Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lautakunta hyväksyi 16. marraskuuta vuoden 2027 talousarvioesityksen, joka etenee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Vuoden 2027 palvelusuunnitelman hyväksyminen siirrettiin myöhemmäksi. Lisäksi lautakunta hyväksyi valtionavustuksen hakemisen nuorten työllisyyttä edistävään Meijän kulmilla -hankkeeseen.
Tammi–syyskuun talousarviototeuma oli 58,7 prosenttia
Lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedoksi työllisyysalueen tammi–syyskuun 2026 osavuosikatsauksen. Katsauksessa vuoden 2026 talousarvio oli 20 639 066 euroa. Syyskuun loppuun mennessä menoja oli toteutunut 12 120 856 euroa eli 58,7 prosenttia. Menoista 7 583 397 euroa jaettiin valtionosuuskriteerien perusteella ja 4 537 459 euroa aiheuttamisperiaatteella.
Syyskuun 2026 lopussa kuntakohtainen toteuma oli suurin Tohmajärvellä, 66,7 prosenttia eli 383 433 euroa, ja pienin Juuassa, 46,2 prosenttia eli 250 126 euroa. Joensuun toteuma oli 6 303 549 euroa eli 58,3 prosenttia sen talousarviosta. Kuntien välisiin eroihin vaikuttivat muun muassa palvelujen käyttö ja aiheuttamisperiaatteella kohdennettavat kustannukset.
Tammi–syyskuussa 2026 työttömistä työnhakijoista 21 prosenttia ja alle 30-vuotiaista 22 prosenttia oli työllistymistä edistävissä tai tukevissa palveluissa. Asiakastyytyväisyys oli 3,8 asteikolla 1–5. Starttirahan käsittelyaika oli 11 vuorokautta, ja yritysvalmennuksessa oli ollut 347 asiakasta.
Työllisyyden ekosysteemin sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon kehittäminen eteni suunnitellusti: ekosysteemiryhmien toimintoja toteutui tammi–syyskuussa 2026 yhteensä 36. Passiivisen työvoiman vähentämistavoite ei toteutunut, sillä palveluissa olevien asiakkaiden osuus jäi tavoitteesta. Katsauksen mukaan tähän vaikuttivat korkea ja pitkittyvä työttömyys sekä työvoiman heikko kysyntä.
Loppuvuonna 2026 seurataan erityisesti palveluihin ohjautumista, työttömyyden pitkittymistä, henkilöasiakkaiden palveluprosessien etenemistä ja talousarvion toteutumista. Resursseja pyritään suuntaamaan vaikuttaviin palveluihin ja avoimille työmarkkinoille siirtymisen vahvistamiseen.
Pitkäaikaistyöttömyys ja kuntien etuuskustannukset kasvoivat
Lautakunta merkitsi yksimielisesti tiedoksi tammi–elokuun 2026 työvoimapalvelujen tilastokatsauksen ja valtakunnallisen työllisyysalueiden mittarivertailun. Uusista toimenpiteistä ei päätetty.
Pohjois-Karjalassa oli tammi–elokuussa 2026 keskimäärin 10 900 työtöntä työnhakijaa, 1,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa kasvu oli 6,4 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta oli alueella 15,1 prosenttia ja koko maassa 12,5 prosenttia. Pohjois-Karjalan osuus oli kolmanneksi korkein 45 työllisyysalueen joukossa.
Pitkäaikaistyöttömiä oli tammi–elokuussa 2026 keskimäärin 4 800, kun vuotta aiemmin määrä oli 4 200. Kasvu oli 13,4 prosenttia, koko maassa 17,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista nousi vuoden 2025 vastaavan ajan 39,2 prosentista 43,7 prosenttiin vuonna 2026. Koko maan osuus oli 41,3 prosenttia. Jatkuvat työttömyysjaksot kestivät alueella tammi–elokuussa 2026 keskimäärin 75 viikkoa eli seitsemän viikkoa pidempään kuin vuotta aiemmin. Koko maan keskiarvo oli 72 viikkoa.
