Ekologisen kompensaation hankkeen esittely merkittiin tiedoksi
Kaupunkirakennelautakunta merkitsi tiedoksi ekologista kompensaatiota Joensuun seudun yleiskaavassa käsittelevän hankkeen esittelyn. Asian käsittelyssä asiantuntijoina olivat Anni Kettunen ja Patrik Hämäläinen.
Yksityisten laitureiden sijoittamiselle hyväksyttiin periaatteet
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi yksimielisesti periaatteet yksityisten laitureiden sijoittamisesta kaupungin omistamille yleisille alueille Joensuun kantakaupungissa.
Yleiset ranta-alueet on tarkoitettu ensisijaisesti kaikkien kuntalaisten virkistys- ja ulkoilukäyttöön, joten yksityisiä laitureita ei lähtökohtaisesti sallita. Uusia laituripaikkoja ei vuokrata alueilla, joilla kaupungin tai Joensuun Satama Oy:n venepaikkapalvelut ovat kohtuullisesti saatavilla. Periaate koskee erityisesti Pielisjokea, Höytiäisen kanavaa ja Marjalaa.
Kantakaupungissa on vuonna 2026 yhteensä 596 venepaikkaa, joista 431 on käytössä ja 165 vapaana. Käyttöaste on 72 prosenttia. Kalastajankadulla käyttöaste on 36 prosenttia ja Kurapurossa 44 prosenttia. Yksityisten laitureiden arvioitiin kaventavan yleisten ranta-alueiden yhteiskäyttöä ja pirstovan virkistysalueita.
Voimassa olevat laiturisopimukset yhtenäistetään vuoden 2027 aikana. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset irtisanotaan sopimusehtojen mukaisesti ja korvataan määräaikaisilla sopimuksilla yhtenäisin ehdoin. Päättyviä sopimuksia voidaan jatkaa siirtymäaikana enintään 31.12.2028 saakka, minkä jälkeen jatkaminen arvioidaan hyväksyttyjen periaatteiden perusteella.
Pataluodon rantaraitin asemakaavan 1661 alueella sopimuksia voidaan tehdä vain asemakaavassa osoitetuille alueille ja kiinteistöille, joilla asemakaava sallii laiturin. Törönpuron alueelle ei myönnetä uusia sijoituslupia tai vuokrasopimuksia ennen maankäytön ja kaavoituksen ratkaisemista.
Kaupungingeodeetti voi myöntää poikkeuksen erityisestä syystä, jos yleinen venepaikkapalvelu ei ole kohtuullisesti saavutettavissa, laituri ei haittaa virkistyskäyttöä tai rannan esteetöntä kulkua eikä vaikeuta tulevaa kaavoitusta tai muuta maankäyttöä.
Liiketontin vuokraa koskeva oikaisuvaatimus hylättiin
Kaupunkirakennelautakunta hylkäsi yksimielisesti oikaisuvaatimuksen Raatekankaalla sijaitsevan liiketontin maanvuokrasopimuksen jatkamisesta ja vuosivuokran määrästä.
Kaupungingeodeetin päätöksen mukaan noin 1 855 neliömetrin tontin maanvuokrasopimusta jatketaan ajalle 1.1.2027–31.12.2046. Vuoden 2026 hintatasoa vastaava vuosivuokra on 2 500 euroa. Vuokra perustuu riippumattoman arvioitsijan arvioon tontin käyvästä vuosivuokratasosta. Tontilla sijaitsevan noin 25 neliömetrin muuntamon vaikutus on huomioitu alentamalla vuosivuokraa noin 200–250 eurolla.
Vuokralainen vaati 800–1 000 euron vuotuista lisäalennusta muun muassa muuntamon käytöstä aiheutuvien kustannusten sekä aiemmin sovituksi väitetyn vuokranalennuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei maanvuokrasopimuksissa ollut määräystä lisäalennuksesta eikä oikaisuvaatimuksessa esitetty kirjallista näyttöä aiemmasta vuokranalennuksesta tai virallista selvitystä lisäkustannuksista. Muuntamon huolto tehdään noin viiden vuoden välein ja kulku sille on satunnaista.
