Yhteenveto
- Nuorten kesätyöllistämistuki vuodelle 2026
- Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 2025–2028
- Haja-asutusalueen vesijohdon rakentaminen ja kunnan osallistuminen kustannuksiin
- Jätevedenpuhdistamon automaatiojärjestelmän päivitys investointina
- Metsänhoidon toimintakertomus vuodelta 2025 ja jatkovalmistelu
- Palvelukeskuksen kattoikkunan korjaus ja ummistaminen investointimäärärahasta
- Toripaikkamaksujen ja venepaikkamaksujen tarkistaminen
- Kumppanuustuen jakaminen vuodelle 2026
- Esitys jäsenestä Pohjois-Karjalan metsäneuvostoon
- Ehdotusten tekeminen itsenäisyyspäivän 2026 kunniamerkeistä
Nuorten kesätyöllistämistuki vuodelle 2026
Esityksenä oli myöntää nuorten kesätyöllistämistukia vuodelle 2026 liitteen mukaisesti ja määritellä tuen ehdot selkeästi työnantajille.
Päätöksenä hyväksyttiin kesätyöllistämistukien myöntäminen vuodelle 2026 liitteen mukaisesti. Tukea voivat saada yritykset, yhteisöt ja kotitaloudet 16–24-vuotiaan nuoren palkkaamiseen, kun työllistäminen kestää vähintään yhden kuukauden ja työaika on vähintään 100 tuntia kuukaudessa tai 25 tuntia viikossa. Tuen enimmäismäärä on 350 euroa per nuori.
Käsittelyssä todettiin, että vuoden 2026 käyttösuunnitelmassa tukeen on varattu 8 750 euroa, mutta hakemuksia on 30 nuoresta yhteensä 10 500 euroa, eli haettu määrä ylittää varatun määrärahan. Tuen maksaminen sidottiin tositteisiin: tuki maksetaan jälkikäteen, kun työnantaja toimittaa muun muassa työtodistuksen, palkanmaksutositteet, tiedot maksetuista sosiaali- ja eläkemaksuista sekä työajanseurannan. Tuki voidaan maksaa vain kerran samaa nuorta kohden, eikä samaan palkkaukseen saa kohdistua muuta tukea.
Päätöksen mukaan työllisyydenhoidon koordinaattori voi määrärahan puitteissa kohdentaa tukea uudelleen, jos myönnetty tuki jää jollakin työnantajalla käyttämättä.
Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 2025–2028
Esityksenä oli hyväksyä hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 2025–2028 ja kytkeä se osaksi kunnan talousarvion ja toiminnan suunnittelua.
Päätöksenä hyväksyttiin hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2025–2028 kokonaisuutena ja linjattiin, että se otetaan huomioon talousarvion sekä valmistelun suunnittelussa. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet liitetään osaksi strategista suunnittelua sekä vuosien 2026–2028 talous- ja henkilöstöresursointia. Seurantatiedot ja indikaattorit tuodaan mukaan säännölliseen seuranta- ja raportointikäytäntöön.
Käsittelyssä painotettiin kunnan lakisääteistä vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sitä, että kertomus ja suunnitelma toimivat päätöksenteon ja johtamisen työkaluna. Taustaksi käytiin läpi väestö- ja talouskehitystä sekä palvelurakenteen muutoksia hyvinvointialueiden ja uudistusten vaikutusten jälkeen. Esillä olivat myös työllisyyden kehitys (tilannekatsauksena elokuu 2025: työttömien osuus noin 12,8 % työvoimasta) sekä väestöennusteet ja huoltosuhteen kasvu, jotka vaikuttavat palvelutarpeisiin ja resurssien kohdentamiseen.
Suunnitelman kolme painopistettä ovat: 1) hyvinvoivat ja toimintakykyiset asukkaat, 2) osallisuus ja yhteisöllisyys, 3) turvallinen arki ja ympäristö. Toimenpiteissä korostuivat varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotyö (mukaan lukien etsivä nuorisotyö), liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kiusaamisen ehkäisy ja mediataidot. Seurantaa varten määriteltiin useita tilastollisia indikaattoreita, kuten työllisyys, lasten ja nuorten ylipaino, MOVE!-mittaukset, koululounaan syönti, päihteiden ja rahapelaamisen riskikäyttö, mielenterveysindikaattorit, kiusaaminen, liikenneturvallisuus sekä syrjäytymisriskit.
Talouden taustaluvuissa käsiteltiin muun muassa valtionosuuksien ja verotulojen muutoksia (esim. valtionosuudet: TP2022 13 395 t€, TP2023 654 t€, TP2024 92 t€, TA2025 782 t€) sekä kunnan tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöverojen kehitystä suunnittelukauden pohjatiedoiksi.
