Yhteenveto
- Reijolaan esitetään 7,32 miljoonan euron päiväkoti-investointia
- Niittylahteen esitetään uutta koulua ja päiväkotia 22,1 miljoonalla eurolla
- Enon entinen kunnanvirasto siirtyy Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle
- Joensuu ei hae harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta
- Vuoden 2026 talousarvioon esitetään muutoksia joukkoliikenteeseen, investointeihin ja rahoitukseen
- Tuupovaaran ikäihmisten asumiskohteen rajoituksista vapauttamista puolletaan
- Opiskelija-asuntojen rajoituksista vapauttamista puolletaan lainavakuuksien mahdollistamiseksi
- Paikallisten yritysten osallistumista hankintoihin edistetään lain sallimin keinoin
- Työllisyystoimista kootaan valtuustolle kokonaiskuva vuonna 2027
- Kiinteistötoimitusten uskotun miehen tilalle esitetään uutta jäsentä
Reijolaan esitetään 7,32 miljoonan euron päiväkoti-investointia
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa kaupunginvaltuustolle Reijolan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja 7,32 miljoonan euron kustannusarvion hyväksymistä. Päiväkoti rakennettaisiin Yhteisötalon välittömään läheisyyteen, ja sen arvioidaan valmistuvan käyttöön tammikuussa 2029.
Kuusiryhmäiseen päiväkotiin tulisi 117 varhaiskasvatuspaikkaa ja noin 25 työntekijää. Se korvaisi Reijolan ja Huvikummun päiväkodit sekä Satakielentien ryhmäperhepäiväkodin. Nykyisissä yksiköissä on yhteensä 185 paikkaa, joten alueen varhaiskasvatuspaikkojen määrä vähenisi yli 70 paikalla. Ratkaisua perustellaan alueen ennakoidulla lapsimäärän vähenemisellä sekä tarpeella järjestää palvelut suuremmissa yksiköissä.
Hankkeen taustalla ovat myös nykyisten tilojen ongelmat. Reijolan päiväkodin vuonna 1983 valmistunut kantaosa on poistettu käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ja sitä on korvattu siirtotiloilla. Uuden rakennuksen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutoksen lainvoimaisuutta. Rakentamisen aikana palvelujen on tarkoitus jatkua nykyisissä tiloissa ilman erillisiä väistötiloja.
Investoinnista esitetään kohdennettavaksi 2,62 miljoonaa euroa vuodelle 2027 ja 4,7 miljoonaa euroa vuodelle 2028. Kalustoon, irtaimistoon ja laitteisiin arvioidaan tarvittavan lisäksi noin 200 000 euroa, joista päätettäisiin erikseen talousarvioiden yhteydessä. Hanke on tarkoitus rahoittaa kaupungin investointina osin Euroopan investointipankin lainajärjestelyllä ja siihen liittyvällä Euroopan unionin avustuksella. Ensimmäisen käyttövuoden kokonaisvuokraksi arvioidaan 685 464 euroa vuodessa.
Niittylahteen esitetään uutta koulua ja päiväkotia 22,1 miljoonalla eurolla
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa kaupunginvaltuustolle Niittylahden uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman sekä 22,1 miljoonan euron kustannusarvion hyväksymistä. Uudisrakennus sijoittuisi nykyisen Niittylahden koulun ja päiväkodin tontille Kummuntielle.
Rakennus korvaisi Reijolan koulun, Niittylahden koulun sekä Niittylahden ja Niittylahdenrannan päiväkodit. Tavoitteena on muodostaa Reijola–Niittylahti-alueelle yhteinen kaksisarjainen lähikoulu enintään 300 oppilaalle sekä kolmiryhmäinen päiväkoti, jossa olisi enintään 63 paikkaa. Rakennukseen tulisi 12 yleisopetuksen luokkaa, kaksi kelpo-erityisluokkaa, erityisopetuksen tiloja, liikuntasaleja, taito- ja taideaineiden tiloja, kouluravintola sekä opiskeluhuollon tilat.
