Joensuun kaupunkirakennelautakunta esitti 17.11.2026 musiikki- ja kulttuuritalon asemakaavamuutoksen hyväksymistä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle. Kanervalan kaavaehdotus ja Suvikuja 5:n kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Yhtäkään näistä kaavamuutoksista ei vielä hyväksytty lopullisesti.

Utran koulun ja päiväkodin sijoittamista tutkitaan kaavatyössä

Lautakunta merkitsi tiedoksi Utran uuden koulun ja päiväkodin osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaupungin käynnistämässä asemakaavamuutoksessa tutkitaan koulun ja päiväkodin sijoittamista mahdollisesti nykyiselle urheilukentälle sekä uuden urheilukentän sijoittamista vanhan koulun paikalle. Sijoittelusta ei vielä päätetty.

Suunnittelualueeseen kuuluu osa nykyisestä koulu- ja päiväkotikorttelista sekä urheilukenttä. Rajaus tarkentuu työn edetessä. Vaikutuksia arvioidaan muun muassa luontoon, maisemaan, liikenteeseen, pysäköintiin, ympäröiviin alueisiin ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 26.11.–21.12.2026. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään Utran koululla 9.12.2026 kello 16.30. Kaavaluonnos on tavoitteena asettaa nähtäville keväällä 2027, jolloin järjestetään toinen yleisötilaisuus. Kaavaehdotuksen arvioidaan tulevan valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2027. Palautetta voi antaa kaavan eri vaiheissa.

Hallinto-oikeus siirsi poikkeamislupaa koskevan oikaisuvaatimuksen kaavoituspäällikölle

Lautakunta merkitsi tiedoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden 13.11.2026 antaman päätöksen. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan valituksenalaisen päätöksen poikkeamislupa-asiassa ja siirsi oikaisuvaatimuksen Joensuun kaupungin kaavoituspäällikön käsiteltäväksi. Muilta osin valitus jätettiin tutkimatta.

Kanervalan kaavaehdotus rajoittaisi uusia paritaloja ja tonttien jakamista

Lautakunta päätti yksimielisesti asettaa Kanervalan asemakaavan muutosehdotuksen ja rakentamis- ja korjaustapaohjeen julkisesti nähtäville sekä pyytää lausunnot. Kaavaa, ohjetta ja tonttijakoa ei hyväksytty lopullisesti. Nähtävilläolo on alustavasti suunniteltu ajalle 26.11.2026–4.1.2027 ja valtuustokäsittely vuodelle 2027.

Jos ehdotuksesta ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautettavaa, lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa kaavamuutoksen, ohjeen ja tonttijaon hyväksymistä valtuustolle.

Kaupungin aloitteesta vuonna 2023 käynnistetyn kaavatyön taustalla ovat rakentamispaine, vanhojen määräysten tulkintavaikeudet sekä alkuperäisiä tavoitteita tiiviimmäksi muuttunut rakentaminen ja alueen yhtenäisen ilmeen heikentyminen. Tavoitteena on sovittaa rakentaminen jälleenrakennuskauden pientaloalueelle ja säilyttää vehreys sekä kulttuuriympäristö.

Ehdotuksen pohjaksi valittiin luonnosvaihtoehto 1. Erillispientalotontille saisi rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Uusia paritaloja tai tonttien jakamista lisärakentamista varten ei sallittaisi. Olemassa olevat luvalliset paritalot saisivat säilyä ja niitä saisi korjata.

Ratkaisua perustellaan katumaiseman, pihojen vehreyden, puuston ja hulevesien hallinnan säilyttämisellä. Luonnosvaiheen palautteessa kannatettiin väljyyden säilyttämistä mutta esitettiin myös tonttikohtaista lisärakentamista ja maanomistajien yhdenvertaisuuden arviointia. Valmistelussa katsottiin, etteivät aiemmat tonttijaot yksin edellytä vastaavien mahdollisuuksien osoittamista muille tonteille.

Kanervalan keskiosan useimmilla yksikerroksisilla pientalotonteilla rakennusoikeus kasvaisi 200:sta 210 kerrosneliömetriin ja rakennusten yhteenlaskettu enimmäispinta-ala 200:sta 220 neliömetriin. Muutos mahdollistaisi lisää asumista palvelevaa tilaa ilman toista kerrosta.