Haja-asutusalueen vesijohdon rakentaminen ja kunnan osallistuminen kustannuksiin
Esityksenä oli antaa valtuustolle esitys vastauksesta kiinteistön 90–408–5–29 omistajan tiedusteluun ja hakemukseen vesijohdon rakentamisesta ja liittymisperusteista Karvio–Varistaival-runkolinjaan liittyen. Taustalla oli helmikuussa 2026 toimitettu tiedustelu (hakijana kuvattiin kiinteistön 90–408–7–29 omistaja) ja arvio, että liittyjiä voisi olla noin 3–5 kiinteistöä.
Päätöksenä linjattiin esitettäväksi valtuustolle vaihtoehdon 1 mukainen ratkaisu: kunta ei osallistu vesijohdon rakentamiskustannuksiin vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella tässä tapauksessa eikä käynnistä erikseen päätettävää hanketta aiempien periaatepäätösten (25.6.2007 §49 ja 12.12.2008 §81) mukaisesti.
Päätökseen sisältyy kuitenkin rajattu kustannusvastuu: kunta maksaa mahdollisen tienalituksen vaatiman porauksen, jos runkolinjaan liittyviä kiinteistöjä on vähintään kaksi. Tämän jälkeen kiinteistönomistajat vastaavat verkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta omalla kustannuksellaan.
Käsittelyssä käytiin läpi vesihuoltolain vaatimuksia sekä aiemmin päätettyjä liittymis- ja kustannusperiaatteita haja-asutusalueilla. Perusteluna todettiin, ettei alueen yhdyskuntakehitys ja kaavatilanne tässä vaiheessa osoita tarvetta laajentaa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, ja että kustannusvastuu määräytyy vakiintuneen periaatteen mukaan ensisijaisesti liittyjille liittymismaksujen ja omien rakennuskustannusten kautta.
Jätevedenpuhdistamon automaatiojärjestelmän päivitys investointina
Esityksenä oli valita toimittaja Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon automaatiojärjestelmän päivitykseen ja valtuuttaa sopimuksen allekirjoittaminen.
Päätöksenä valittiin MiPro Oy toteuttajaksi automaatiojärjestelmän päivitykseen tarjouksen 17.3.2026 mukaisesti ja valtuutettiin tekninen johtaja allekirjoittamaan pienurakkasopimus kunnan puolesta.
Hankkeen tavoitteena on prosessilaitteiden ja automaation uudelleenjärjestely sekä logiikan päivittäminen, jotta prosessin luotettavuus paranee ja varaosien saatavuus varmistuu. Vuoden 2026 investointimääräraha on 80 000 euroa, ja itse automaation päivitystarjouksen hinta on 41 793 euroa (alv 0 %). Mahdolliset lisäerät (kuten varaosapaketti ja laitosasennukset) on kuvattu erillisinä mahdollisuuksina, mutta niille ei vahvistettu tässä päätöksessä tarkkaa euromäärää.
Käsittelyssä tuotiin esiin, että MiPro Oy on nykyisen järjestelmän toimittaja ja päivitys voidaan tehdä hyödyntäen olemassa olevia sovellusohjelmia konvertoimalla ne uuteen logiikkaan. Hankinta käsiteltiin suorahankintana, koska kokonaisuus alittaa erityisalojen hankintalain kynnysarvon.
Metsänhoidon toimintakertomus vuodelta 2025 ja jatkovalmistelu
Esityksenä oli merkitä kunnan metsänhoidon toimintakertomus vuodelta 2025 tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta sekä käynnistää jatkokeskustelu metsävaralaskennasta ja metsästrategiasta.
Päätöksenä hyväksyttiin esitys: toimintakertomus merkittiin tietoon saatetuksi ja samalla käynnistettiin valmisteluun liittyvä keskustelu metsävaralaskennan ja metsästrategian laatimisesta sekä mahdollisesta aikataulusta.
Palvelukeskuksen kattoikkunan korjaus ja ummistaminen investointimäärärahasta
Esityksenä oli käyttää vuoden 2026 investointiosan tarveharkintaista määrärahaa palvelukeskuksen aulatilan kattoikkunan vuoto-ongelman pysyvämpään ratkaisuun. Kattoikkuna on vuotanut kevättalvella lumen sulaessa, ja vuotoja on ollut aiemminkin tiivistyskorjauksista huolimatta.
Päätöksenä kohdennettiin 17 000 euroa (alv 0 %) investointikohdan 94401 tarveharkintaisesta 50 000 euron määrärahasta kattoikkunan korjaus- ja ummistamistyöhön sekä siihen liittyviin rakenteellisiin muutostöihin. Käsittelyssä todettiin kustannusarvion olevan noin 15 000 euroa (alv 0 %), minkä lisäksi voi tulla vähäisiä valaistus- ja sähkömuutoksia; määräraha päätettiin varata 17 000 euroon kiinteistötoimen esityksen mukaisesti.