Tammi–elokuussa 2026 alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli työttömänä Pohjois-Karjalassa 20,8 prosenttia ja koko maassa 17,5 prosenttia. Ulkomaalaisesta työvoimasta työttömänä oli alueella 30,8 prosenttia ja koko maassa 23,8 prosenttia. Alueen ulkomaalaisten työttömyysosuus laski kuitenkin 3,1 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettiin Pohjois-Karjalassa tammi–elokuussa 2026 keskimäärin 540 uutta työpaikkaa kuukaudessa. Määrä väheni 25,9 prosenttia edellisvuodesta, kun koko maan vähennys oli 11,9 prosenttia. Työpaikkojen alueellisen tilastoinnin muutokset voivat katsauksen mukaan vaikuttaa alueellisiin lukuihin. Työnantajakontakteja kertyi samalla jaksolla 4 500 eli 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työnhakijakontakteja järjestettiin tammi–elokuussa 2026 yhteensä 42 200, mikä oli 14,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvokkaisten tapaamisten osuus oli alueella 43,9 prosenttia ja koko maassa 40,4 prosenttia. Alkuhaastattelun järjestämiseen kulunut mediaaniaika vaihteli alueella 12–21 arkipäivän välillä, kun koko maan vaihteluväli oli 10–15 arkipäivää. Vuoden 2026 tavoite oli 10 arkipäivää työnhaun alkamisesta.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa aloitettiin tammi–elokuussa 2026 noin 3 900 kertaa, 38,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yleinen aktivointiaste laski silti vuoden 2025 vastaavan ajan 19,8 prosentista 18,8 prosenttiin vuonna 2026. Koko maan aktivointiaste oli 17,2 prosenttia. Kesällä 2026 tilastoista päätetyt avoimiksi jääneet työllistämisjaksot laskivat aktivointiastetta.
Tammi–toukokuun 2026 tarkastelussa palvelun päättäneistä 17,0 prosenttia sai palkkaa kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen. Vuotta aiemmin osuus oli 19,6 prosenttia, ja koko maassa vuonna 2026 se oli 19,2 prosenttia. Tarkastelujakso päättyi toukokuuhun palkkatietojen päivitysviiveen vuoksi. Työnhakija-asiakkaiden tyytyväisyys oli tammi–elokuussa 2026 keskimäärin 3,8 asteikolla 1–5, kun koko maan keskiarvo oli 3,7.
Työllisyysalueen kuntien osuus työttömyysetuuksien kustannuksista oli tammi–elokuussa 2026 noin 20,1 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 16,4 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat 22,1 prosenttia, koko maassa 23,0 prosenttia. Yli 700 päivää etuutta saaneiden osuus kuntien etuuskustannuksista oli tammi–elokuussa 2026 yhteensä 63,8 prosenttia.
KEHA-keskuksen mittarivertailussa Pohjois-Karjala sijoittui 18:nneksi 45 työllisyysalueen joukossa. Katsauksessa kehittämiskohteiksi tunnistettiin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen, työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen parantaminen sekä palvelujen jälkeisen työllistymisen vahvistaminen.
Vuoden 2027 palvelusuunnitelmaa muutetaan ennen hyväksymistä
Lautakunta päätti yksimielisesti tehdä kaksi muutosta vuoden 2027 palvelusuunnitelman valmisteluaineistoon ja siirtää hyväksymisen myöhempään käsittelyyn. Suunnitelmaa ei vielä hyväksytty.
Terminologiaa tarkennetaan Joensuun kaupungin lausunnossa esittämällä tavalla. Hallinnon uudistusta koskevaan kohtaan lisätään tavoite palvelujen vaikuttavuuden parantamisesta sekä asiakkaiden ratkaisujen että kuntien työttömyysturvan maksuosuuksien näkökulmasta.
Palvelusuunnitelmasta lausui yhdeksän kuntaa. Tavoitteita ja painotuksia pidettiin pääosin perusteltuina. Eniten kannatusta saivat työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, työnantajalähtöisen työnvälityksen parantaminen, nuorten työllistyminen, monialainen yhteistyö ja työkyvyn tuki sekä lähi- ja henkilökohtaisen palvelun turvaaminen. Kunnat korostivat myös vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden seurantaa.
Luonnoksen mukaan työllisyysalue vastaa noin 20 000 asiakkaan lakisääteisistä työllisyyspalveluista. Lähipalvelua olisi vuonna 2027 kaikissa 13 kunnassa. Alkuhaastatteluista tavoitellaan toteutettavaksi kasvokkain 75 prosenttia ja työnhakukeskusteluista 50 prosenttia.
Vuodeksi 2027 suunnitellaan kolmen kuukauden tehostarttipalvelua yli 30-vuotiaille joensuulaisille työnhakijoille, joiden tavoitteena on työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille ja joilla ei työnhaun alkaessa ole tiedossa ratkaisua seuraaville kolmelle kuukaudelle. Heille tarjottaisiin tavallista enemmän työmahdollisuuksia ja työnhaun tukea.