Erillispientaloja ei suojeltaisi yksittäisinä rakennuksina. Ympäristöltään säilytettävillä alueilla asuinrakennuksen saisi kuitenkin purkaa vain, jos se osoitetaan teknisesti ja taloudellisesti korjauskelvottomaksi. Purkamislupa voitaisiin myöntää vain korvaavan rakennuksen rakentamisluvan yhteydessä. Selvaag-talojen ja Leinikkitie 2:n rivitalojen rakennuskohtaista suojelua vahvistettaisiin.

Vuoden 1992 oikeusvaikutukseton rakentamistapaohje korvattaisiin sitovalla ohjeella, joka koskisi esimerkiksi sijoittelua, kattomuotoja, materiaaleja, väritystä ja pihoja. Puun kaataminen edellyttäisi maisematyölupaa ja alan asiantuntijan laatimaa kuntoarviota. Puhtaat hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla.

Nykyistä päiväkotitonttia laajennettaisiin osalle puretun koulun tonttia. Kaava mahdollistaisi kymmenryhmäisen päiväkodin, joka korvaisi Kanervalan ja Kaislan nykyiset päiväkodit. Tontille voisi tulla myös asukkaita ja harrastusryhmiä palvelevia tiloja. Lautakunta ei tehnyt päiväkodin rakentamispäätöstä.

Entisen koulutontin muu osa osoitettaisiin urheilu- ja virkistyspalveluille ja palvelurakennusten tontti nykyiselle urheilu- ja virkistysalueelle. Sijainteja muutettiin luonnosvaiheen jälkeen turvallisempien yhteyksien varmistamiseksi päiväkodin ja leikki- ja liikuntapaikkojen välillä sekä virkistysalueen kokonaispinta-alan säilyttämiseksi olennaisesti ennallaan. Palvelutontin käyttö on avoin; mahdollisia käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi kauppa- tai hoivapalvelut.

Päiväkotitontin ja virkistysalueen väliin osoitettaisiin ohjeellinen pyöräväylä, joka liittyisi nykyisiin reitteihin ja parantaisi yhteyksiä keskustan ja yliopiston suuntiin. Matarakadun kentän käyttö voisi jatkua. Jätteenkeräyspisteelle varattaisiin oma tontti.

Uuden pyörätien alustava kustannusarvio on sorapintaisena noin 30 000 euroa ja asfaltoituna noin 60 000 euroa. Päiväkodin rakentamisen alustava arvio on noin 10 miljoonaa euroa. Päiväkoti on tarkoitus rakentaa vaiheittain nykyisen päiväkodin jatkaessa toimintaansa rakentamisen aikana. Urheilu- ja virkistysalueesta ei ole vielä suunnitelmaa tai kustannusarviota. Rahoitusta tai mahdollisia avustuksia ei aineistossa eritellä.

Rakentaminen voisi alkaa kaavan saatua lainvoiman ja tarvittavien lupien myöntämisen jälkeen. Kanervalan länsiosan kortteleiden 701–713 rakennuskieltoa on jatkettu 19.6.2027 saakka. Valmisteluaineiston mukaan kielto poistuu uuden asemakaavan tullessa voimaan.

Musiikki- ja kulttuuritalon kaavaa esitetään hyväksyttäväksi

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti musiikki- ja kulttuuritalon kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen muutokset sekä lausuntoihin annetut vastineet. Se katsoi, ettei ehdotusta tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, ja esitti kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaisi asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kyse ei ole kaavan lopullisesta hyväksymisestä.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n hakemuksesta käynnistetty kaavamuutos mahdollistaisi musiikki- ja kulttuuritalon hotelli Kimmelin länsipuolelle Pielisjoen puoleiseen maisemaan. PKO omistaa korttelialueen. Kaava säilyttäisi myös nykyisen mahdollisuuden rakentaa hotellin kaakkoispuolelle enintään 14-kerroksinen majoitustorni.

Puiston ja korttelin rajaa sekä rakennusaloja muutettaisiin. Sirkkapuiston pinta-ala säilyisi 16 498 neliömetrissä, korttelin pinta-ala 16 683 neliömetrissä ja rakennusoikeus 22 100 kerrosneliömetrissä. Yleinen rantaraitti säilyisi Pielisjoen varressa. Sitovalla tonttijaolla muodostettaisiin Sirkkalan korttelin 1302 tontti 3.

Kaava- ja tonttijakoehdotukset olivat nähtävillä 17.9.–19.10.2026. Lausuntoja saatiin kymmenen, joista kuudessa oli huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty.

