Yhteenveto
- Talousarvion 2027 valmistelun tilannekatsaus
- Reijolan uuden päiväkodin hankesuunnitelma ja kustannusarvio
- Niittylahden uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma
- Hankintalain muutosten vaikutukset kaupunkikonserniin
- Tytäryhteisöjen vuoden 2027 tavoitteiden valmistelu
Talousarvion 2027 valmistelun tilannekatsaus
Konsernijaosto merkitsi yksimielisesti tiedoksi talousarvion 2027 valmistelun tilannekatsauksen. Talousjohtaja Satu Huikuri esitteli valmistelun etenemistä. Aineistossa ei kuvata talousarvion sisältöä, euromääräisiä muutoksia eikä toimialakohtaisia painotuksia.
Jaosto käsitteli myös Penttilän satama-alueen tulevaisuuden suunnitelmia ja päätti edellyttää Joensuun Satama Oy:ltä venesatamatoimintaa koskevaa liiketoimintasuunnitelmaa lokakuun 2026 loppuun mennessä. Suunnitelmassa on esitettävä kannattavuuslaskelmat ja huomioitava Penttilän rannan venesatamatoiminta.
Reijolan uuden päiväkodin hankesuunnitelma ja kustannusarvio
Konsernijaosto hyväksyi yksimielisesti esityksen, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Reijolan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja 7 320 000 euron arvonlisäverottoman kustannusarvion hyväksymistä.
Reijolan yhteisötalon läheisyyteen rakennettava kuusiryhmäinen päiväkoti korvaisi Reijolan ja Huvikummun päiväkodit sekä Satakielentien ryhmäperhepäiväkodin. Uuteen päiväkotiin tulisi 117 varhaiskasvatuspaikkaa ja noin 25 työntekijää. Korvattavien yksiköiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 185 paikkaa, joten paikkamäärä vähenisi yli 70:llä. Muutoksen perusteina ovat alueen ennakoitu lapsimäärän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin.
Investointisuunnitelmaan esitetään 2 620 000 euroa vuodelle 2027 ja 4 700 000 euroa vuodelle 2028. Varhaiskasvatuspalveluille arvioidaan lisäksi noin 200 000 euroa irtaimisto-, kalusto- ja laitehankintoihin, joista päätetään vuosittaisissa talousarvioissa. Kaupunki toteuttaisi hankkeen omana investointinaan, jonka poistoaika on 30 vuotta. Rahoitukseen on tarkoitus käyttää osittain Euroopan investointipankin lainaa ja siihen liittyvää Euroopan unionin avustusta.
Uuden rakennuksen ensimmäisen käyttövuoden kokonaisvuokraksi arvioidaan 685 464 euroa vuodessa. Nykyisten korvattavien tilojen yhteenlaskettu sisäinen vuokra on 530 967 euroa vuodessa. Päiväkoti on tarkoitus toteuttaa suunnittele ja rakenna -urakkana vuosina 2027–2028 ja ottaa käyttöön tammikuussa 2029. Toteutus edellyttää asemakaavamuutoksen lainvoimaisuutta. Nykyiset palvelut jatkuisivat nykytiloissa rakentamisen ajan, joten väistötiloja ei tarvittaisi.
Niittylahden uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma
Konsernijaosto hyväksyi yksimielisesti esityksen, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle Niittylahden uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman sekä 22 100 000 euron arvonlisäverottoman kustannusarvion hyväksymistä.
Nykyisen Niittylahden koulun ja päiväkodin tontille rakennettava uudisrakennus korvaisi Reijolan koulun, Niittylahden koulun, Niittylahden päiväkodin ja Niittylahdenrannan päiväkodin. Rakennukseen tulisi kaksisarjainen alakoulu enintään 300 yleisopetuksen oppilaalle, kaksi kelpo- tai erityisluokkaa sekä kolmiryhmäinen päiväkoti enintään 63 lapselle. Syksyllä 2030 alueella ennustetaan olevan 296 alakouluikäistä lasta.
