Yhteenveto
- Saavatko valtuuston päätökset vihreää valoa?
- Kuka jatkaa luottamustehtävissä – ja miksi?
- Miten Ilomantsin sote-palvelut turvataan tulevaisuudessa?
- Mitä muutoksia tulossa jätehuoltoon?
- Mihin suuntaan Itäinen Suomi kehittyy geopoliittisessa murroksessa?
- Voiko kunnanhallitus luottaa lautakuntien päätöksiin?
- Mitkä asiakirjat vaikuttavat kunnan tuleviin ratkaisuihin?
- Mitä ajankohtaista kunnassa juuri nyt tapahtuu?
Saavatko valtuuston päätökset vihreää valoa?
Kunnanhallitus kävi läpi kunnanvaltuuston 21.10.2024 ja 11.11.2024 tekemät päätökset, yhteensä yhdeksän pykälää, ja arvioi niiden laillisuuden ja asianmukaisuuden. Kaikki päätökset todettiin tehdyn oikeassa järjestyksessä, eivätkä ne ylitä valtuuston toimivaltaa tai ole muutoin lainvastaisia. Kunnanhallitus päätti panna päätökset täytäntöön välittömästi, mikä tarkoittaa, että aiemmin hyväksytyt toimet – esimerkiksi talousarvion mukaiset ratkaisut tai hallinnolliset uudistukset – voidaan nyt virallisesti viedä käytäntöön ilman viivytyksiä.
Kuka jatkaa luottamustehtävissä – ja miksi?
Vesa-Pekka Sorola pyysi eroa keskusvaalilautakunnan sekä Ilomantsin Museosäätiön hallituksen jäsenyydestä muuton vuoksi, mikä poistaa hänen vaalikelpoisuutensa. Kunnanhallitus myönsi Sorolalle eron Museosäätiön hallituksesta ja nimesi Ritva Purhosen hänen tilalleen jäljellä olevaksi vaalikaudeksi 2021–2025. Keskusvaalilautakunnan osalta kunnanhallitus esitti valtuustolle uuden jäsenen valintaa tasa-arvolain mukaisesti.
Aiemmin valittu uusi jäsen Eeva-Liisa Salovaara vetäytyi tehtävästä ilmoitettuaan, ettei ole käytettävissä. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle Salovaaran eroa ja uuden jäsenen valintaa. Päätös tehtiin yksimielisesti ja pannaan täytäntöön välittömästi.
Miten Ilomantsin sote-palvelut turvataan tulevaisuudessa?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue pyysi lausuntoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Kunnanhallitus totesi suunnitelman vastaavan nykyistä palveluntarvetta, mutta nosti esiin huolen henkilöstö- ja talousresurssien riittävyydestä sekä palvelujen vakaudesta tulevaisuudessa. Hallitus kritisoi yhteistoimintaneuvotteluiden vaikutuksia työnantajaimagoon sekä sitä, että osa sosiaalipalveluista (asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta) on jätetty alueellisen suunnitelman ulkopuolelle.
Erityisenä epäselvyytenä nostettiin Tuupovaaran sote-palvelupisteen palvelujen saatavuus; kunnanhallitus vaati Ilomantsin sote-keskukselle riittäviä resursseja palvella myös Tuupovaaralaisia. Taloudellisesti hallitus suhtautui kriittisesti vuokrakustannusten leikkaamiseen pelkällä tilatarpeen vähentämisellä ja painotti tilojen kunnon merkitystä palvelun laadulle.
Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti ja toimitetaan hyvinvointialueelle.
Mitä muutoksia tulossa jätehuoltoon?
Joensuun alueellinen jätelautakunta esitti luonnoksen jätehuollon palvelutasosta vuosille 2025–2027. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen, jossa painotetaan saavutettavuutta ja monipuolisuutta: poltettavan jätteen keräystä tehostetaan taajamissa (vähintään kahden viikon välein), kierrätettävien jätteiden keräys laajenee erityisesti biojätteiden ja pakkausjätteiden osalta sekä vaarallisen jätteen vastaanottoa parannetaan lisäämällä kiertävää keräystä taajamissa.
Aluekeräyspisteet säilyvät jokaisessa kunnassa, niiden käyttöoikeudet määritellään tarkemmin jätehuoltomääräyksissä. Jäteasemien aukioloaikoja tarkastellaan asiakasmäärien mukaan ja jätemaksujen rakennetta muutetaan niin, että kustannukset vastaavat paremmin palvelutasoa sekä kannustavat jätteen määrän vähentämiseen.
Ennen lopullista hyväksyntää varataan mahdollisuus lausuntoihin muilta kunnilta sekä ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Tavoitteena on varmistaa kuntalaisten kuuleminen ennen päätöksiä.
Mihin suuntaan Itäinen Suomi kehittyy geopoliittisessa murroksessa?
Kunnanhallitus käsitteli Itäisen Suomen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien haasteiden keskellä. Ohjelmassa painotetaan kestävän kasvun mahdollisuuksia, puhtaan energian hyödyntämistä, kestävän matkailun kehittämistä, osaamisen vahvistamista, turvallisuuden lisäämistä sekä saavutettavuuden parantamista.
Konkreettisina toimenpiteinä ohjelmassa esitetään investointeja teollisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä yritysten rahoituksen parantamiseen – erityisesti niillä alueilla (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), joissa EU:n rakennerahastoresurssit ovat olleet muita maakuntia pienemmät. Rahoituksessa hyödynnetään EU:n tukia sekä selvitetään Naton tarjoamat mahdollisuudet.
Ilomantsin kunta sitoutuu ohjelman toteutukseen yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa vuoden 2025 alusta lähtien.
Voiko kunnanhallitus luottaa lautakuntien päätöksiin?
Kunnanhallitukselle tuotiin tiedoksi kuntaympäristölautakunnan (5.11.) ja hyvinvointilautakunnan (6.11.) päätökset syksyltä 2024. Hallitus päätti olla käyttämättä otto-oikeutta eli ei puutu lautakuntien ratkaisuihin vaan antaa niiden jäädä voimaan sellaisinaan – viestinä luottamuksesta lautakuntatyöhön sekä halusta keskittää resurssit muihin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Mitkä asiakirjat vaikuttavat kunnan tuleviin ratkaisuihin?
Kunnanhallitukselle esiteltiin tiedoksi useita asiakirjoja: Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston tulevan kokouksen esityslista, Polkka Oy:n pöytäkirja marraskuulta, lainvoimainen maakuntakaava 2040:n aineisto (turve, suot ja kulttuuriympäristö) sekä Valtiokonttorin perintöpäätös VK/72821/08.02.01/2022. Asiakirjat merkittiin tiedoksi ilman jatkotoimia tässä vaiheessa.
Mitä ajankohtaista kunnassa juuri nyt tapahtuu?
Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia keskustelu- ja ilmoitusasioita liittyen tuleviin hankkeisiin sekä valmistelussa oleviin asioihin. Kunnanhallitus merkitsi asiat tietoonsa saatetuiksi eli seuraa aktiivisesti kunnan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ilman välittömiä toimenpiteitä tai taloudellisia ratkaisuja tässä vaiheessa.