Vesikkopuiston leikkipaikan peruskorjauksen suunnitelma hyväksyttiin
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi yksimielisesti Rantakylässä sijaitsevan Vesikkopuiston leikkipaikan puistosuunnitelman. Leikkipaikka peruskorjataan vuonna 2027, ja toteutuksen alustava kustannusarvio on 260 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Hankkeelle on varattu määräraha kaupungin investointiohjelmassa.
Suunnitelma perustuu 138 henkilön asukaskyselyyn. Leikkipaikalle tulee luonnonmukaisia leikkiympäristöjä, kiipeily- ja tasapainoiluelementtejä, keinuja, liukumäki, hiekkalaatikko, peliareena, penkkejä ja pöytäryhmiä. Osa välineistä soveltuu liikuntarajoitteisille lapsille. Hiekkatekonurmi parantaa alueen tasaista ja turvallista kulkua.
Leikkipaikka aidataan pyörätien ja jalankulkuväylän puolelta lasten turvallisuuden parantamiseksi. Huonokuntoisia pensasryhmiä ja muutama puu poistetaan välineiden sijoittamiseksi. Poistettavaa puuainesta hyödynnetään alueen metsäseikkailuteemassa, ja alueelle istutetaan kuusi metsämäntyä. Penkit sijoitetaan lähemmäksi leikkipaikan keskiosaa ja vaijeriliuku aiempaa kauemmaksi asuintaloista.
Niittylahden koulun ja päiväkodin asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi yksimielisesti Niittylahden koulu ja päiväkoti -asemakaavan sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon jatkovalmistelun. Lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot viranomaisilta ja muilta tarvittavilta tahoilta.
Kaava mahdollistaa kaksisarjaisen koulun ja kolmiryhmäisen päiväkodin rakentamisen nykyisen Niittylahden koulun tontille Kummuntielle. Uusi kokonaisuus on mitoitettu noin 300 oppilaalle, 63 varhaiskasvatuspaikalle ja noin 49 työntekijälle. Hankkeen investointibudjetiksi on ilmoitettu 18 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa kustannusarviota ei ole vielä vahvistettu. Myöskään tie- ja hulevesijärjestelyjen kustannuksia ei ole lopullisesti arvioitu.
Kaava-alueelle osoitetaan koulun ja päiväkodin korttelialue, lähivirkistysalue sekä alue nykyiselle lämpölaitokselle. Tontille varataan pysäköinti, tontin sisäiset liikennejärjestelyt, urheilukenttä sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Autopaikkoja tarvitaan noin 70 ja polkupyöräpaikkoja vähintään 150, joista vähintään puolet on katettuja.
Nykyiselle koulu- ja päiväkotirakennukselle ei osoiteta suojelumerkintää, joten rakennus voidaan purkaa kaavan toteuttamisen yhteydessä. Ratkaisu perustuu rakennushistoriaselvitykseen sekä selvityksiin rakennuksen merkittävistä sisäilmaongelmista, kosteus- ja mikrobivaurioista ja rakenteellisista puutteista. Säilyttäminen olisi edellyttänyt mittavia korjaus- ja muutostöitä, eikä rakennus vastaisi kasvavan yksikön tilatarpeita.
Liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että linja-autoliikenne erotetaan pysäköinnistä, saattoliikenteestä ja huoltoajosta. Kummuntielle voidaan toteuttaa enintään kolme ajoneuvoliittymää nykyisen kahden sijaan. Reijolan koulun lakkauttamisen vuoksi Reijolan ja Niittylahden välisen joukkoliikenteen kapasiteettia arvioidaan tarvittavan yhden tai kahden linja-auton verran lisää.
Jos kaavaehdotuksesta ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa esitetä huomautettavaa, asia etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Lähde: Joensuun kaupunki, kaupunkirakennelautakunta, kokouksen pöytäkirja 3.11.2026.