Ilmastotavoitteista luopumista koskeva aloite käsiteltiin loppuun
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa Asseri Kinnuselle vastauksen aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin kaupungin hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteista sekä niihin liittyvästä erillisestä seurannasta, raportoinnista ja ohjelmatyöstä luopumista. Vastauksen mukaan Joensuu jatkaa työtä valtuuston hyväksymän tavoitteen saavuttamiseksi: kaupungin on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki voi vähentää omia päästöjään ja mahdollistaa muiden ilmastotyötä esimerkiksi joukkoliikennettä ja talvipyöräilyn kunnossapitoa koskevilla päätöksillä. Vaikutusmahdollisuudet alueen kaikkiin päästöihin ovat kuitenkin rajalliset. Kuntien päästölaskenta sisältää kaupungin lisäksi asukkaiden, yritysten ja muiden alueen toimijoiden päästöt, ja yhtenäinen laskentatapa mahdollistaa kuntien vertailun.
Ilmastotyön koordinointiin on varattu yksi henkilötyövuosi. Vuosina 2015–2025 ilmastotyön kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus oli noin 1,6 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Seuranta on yhdistetty talouden ja toiminnan raportointiin eikä sitä tehdä erillisenä prosessina. Vastauksen mukaan ilmastotavoitteet ja ympäristön huomioiminen investoinneissa ovat mahdollistaneet myös edullisempien lainojen ja vihreän rahoituksen hyödyntämisen.
Väestönsuojien kapasiteettia ja kattavuutta arvioidaan vuonna 2027
Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee Karita Kaidan ja muiden valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin väestönsuojien kapasiteetin, kunnon ja alueellisen riittävyyden selvittämistä sekä toimenpideohjelmaa.
Vastauksen mukaan kaupunki arvioi vuoden 2027 aikana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa väestönsuojien tilannekuvan ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Tarkastelu koskee suojien kapasiteettia ja alueellista kattavuutta. Kokonaisarvion perusteella esitetään kehittämissuositukset, jotka kaupunki ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Lisäksi arvioidaan asukasviestinnän kehittämistä sekä selvitetään kaupungin omien kiinteistöjen suojien käyttöönoton vastuut ja huoltokäytännöt.
Rakennusten omistajat vastaavat pääsääntöisesti suojien rakentamisesta, kunnossapidosta ja käyttöönottovalmiudesta, ja pelastuslaitos valvoo velvoitteiden toteutumista. Kaupungin mahdollisuus arvioida suojien kuntoa rajoittuu sen omiin kiinteistöihin. Suojien määrästä, sijainnista ja kapasiteetista on tietoa viranomaisrekistereissä. Kaupunki ei voi vaatia rakennushankkeissa lakia tiukempia väestönsuojaratkaisuja, eikä kaikkea väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvää tietoa voida käsitellä julkisesti.
Leader-hankkeiden puskurilainoja ei otettu käyttöön
Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee puskurilainoja koskevaan aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Hallitus ei päättänyt ottaa puskurilainoja käyttöön. Aloitteessa ehdotettiin rahoitusperiaatteiden ja talousarvion täytäntöönpanoehtojen muuttamista siten, että Leader-hankkeille voitaisiin myöntää väliaikaista lainaa.
Vastauksen mukaan hankerahoituksen jälkikäteinen maksaminen voi aiheuttaa erityisesti pienille yhdistyksille maksuvalmiusongelmia. Kaupungin nykyiset periaatteet eivät kuitenkaan sisällä väliaikaista hankerahoitusta ulkopuolisille toimijoille. Käytännössä kaupunki ei myönnä uusia antolainoja lukuun ottamatta Euroopan investointipankin rahoituksen välittämistä Joensuun Ellin Kodit Oy:lle.