Monialaisessa työllistymisen tuessa on tarkoitus kokeilla vuonna 2027 psykologipalvelua koko maakunnan asiakkaille, joiden työ- tai toimintakyvyn haasteet vaikeuttavat työllistymistä. Psykologi siirtyisi tehtävään uraohjauksesta. Hallinnon ja asiakasprosessien uudessa toimintamallissa on tarkoitus aloittaa syksyllä 2027.
Palvelusuunnitelmaluonnoksen mukaan vuoden 2027 talousarvioon on varattu työllisyysalueelle 168,5 henkilötyövuotta ja tukipalveluista lisäksi noin seitsemän henkilötyövuotta. Luonnoksessa esitetään kolmea määräaikaista asiakasvastaavan virkaa: kahta tehostarttiin ja yhtä työnhaun alkuvaiheen palveluun. Lisäksi esitetään digitaalisten palvelujen asiantuntijan toimea, palvelupäällikön virkaa ja puolen henkilötyövuoden lisäystä työnantajien taloudellisia tukia käsittelevään hallintotiimiin. Kirjaukset kuuluvat vielä hyväksymättömään suunnitelmaan.
Vuoden 2027 tavoitteena on, että työttömistä 60 prosenttia siirtyisi työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Alle 30-vuotiaiden vastaava tavoite on 54 prosenttia ja työttömien maahanmuuttajien 50 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömistä 10 prosentin tavoitellaan osallistuvan työllistymistä edistäviin palveluihin.
Palvelusuunnitelmaluonnoksessa vuoden 2027 talousarvio on 19,86 miljoonaa euroa. Kunnat maksavat lakisääteisten palvelujen kustannukset sovitun kustannustenjaon mukaisesti. Ostopalvelujen, palkkatuen, starttirahan ja eräiden muiden tukien suorat kustannukset laskutetaan toteutuneen käytön mukaan, muut kustannukset jaetaan valtionosuuskriteereillä. Kunnat vastaavat erikseen vapaaehtoisista työllisyyspalveluistaan ja työttömyysetuuksien kuntaosuudestaan.
TOIMI-hankkeessa kehitetään kaikkien kuntien valmennusympäristöjä ja työllistämislisää pitkäaikaistyöttömien, täsmätyökykyisten, maahanmuuttajien ja 18–30-vuotiaiden työelämäpolkujen tueksi. Suunnitelmassa ei ilmoiteta hankkeen rahoitusmääriä.
Talousarvioesityksen suurin vähennys kohdistuu palkkatukeen
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti vuoden 2027 talousarvion ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa talousarvion hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Lopullinen ratkaisu kuuluu vielä kaupunginvaltuustolle.
Vuoden 2027 talousarvioesitys on 19 861 088 euroa. Se on 861 912 euroa pienempi kuin talousarvioasian vertailulukuna käytetty vuoden 2026 talousarvio, 20 723 000 euroa.
Palkkatukeen varataan vuodelle 2027 yhteensä 626 717 euroa, kun vuoden 2026 määräraha on 2 600 000 euroa. Osatyökykyisten työllistämisen määräraha pienenee vuoden 2026 50 000 eurosta 20 000 euroon vuonna 2027. Yli 55-vuotiaiden työllistämistukeen varataan vuodelle 2027 puolestaan 700 000 euroa, mikä on 400 000 euroa enemmän kuin vuonna 2026.
Heinäveden palvelupisteen määräraha pienenee vuoden 2026 88 339 eurosta vuoden 2027 20 500 euroon ja Tohmajärven palvelupisteen 121 918 eurosta 38 597 euroon. Aineistossa ei kerrota muutosten vaikutuksista palvelujen saatavuuteen.
Yli 30-vuotiaiden palveluihin esitetään vuodelle 2027 yhteensä 1 689 566 euroa, kun vuoden 2026 määräraha on 1 443 457 euroa. Alle 30-vuotiaiden palvelujen määräraha kasvaa vuoden 2026 658 995 eurosta 706 088 euroon vuonna 2027. Työllistymistä edistävän monialaisen palvelun määräraha kasvaa vastaavasti 625 700 eurosta 730 708 euroon. Henkilöasiakkaiden ostopalveluihin varataan vuodelle 2027 yhteensä 4 020 000 euroa, kun vuoden 2026 määrä on 3 992 497 euroa.
Vuoden 2027 kustannuksista 11 332 033 euroa jaetaan valtionosuusperusteisesti ja 8 529 055 euroa aiheuttamisperusteisesti. Kuntakohtaiset osuudet ovat Joensuu 10 823 025 euroa (54,49 prosenttia), Kontiolahti 1 473 712 euroa (7,42 prosenttia), Liperi 1 330 196 euroa (6,70 prosenttia), Lieksa 1 151 593 euroa (5,80 prosenttia), Kitee 1 092 327 euroa (5,50 prosenttia) ja Nurmes 921 008 euroa (4,64 prosenttia).