Hanketta perustellaan nykyisten rakennusten terveydellisillä, teknisillä ja toiminnallisilla puutteilla. Niittylahden koulun 1970-luvun rakennusosa on poistettu käytöstä terveysriskien vuoksi, ja opetusta järjestetään moduulirakennuksessa sekä Sinisiivessä. Reijolan koulussa osa opetuksesta ja oppilashuollosta toimii siirtotiloissa. Vanhojen rakennusten jatkokäyttö edellyttäisi laajoja peruskorjauksia, laajennuksia ja toiminnallisia muutoksia.
Nykyisten rakennusten käyttö päättyisi kesäkuussa 2027, minkä jälkeen rakennuskanta purettaisiin. Purkukustannuksiksi arvioidaan 350 000 euroa käyttötalousmenoista. Rakentamisen ajaksi Niittylahden koulun oppilaat sijoitettaisiin Suhmuran, Rekivaaran ja Iiksenvaaran kouluihin, ja Niittylahden päiväkodin lapset muihin kaupungin varhaiskasvatusyksiköihin. Uusia erillisiä väistötiloja ei arvioida tarvittavan.
Investointimäärärahaa esitetään 2,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027, 9 miljoonaa euroa vuodelle 2028 ja 10,3 miljoonaa euroa vuodelle 2029. Koulun toimintavarustuksiin arvioidaan tarvittavan 1,2 miljoonaa euroa ja päiväkodin varustuksiin 120 000 euroa. Hanke toteutettaisiin kaupungin omana investointina osin Euroopan investointipankin lainalla ja siihen liittyvällä Euroopan unionin avustuksella.
Tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön tammikuussa 2030, vaikka valmistuminen voi toteutua jo syksyllä 2029 tai siirtyä vuoden 2031 puolelle. Kilpailutus ja rakentamisen käynnistyminen edellyttävät asemakaavan lainvoimaisuutta. Ensimmäisen käyttövuoden kokonaisvuokraksi arvioidaan 2 171 643 euroa vuodessa, mikä kasvattaa koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelujen vuokra- ja käyttötalousmenoja nykyisiin tiloihin verrattuna.
Enon entinen kunnanvirasto siirtyy Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n 545 uutta osaketta yhteensä 190 000 euron merkintähintaan. Kaupunki maksaa osakkeet luovuttamalla apporttiomaisuutena Enossa Kunnantie 2:ssa sijaitsevan määräalan rakennuksineen.
Kohteessa toimii Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Enon sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupiste, joka käyttää yli puolta rakennuksen tiloista. Kiinteistön arvo on arviokirjan mukaan 190 000 euroa. Osakkeiden merkintähinta kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Järjestely perustuu kaupunginvaltuuston vuonna 2025 tekemään linjaukseen, jonka mukaan hyvinvointialueelle vuokratut, kaupungin omistuksessa olevat kohteet siirretään kaupungin omistamiin yhtiöihin silloin, kun niitä ei myydä ja hyvinvointialue on niiden pääkäyttäjä. Järjestely liittyy yhtiöittämisvelvoitteeseen ja kilpailuneutraliteettiin. Kaupunginhallitus hyväksyi apporttiomaisuuden luovutuskirjan ja päätti huomioida siirron vuoden 2026 talousarvion muutoksessa.
Joensuu ei hae harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, ettei Joensuu hae vuodelle 2026 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Korotusta voidaan hakea kunnallisten talousvaikeuksien perusteella.
Päätöstä perusteltiin kaupungin taloustilanteella. Vuoden 2025 tilinpäätös oli ylijäämäinen, ja vuoden 2026 talousarvion ennakoidaan olevan sote-kiinteistöjen myyntiin liittyvien kertaluonteisten erien vuoksi 12,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungilla on myös taseessa ylijäämäpuskuria, vaikka taloustilanne on edelleen haastava.