Hankkeen perusteena ovat nykyisten rakennusten kunto, sisäilmariskit ja toiminnalliset puutteet. Niittylahden koulun 1970-luvun rakennusosa poistettiin terveysriskien vuoksi käytöstä vuonna 2019, minkä jälkeen kahdeksan luokkaa on toiminut moduulirakennuksessa. Reijolan koulun rakennusosissa ja ilmanvaihtotekniikassa on peruskorjaustarpeita, ja koulu toimii osin siirtotiloissa. Vanhojen rakennusten peruskorjaamista, laajentamista ja muuttamista ei hankesuunnitelmassa pidetty kokonaistaloudellisesti järkevänä.
Investointiohjelmaan on varattu hankkeelle 2 800 000 euroa vuodelle 2027, 9 000 000 euroa vuodelle 2028 ja 10 300 000 euroa vuodelle 2029. Lisäksi koulun toimintavarustuksiin varataan 1 200 000 euroa ja päiväkodin varustuksiin 120 000 euroa. Vanhojen rakennusten purku ei sisälly investointiin, vaan se rahoitettaisiin käyttötalousmenoista; purun kustannusarvio on 350 000 euroa. Hanke on tarkoitus rahoittaa osittain Euroopan investointipankin rahoituksella ja siihen liittyvällä Euroopan unionin avustuksella.
Uudisrakennuksen ensimmäisen käyttövuoden kokonaisvuokraksi arvioidaan 2 171 643 euroa vuodessa. Korvattavien nykyisten koulu- ja päiväkotitilojen sisäiset vuokrat ovat vuonna 2026 yhteensä 1 150 204 euroa vuodessa, joten uuden rakennuksen arvioidaan lisäävän palvelujen käyttötalousmenoja ja vuokrakustannuksia.
Rakennus on tarkoitus kilpailuttaa vuonna 2027 ja ottaa käyttöön vuoden 2030 alussa. Toteutus edellyttää asemakaavan lainvoimaisuutta. Rakentamisen ajaksi Niittylahden koulun 1.–2. luokat ja erityisluokka sijoitettaisiin Suhmuran kouluun, kolme luokkaa Rekivaaran kouluun ja kolme luokkaa Iiksenvaaran kouluun. Reijolan koulun oppilaat jatkaisivat omassa koulussaan uuden rakennuksen valmistumiseen asti, ja Niittylahden päiväkodin lapset sijoitettaisiin alueen muihin päiväkoteihin.
Hankintalain muutosten vaikutukset kaupunkikonserniin
Konsernijaosto merkitsi yksimielisesti tiedoksi hankintalain 18.6.2026 voimaan tulleiden muutosten vaikutuksia Joensuun kaupunkikonserniin koskevan selvityksen. Muutokset koskevat muun muassa sidosyksiköiden omistukseen liittyvää vähimmäisomistusvaatimusta ja hankintojen valmistelumenettelyjä.
Jaosto päätti jatkaa asian käsittelyä ylimääräisessä kokouksessa 28. syyskuuta 2026.
Tytäryhteisöjen vuoden 2027 tavoitteiden valmistelu
Konsernijaosto päätti yksimielisesti pyytää ohjauksessaan olevilta tytäryhteisöiltä lausunnot vuoden 2027 talousarvioon valmistellusta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden luonnoksesta. Lausuntojen määräaika on 29. syyskuuta 2026.
Luonnos koskee Business Joensuu Oy:tä, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:tä, Joensuun Satama Oy:tä, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:tä, Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy:tä, Joensuun Ellin Kodit Oy:tä, Joensuun Pysäköinti Oy:tä ja Puhas Oy:tä. Tavoitteissa käsitellään muun muassa yritysten kasvua ja työpaikkoja, toimitiloja, satamaliikennettä, koulutusta, asumisen kohtuuhintaisuutta, pysäköintiä ja jätehuollon kustannustehokkuutta.
Luonnoksessa Business Joensuu Oy:lle asetetaan 0,3 miljoonan euron, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle 0,1 miljoonan euron, Joensuun Satama Oy:lle 0,05 miljoonan euron, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:lle 0,05 miljoonan euron ja Joensuun Pysäköinti Oy:lle 0,1 miljoonan euron ylijäämätavoite. Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy:n tavoitteena on vähintään tasapainoinen tulos. Joensuun Ellin Kodit Oy:n ja Puhas Oy:n tavoitteissa painotetaan muun muassa käyttöastetta, vuokrasaatavien hallintaa, kustannustehokkuutta ja jätemaksujen kohtuullisuutta.