Lupa- ja valvontavirasto piti rakentamisen ohjausta riittämättömänä valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Se piti myös hulevesien käsittelyä ja vaikutusten arviointia puutteellisina sekä vaati ehdotuksen muuttamista ja uutta nähtävilläoloa. Kaupunkikuvatoimikunta arvioi uuden rakennuksen peittävän Kimmeliä jokimaisemassa ja muuttavan käytettävissä olevan puiston luonnetta.

Palautteen perusteella määräyksiä tarkennettiin hulevesien, pihapysäköinnin ja esteettömien autopaikkojen osalta. Lisäksi edellytetään rakentamisen soveltumista valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vaikutusarviointia täydennettiin.

Lautakunnan hyväksymässä valmistelussa muutokset katsottiin vähäisiksi. Rakennusalojen, korkeuksien ja yleisten laatuvaatimusten arvioitiin ohjaavan toteutusta riittävästi ja jättävän tilaa hankkeen muutoksille sekä vaiheittaiselle rakentamiselle. Erillisiä sitovia rakentamistapaohjeita ei laadittu.

Sirkkapuistossa edellytetään olevan vähintään 70 puuta. Korttelin lumien ja hulevesien käsittelystä ei saa aiheutua puistolle haittaa, ja hulevesien laatua on parannettava ennen Pielisjokeen johtamista. Puiston läpi sallittavan purkuputken suu on sijoitettava keskivedenpinnan alapuolelle ja maisemoitava siten, ettei ranta-alue muutu. Valmistelussa kaavalla ei arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia Pielisjoen saukon elinolosuhteisiin.

Pysäköinti sijoittuisi pääosin nykyiseen Asemaparkkiin, jossa oli vuoden 2026 selvityksen mukaan noin 500 autopaikkaa ja lisäksi noin 30 saattoliikenteen paikkaa. Korttelin pihalle sallittaisiin enintään 15 autopaikkaa. Musiikki- ja kulttuuritalolle olisi osoitettava 150 polkupyöräpaikkaa ja vähintään kaksi liikkumisesteisten saattopaikkaa pääsisäänkäynnin lähelle.

UPM Plywood nosti lausunnossaan esiin tehtaansa mahdollisen laajentumisen liikennevaikutuksineen. Vuoden 2026 täydentävässä arviossa mahdollisen kasvun lisäliikenteeksi arvioitiin alle neljä prosenttia viisihaaraisen kiertoliittymän huipputunnin kokonaisliikenteestä. Vaikutus liittymän toimivuuteen arvioitiin pieneksi.

Kaavaselostuksen mukaan kaupungin on investoitava omistamansa Sirkkapuiston parantamiseen. Alustava kustannusarvio on 100 000–200 000 euroa vuosina 2027–2028. Valmistelun mukaan maankäyttösopimusta tai maankäyttökorvauksia ei tarvita, koska rakennusoikeus sekä puiston ja korttelin pinta-alat eivät kasva.

Kaava pyritään saamaan valtuuston käsittelyyn vuodenvaihteessa 2026–2027. PKO tavoittelee rakentamisen aloittamista keväällä 2027 ja talon käyttöönottoa vuoden 2029 alussa. Rakentaminen edellyttää lainvoimaista kaavaa ja rakentamislupaa.

Suvikuja 5:n kaavaluonnos mahdollistaisi asuntoja tai palveluasumista

Lautakunta päätti yksimielisesti asettaa Suvikuja 5:n asemakaavamuutoksen luonnoksen julkisesti nähtäville ja pyytää tarvittavat lausunnot. Kyse on luonnosvaiheesta, ei kaavamuutoksen hyväksymisestä.

Muutos koskee kaupungin omistamaa entisen kirjaston tonttia Niinivaaran keskustassa. Kirjasto purettiin kesällä 2026. Nykyisen kaavan sallimalle asuin-, liike- ja toimistorakentamisen hankkeelle ei ole löytynyt toteuttajaa. Kaupungin aloitteesta valmisteltu muutos mahdollistaisi myös palveluasumisen ja vähentäisi liikerakentamista.

Luonnos sallisi enintään kahdeksankerroksiset asuinkerrostalot, joissa voisi olla tavallisia asuntoja, palveluasuntoja sekä palvelu-, liike-, toimisto- ja kokoustiloja. Rakennusoikeus vähenisi 4 722:sta 3 960 kerrosneliömetriin käyttötarkoituksen muutoksen ja tarkoituksenmukaisen pihasuunnittelun vuoksi. Kaksikerroksisesta liikerakennusjalustasta luovuttaisiin kysynnän puuttuessa.