Korotuksen hakeminen olisi edellyttänyt talouden tasapainottamissuunnitelmaa ja euromääräisten tasapainottamistoimien toteuttamista. Valtionapuviranomainen olisi voinut asettaa hakemukselle myös muita talouteen liittyviä ehtoja.
Vuoden 2026 talousarvioon esitetään muutoksia joukkoliikenteeseen, investointeihin ja rahoitukseen
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti vuoden 2026 talousarvion käyttötalous-, investointi-, tulos- ja rahoituslaskelmiin esitettävät muutokset. Lisäksi se ehdottaa kaupunginvaltuustolle Tilakeskuksen uudeksi sitovaksi tulostavoitteeksi 8,542 miljoonaa euroa.
Käyttötaloudessa liikuntapalvelujen menoja lisätään 200 000 eurolla henkilöstö- ja vuokrakulujen vuoksi. Joukkoliikenteen määrärahaa lisätään 1,5 miljoonalla eurolla kustannusten nousun takia. Maaomaisuuden tulokertymää parannetaan 500 000 eurolla ja yhdyskuntatekniikan menojen arvioidaan pienenevän 400 000 eurolla.
Sote-kiinteistöjen myyntivoittoa, yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, esitetään siirrettäväksi käyttötaloudesta satunnaisiin tuottoihin. Tonttien osuus on 3,5 miljoonaa euroa ja rakennusten osuus 4,3 miljoonaa euroa. Kirjaustavan muutos ei muuta tilikauden tulosta. Enon entisen kunnanvirastotalon apporttisiirto kirjataan 190 000 euron investointitulona ja vastaavana osakkeiden merkintään liittyvänä investointimenona.
Investointiosassa kulttuuripalvelujen menoja lisätään 456 000 eurolla kirjastoauton kustannusten nousun ja investointien siirtymisen vuoksi. CINEA-tuen vuoden 2026 rahoitusosuuksia lisätään 1,17 miljoonalla eurolla Taidemuseon peruskorjaukseen ja Noljakan päiväkotiin sekä 50 000 eurolla Taidemuseon kalustoon. CINEAn kaupungille kohdistuva tukiosuus on yhteensä 12,8 miljoonaa euroa.
Verotuloarviota heikennetään yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla: kunnallisveron arviota vähennetään 2,5 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveron arviota miljoonalla eurolla, kun taas yhteisöveron arviota korotetaan 2 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksien arviota lisätään 310 000 eurolla, korkotuloarviota 360 000 eurolla ja muita rahoitustuloja 100 000 eurolla.
Rahoituslaskelmassa 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan nosto siirretään vuodelle 2027. Lyhytaikaisten lainojen vähennystä pienennetään 12 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden 2026 lyhytaikaisten lainojen muutokseksi muodostuu 14 miljoonan euron vähennys. Muutosten jälkeen peruskaupungin vuoden 2026 tilikauden ylijäämäksi arvioidaan 6,1 miljoonaa euroa ja Joensuun Vesi -liikelaitos sekä rahastot huomioiden kaupungin ylijäämäksi 11,7 miljoonaa euroa.
Tuupovaaran ikäihmisten asumiskohteen rajoituksista vapauttamista puolletaan
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puoltaa Tuupovaaran Vanhusten Tuki ry:n hakemusta vapauttaa Paimentie 3:ssa sijaitseva kohde käyttö- ja luovutusrajoituksista. Kohteessa on neljä rakennusta ja yhteensä 39 asuntoa.
Kohteen asuntojen käyttöaste on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana 72 prosenttia, ja neljä asuntoa on ollut tyhjillään yli kaksi kuukautta. Yhdistys on tuottanut kohteessa ikäihmisten asumis- ja ympärivuorokautisia palveluja.
Kaupungin lausunto perustuu Tuupovaaran kirkonkylän väestön vähenemiseen, vuokra-asuntojen käyttöasteen laskuun sekä kasvaviin kunnossapito- ja korjaustarpeisiin. Kirkonkylän väestö väheni vuosina 2015–2025 noin 28 prosenttia, ja arava- ja korkotukivuokra-asuntojen käyttöaste laski noin 88 prosentista vuonna 2014 noin 68 prosenttiin vuonna 2024.
