.
Päätöksen mukaan kaupungin edustajaksi nimettiin Heli Varan. Yksi luottamushenkilö oli esteellinen eikä osallistunut käsittelyyn yhdistyksen hallitusjäsenyyden perusteella. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Vastaus aloitteeseen lähihankintalinjauksesta
Käsiteltiin valtuustoaloite, jossa esitettiin lähihankintalinjauksen muodostamista kaupungin hankintatoimen tueksi. Valmistelussa painotettiin hankintalain (1397/2016) ja kaupungin konsernin hankintaohjeiden (hyväksytty 17.2.2025) reunaehtoja: hankinnoissa on toimittava avoimesti, syrjimättömästi ja suhteellisesti, eikä paikallisuutta voi käyttää automaattisena tai erikseen painotettuna etukriteerinä.
Päätökseksi tuli, että kaupunginvaltuustolle esitetään annettavaksi valmisteltu vastaus aloitteeseen ja todettavaksi aloite loppuun käsitellyksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Vastauksessa kuvattiin konkreettiset keinot, joilla paikallisten yritysten osallistumista voidaan lisätä lain puitteissa: hankintojen ennakkoviestintä, osatarjousten mahdollistaminen, markkinakartoitukset ja markkinavuoropuhelu ennen tarjouspyyntöjä sekä selkeät ja suhteelliset vaatimukset. Kaupunki toi esiin myös käytännön tuen: maksutonta neuvontaa yhteistyössä Business Joensuu Oy:n kanssa sekä hankintakalenterin ja vuosittaisen hankintaillan. Lisäksi kerrottiin, että kevään 2026 keskustelujen pohjalta opiskelijoille on annettu opinnäytetyön aihe, jossa tarkastellaan kilpailutuksia ja paikallisten yritysten osallistumisen esteitä.
Tilannekuvaksi annettiin vuoden 2025 luvut: paikallisten tarjoajien osuus kaikista tarjouksista 41,4 %, aktiivisista sopimuksista 43,6 % oli paikallisten toimittajien kanssa, sopimustoimittajista 47 % oli paikallisia ja paikallinen tarjoaja valittiin 459 kertaa. Erillistä lisämäärärahaa tai leikkausta ei päätöksen yhteydessä kohdennettu.
Kaupungin edustajan nimeäminen Pohjola-Nordenin kesäpäivän tervehdykseen
Päätettiin nimetä kaupungin edustaja Joensuun Pohjola-Norden ry:n järjestämään Itä-Suomen alueen kesäpäivään 13.6.2026 pitämään kaupungin tervehdys aamukahveilla. Päätöksen mukaan edustajaksi nimettiin Emilia Kangaskolkka. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