Toriin rajautuvan ensimmäisen kerroksen tiloihin ei saisi sijoittaa asuinhuoneita. Ulko-oleskelualuetta vaadittaisiin vähintään 12 neliömetriä asumisen tai palveluasumisen jokaista 100 kerrosneliömetriä kohti. Alueen tulisi olla pääosin viheraluetta, ja siellä pitäisi olla vähintään kolme suurikokoiseksi kasvavaa puuta. Tontin kolmen kookkaan männyn säilyttäminen täyttäisi vaatimuksen.

Kaavaselostuksen mukaan koko rakennusoikeuden käyttäminen tavanomaiseen asumiseen merkitsisi arviolta 57 asuntoa ja 111 asukasta. Palveluasumisvaihtoehto voisi mahdollistaa vähintään 60-paikkaisen palvelutalon. Toteutusmääriä ei ole päätetty.

Valmistelussa rakentamisen arvioidaan täydentävän keskustaa olemassa olevien palvelujen ja teknisten verkkojen yhteydessä. Liikennevaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja nykyisen kaavan mukaista toteutusta pienemmiksi. Haitat rajoittuisivat arvion mukaan pääosin rakentamisen aikaiseen meluun, pölyyn ja muihin tilapäisiin häiriöihin.

Kaupungille ei arvioida aiheutuvan merkittäviä uusia katu- tai kunnallisteknisiä investointeja tai käyttötalousmenoja. Mahdolliset johtosiirrot maksaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Alue ei ole kahdennetun vesilähteen piirissä, joten paloturvallisuus ja sammutuslaitteistojen vedensaanti on selvitettävä rakennussuunnittelussa. Lisäjärjestelyt voivat kasvattaa rakentamiskustannuksia.

Luonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2026 loppupuolella ja järjestää luonnosvaiheen yleisötilaisuus. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla ja Karjalan Heilissä. Ehdotusta valmistellaan palautteen perusteella kumppanuuskaavoituskilpailulla valittavan toteuttajakumppanin kanssa. Ehdotuksen nähtävilläoloa tavoitellaan keväälle 2027 ja valtuustokäsittelyä syksylle tai talvelle 2027. Rakentaminen edellyttää lainvoimaista kaavaa ja rakentamislupaa.

Penttilän koirapuiston paikkaa voidaan selvittää jatkosuunnittelussa

Lautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle vastausta valtuutettu Sari Koskisen ja muiden valtuutettujen aloitteeseen Penttilän koirapuistosta. Rakentamisesta tai rahoituksesta ei päätetty.

Esitetyn vastauksen mukaan paikkaa voidaan selvittää Penttilän jatkosuunnittelussa. Jos sopiva paikka löytyy ja hoidosta sekä valvonnasta voidaan sopia paikallisen yhdistyksen tai muun kolmannen sektorin toimijan kanssa, toteutusta voidaan arvioida tulevien vuosien investointiohjelmaa valmisteltaessa. Ajankohta ratkaistaisiin investointiohjelmaa ja talousarviota koskevissa päätöksissä.

Aloitteessa tarvetta perusteltiin Penttilän kasvulla, tiiviillä asutuksella ja Koivuniemen koirapuiston sulkemisella. Koivuniemen pilaantuneesta maaperästä on tehty lisäselvityksiä. Puisto on tarkoitus avata uudelleen, kun alue on käyttäjille turvallinen.

Penttilässä paikan löytämistä vaikeuttavat tiivis rakentaminen, joidenkin viheralueiden pohjaolosuhteet ja luonnontilaisina säilytettäviksi kaavoitetut alueet. Paikan tulisi olla keskeinen mutta riittävän etäällä asutuksesta. Puisto ei myöskään saisi vaikeuttaa erityisesti keskeneräistä Penttilänrannan maankäytön suunnittelua ja toteutusta.

Rakentamisen kustannusarvio on olosuhteista ja varustelusta riippuen noin 50 000–100 000 euroa. Hanke edellyttäisi sisällyttämistä investointiohjelmaan ja määrärahaa talousarvioon. Vuosien 2027–2029 yhdyskuntatekniikan investointiohjelmaan esitetään Enon koirapuistoa. Muista koirapuistoista ei ole tehty toteutusesitystä kyseiselle suunnittelukaudelle.

Lähde: Joensuun kaupunki, kaupunkirakennelautakunta, kokouksen pöytäkirja 17.11.2026.