Opiskelija-asuntojen rajoituksista vapauttamista puolletaan lainavakuuksien mahdollistamiseksi
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puoltaa Joensuun Ellin Kodit Oy:n hakemusta vapauttaa Nuottaniementie 16:n ja 18:n kohteet käyttö- ja luovutusrajoituksista.
Vapauttamista haetaan, jotta kohteita voidaan käyttää vuonna 2027 suunnitellun Tuulentie 5–7:n peruskorjauksen pankkilainan lisävakuutena. Tuulentie 5–7:n kiinteistön vakuusarvo ei ennen peruskorjausta ole rahoituslaitoksille riittävä.
Kaupungin lausunnon mukaan vapauttaminen ei heikentäisi opiskelija-asuntojen saatavuutta, koska Nuottaniementie 16 ja 18 säilyvät opiskelija-asumisen käytössä myös mahdollisen vapauttamisen jälkeen.
Paikallisten yritysten osallistumista hankintoihin edistetään lain sallimin keinoin
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koski lähihankintalinjauksen muodostamista hankintatoimen tueksi. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Vastauksen mukaan hankintalaki ei salli tarjoajien suosimista kotipaikan tai alueellisen sijainnin perusteella. Sijaintia ei voida käyttää soveltuvuusvaatimuksena eikä tarjousten vertailuperusteena, vaan hankinnat on toteutettava tasapuolisesti, syrjimättömästi ja avoimesti.
Kaupunki pyrkii kuitenkin parantamaan paikallisten ja alueellisten yritysten osallistumisedellytyksiä markkinavuoropuhelulla, ennakoivalla hankintaviestinnällä, hankintojen tarkoituksenmukaisella osittamisella sekä tarpeettoman rajoittavien vaatimusten välttämisellä. Kaupungin johtoryhmä on linjannut, että kaikissa kaupungin omissa Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta toteutettavissa hankinnoissa käytetään markkinakartoitusta.
Vuoden 2027 talousarvion valmistelussa arvioidaan muun muassa merkittävien hankintojen markkinavuoropuhelua, hankintojen osittamista, ennakoivaa viestintää, yritysyhteistyötä ja hankintojen elinvoimavaikutuksia kuvaavia mittareita.
Työllisyystoimista kootaan valtuustolle kokonaiskuva vuonna 2027
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koski nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattujen työllistämistoimien kokoamista sekä valtuutetuille järjestettävää työpajaa. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.
Kaupungin, Pohjois-Karjalan työllisyysalueen ja yhteistyökumppaneiden työllisyyspalveluista, hankkeista ja kokeiluista kootaan kokonaiskuva. Se esitellään valtuustolle työpajassa, joka järjestetään osana kaupungin strategian puolivälitarkastelua alkuvuodesta 2027.
Joensuun täydentäviin palveluihin kuuluvat muun muassa nuorten yksilöllinen työhönvalmennus, työkykykoordinaattorin tuki, uraohjaus, maahanmuuttaneille suunnattu ryhmämuotoinen työhönvalmennus ja Ohjaamon monialaiset palvelut. Työpajan tarkoituksena on tukea valtuuston päätöksentekoa ja työllisyystoimien jatkokehittämistä.
Kiinteistötoimitusten uskotun miehen tilalle esitetään uutta jäsentä
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen, jonka mukaan kaupunginvaltuusto toteaa Eetu Hämäläisen kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävän päättyneeksi ja valitsee hänen tilalleen uuden uskotun miehen.
Hämäläinen pyysi eroa paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Tehtävään valittavan tulee olla perehtynyt kiinteistöasioihin ja tuntea paikalliset olot. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kunnassa tulee olla vähintään kuusi kiinteistötoimitusten uskottua miestä.