Toripaikkamaksujen ja venepaikkamaksujen tarkistaminen
Esityksenä oli päivittää teknisen toimialan maksuja kahdessa käytännön kohteessa: torialueen maksukäytäntö sekä Vahvalahden venepaikkamaksut. Taustalla oli Vahvalahden pienvenesataman laiturin uusiminen vuonna 2025 sekä toripaikkamaksujen valvontaan liittyneet resurssimuutokset.
Päätöksenä hyväksyttiin esityksen mukaiset muutokset:
1) Vahvalahden pienvenesataman laituripaikan maksu korotettiin tasolle 70,00 euroa (sis. alv) per puomi- ja poijupaikka veneilykaudesta 2026 alkaen. Käsittelyssä todettiin, että laiturin uusimisen jälkeen Vahvalahden laiturin taso ja kustannusrakenne vastaavat aiempaa paremmin Kermanrannan laitureita, jolloin maksuja haluttiin yhdenmukaistaa ja kattaa investoinnin elinkaarikustannuksia vuokratuloilla.
2) Toripaikkamaksuja muutettiin siten, että päiväkohtainen 5 euron maksu poistettiin ja koko torialueen vuokra/tapahtuma-maksu korotettiin 125,00 euroon (sis. alv) sekä tehtiin muut liitteen mukaiset tekniset tarkennukset. Pysyvillä kausipaikoilla maksut ja periaatteet säilyivät ennallaan. Perusteluna oli, että päiväkohtaisen maksun valvontaan ei ole nykyresursseilla toimivaa mallia, ja että päiväkohtaisista maksuista kertynyt tulo on ollut viime vuosina vähäinen.
Kumppanuustuen jakaminen vuodelle 2026
Esityksenä oli jakaa vuoden 2026 kumppanuustuki hakemusten ja arvioinnin perusteella sekä vahvistaa teema, jonka mukaisesti tukea myönnetään. Teemaksi oli valmisteltu “Luonnosta, kulttuurista ja kanavista voimaa – Heinäveden elinvoimaa vahvistavat tapahtumat ja yhteistyöt”.
Päätöksenä kumppanuustuki jaettiin vuodelle 2026 liitteen mukaisesti, ja samalla vahvistettiin edellä mainittu teema. Hakemuksia oli yhteensä 8 (7 hakemusta ja 1 aiemmin ohjattu hakemus), ja haettu avustussumma oli yhteensä 23 500 euroa. Päätöksessä euromäärät ja kohdentuminen määrittyvät liitteessä.
Käsittelyssä kuvattiin arviointitapa: hakemuksia pisteytettiin sisällöllisillä kriteereillä (elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen, myönteinen kuntakuva, kunnan strategia tapahtumien ja kulttuurin kautta) sekä pakollisella näkyvyysvaatimuksella. Näkyvyydeksi edellytettiin kunnan nimen tai logon esiin tuomista esimerkiksi painetuissa materiaaleissa, tapahtumapaikalla tai verkko- ja somenäkyvyytenä.
Esitys jäsenestä Pohjois-Karjalan metsäneuvostoon
Esityksenä oli nimetä kunnan ehdokas Pohjois-Karjalan metsäneuvoston jäseneksi toimikaudelle 15.5.2023–14.5.2027, koska aiempi kuntaedustaja oli irtisanoutunut ja Suomen Metsäkeskus pyysi uutta esitystä määräaikaan mennessä.
Päätöksenä esitettiin Pohjois-Karjalan metsäneuvoston jäseneksi 14.5.2027 saakka kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafssonia.
Ehdotusten tekeminen itsenäisyyspäivän 2026 kunniamerkeistä
Esityksenä oli tehdä kunniamerkkiehdotukset itsenäisyyspäiväksi 2026 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä ja toimittaa ehdotukset eteenpäin määräajassa.
Päätöksenä hyväksyttiin, että kunniamerkkiehdotukset tehdään ja toimitetaan Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) 24.4.2026 mennessä. Käsittelyssä todettiin menettely: LVV kokoaa ja voi rajata ehdotuksia ennen niiden toimittamista ministeriöihin, ja ritarikuntien hallitus tekee lopulliset esitykset Tasavallan presidentille, joka myöntää kunniamerkit 6.12.
Samassa yhteydessä käytiin läpi keskeisiä ehtoja ja vaatimuksia, kuten ehdotusten huolellinen perusteleminen, lomakemuotoisuus sekä se, että puutteelliset tai ohjeiden vastaiset ehdotukset voidaan hylätä menettelyssä.