Muiden kuntien vuoden 2027 osuudet ovat Outokumpu 839 723 euroa (4,23 prosenttia), Juuka 468 386 euroa (2,36 prosenttia), Tohmajärvi 463 298 euroa (2,33 prosenttia), Ilomantsi 432 651 euroa (2,18 prosenttia), Polvijärvi 381 593 euroa (1,92 prosenttia), Heinävesi 283 637 euroa (1,43 prosenttia) ja Rääkkylä 199 938 euroa (1,01 prosenttia).
Talousarviosta lausuneet kymmenen kuntaa hyväksyivät esityksen pääosin. Lausunnoissa nostettiin esiin rahoituksen riittävyys, TNO-hankkeen kehittämien palvelujen lisääminen talousarvioraamiin sekä talouden seurannan, raportoinnin ja kustannusten muodostumisen läpinäkyvyys. Kunnat korostivat palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusten yhteyden osoittamista, kuntatalousvaikutusten arviointia ja resurssien kohdentamista vaikuttavuustiedon perusteella.
Lautakunta päätti ottaa kuntien huomiot huomioon rahoitus- ja kustannustenjakomallin kehittämisessä vuoden 2027 aikana. Kunnat esittivät myös kuntien välisen sopimuksen tarkastelua vuoden 2027 aikana.
Nuorten Meijän kulmilla -hankkeeseen haetaan valtionavustusta
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Meijän kulmilla -hankkeen toteuttamisen ja valtionavustuksen hakemisen Uudenmaan elinvoimakeskukselta vuosille 2027–2028. Työllisyysaluejohtaja valtuutettiin viimeistelemään ja jättämään hakemus 30. marraskuuta 2026 mennessä.
Hankkeen käynnistäminen ja henkilöstön palkkaaminen edellyttävät myönteistä valtionavustuspäätöstä. Toiminta toteutetaan myönnettävän avustuksen ja hyväksytyn käyttösuunnitelman rajoissa. Alustavan tiedon mukaan Joensuun hankkeeseen kohdistuva valtionavustus on 542 714 euroa. Avustus voi kattaa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 1.1.2027–30.6.2028 ja toiminta-alueet Joensuun Rantakylä–Utra ja Noljakka. Kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 18–29-vuotiaat. Tavoitteena on tavoittaa hankkeen aikana 250 nuorta ja saada heistä 70 prosenttia etenemään työhön, koulutukseen tai tilanteeseensa sopivaan palveluun.
Pilottialueiden valintaperusteina olivat nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolisuuden, vähäisen työhistorian ja pitkäaikaisten sosioekonomisten haasteiden kasautuminen. Valmistelun aluekohtaisen tiedon mukaan kohderyhmään kuuluu Rantakylä–Utrassa 393 nuorta eli 21,9 prosenttia alueen 18–29-vuotiaista ja Noljakassa 257 nuorta eli 18,4 prosenttia. Alueiden yhteensä 650 nuoresta 342 eli 52,6 prosenttia on ollut työn ja koulutuksen ulkopuolella vähintään kuusi kuukautta.
Hankkeeseen suunnitellaan neljää kokoaikaista tulevaisuusvalmentajaa, yhtä kokoaikaista verkostokehittäjää ja 40 prosentin työajalla toimivaa palvelupäällikköä. Tulevaisuusvalmentajat työskentelisivät nuorten arjen ympäristöissä ja auttaisivat henkilökohtaisesti esimerkiksi viranomaisasioinnissa sekä palveluihin, koulutukseen tai työhön siirtymisessä. Verkostokehittäjä vahvistaisi toimijoiden yhteistyötä, ja palvelupäällikkö vastaisi johtamisesta ja seurannasta.
Työntekijät sijoittuisivat Ohjaamo Joensuun tiimiin, josta toimintaa vietäisiin pilottialueille. Hanke täydentäisi nykyisiä palveluja eikä korvaisi työvoimaviranomaisen lakisääteisiä palveluja tai Ohjaamon ja muiden toimijoiden nykyistä työtä. Tuloksia seurattaisiin osallistuja-, palvelu- ja etenemistiedoilla sekä nuorten itsearvioinnilla.
Lähde: Joensuun kaupunki, pohjois-Karjalan työllisyysalueen lautakunta, kokouksen pöytäkirja 16.11.2026.