Lainananto edellyttäisi lainansaajan taloudellisen aseman, riskien ja riittävien vastavakuuksien arviointia. Myönteinen Leader-rahoituspäätös tai lainasumman rajaaminen ei yksin poistaisi vaatimuksia. Lainoista syntyisi kaupungille rahoitus- ja hallintokuluja, ja koroton tai tavanomaista matalakorkoisempi laina sisältäisi yhdistykselle taloudellista tukea.
Vastauksen mukaan puskurilainoitusta olisi perusteltua tarkastella osana vuoden 2027 järjestöavustamisen toimintamallin valmistelua yhdessä järjestöjen kanssa. Samalla olisi huomioitava muidenkin hankkeiden vastaavat rahoitustarpeet ja yhdistysten yhdenvertainen kohtelu.
Kansallisarkiston tilojen käyttöoikeussopimusta jatkettiin
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipaikan käyttöoikeussopimuksen muutoksen. Sopimus on voimassa enintään 30.6.2030 saakka aiemman 31.12.2028 sijaan. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajalla, kun aiempi irtisanomisaika oli 24 kuukautta. Sopimuksen jatkamisesta tai päättymisen jälkeisistä toimista sovitaan viimeistään 31.10.2029.
Muutoksen taustalla on Kansallisarkiston suunnitelma lakkauttaa Joensuun toimipisteensä. Kaupungin keskusarkisto on vuokrannut Kansallisarkistolta vuodesta 2020 lähtien tilaa pysyvästi säilytettäville asiakirjoille ja toimistokäyttöön. Muut sopimusehdot säilyvät ennallaan, mutta vuokraan on tehty indeksikorotuksia. Kaupunki on keskustellut Senaatti-kiinteistöjen kanssa tilojen käytön jatkamisesta Kansallisarkiston vetäydyttyä.
Nuorten kesätöitä, vauvarahaa ja koulukuljetuksia koskevia aloitteita valmisteluun
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna kaupunginvaltuuston 9.11.2026 tekemät päätökset täytäntöön. Hallitus lähetti valmisteltaviksi aloitteet kesätyöpaikkojen kiintiöstä sosiaalisin perustein työllistettäville nuorille, vauvarahasta, kulttuurilähettiläs-konseptista ja vuoroasuvien lasten yhdenvertaisista koulukuljetuksista. Kyse on aloitteiden valmistelusta, ei ehdotettujen toimien käyttöönotosta.
Jokaisen Joensuu -palkinto julkistetaan Joensuu-päivänä
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti vuoden 2026 Jokaisen Joensuu -palkinnosta ja nimesi sen luovuttajaksi Pekka Kukkosen. Palkinnon saaja julkistetaan Joensuu-päivän tilaisuudessa 27.11.2026. Palkinnon suuruus on 500 euroa.
Palkinto on tunnustus Suomeen ja Joensuuhun muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen edistämisestä. Valmistelun mukaan palkittavaksi ehdotettu taho tarjoaa kohtaamispaikan maahan muuttaneille ja kantasuomalaisille. Ehdotuksia saajaksi kerättiin kaupungin verkkosivuilla avoimella kyselyllä.
Jenni Jokela kaupungin edustajaksi yhdistyksen syyskokoukseen
Kaupunginhallitus nimesi yksimielisesti kansliapäällikkö Jenni Jokelan kaupungin edustajaksi Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n syyskokoukseen 19.11.2026. Kokouksessa käsitellään muun muassa vuoden 2027 jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä yhdistyksen sääntömuutos.
Virve Mikkonen ei osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon, koska hän on yhdistyksen hallituksen jäsen.
Helena Hulmi edustaa kaupunkia museopäivillä ja vuosikokouksessa
Kaupunginhallitus nimesi Helena Hulmin kaupungin edustajaksi valtakunnallisten museopäivien avajaisiin 19.5.2027 ja Suomen Museoliiton vuosikokoukseen 20.5.2027. Museopäiville oli pyydetty nimeämään avaaja ja vuosikokoukseen puheenjohtaja.
Lähde: Joensuun kaupunki, kaupunginhallitus, kokouksen pöytäkirja 16.11.2026.
