Talouskatsaus etenee valtuustoon
Kunnanhallitus hyväksyi talouskatsauksen 2/2026 ja esittää sen sekä siihen sisältyvät muutokset valtuuston hyväksyttäviksi. Katsaus koskee tammi–elokuun toteumaa ja koko vuoden ennustetta.
Palvelualueille ei esitetä käyttötalouden määrärahamuutoksia. Mahdolliset ylitykset on ensisijaisesti katettava palvelualueiden sisäisin järjestelyin, ja loppuvuoden määrärahojen käyttöön edellytetään erityistä harkintaa.
Hyvinvointipalveluissa siirretään 10 000 euroa Mattisenlahden koulun kustannuspaikalta Salokylän koululle Mattisenlahden koulun toiminnan päättymisen vuoksi. Hyvinvointipalvelujen hallintoon lisätään 34 000 euroa henkilöstökuluihin ja 20 000 euroa palvelujen ostoihin sekä toimintatuottoihin 54 000 euroa. Perusopetuksen palkkakustannuksista puuttuu noin 60 000 euron lukuvuosittain vaihtuvia kirjauksia, mutta erillistä määrärahamuutosta ei vielä esitetä.
Investointien valtuustoon nähden sitoviin kokonaiseriiin ei tehdä muutoksia. Runkoverkostojen peruskorjausten 75 000 euron määräraha siirretään Pitkäsen ranta-alueen vesihuollon investointiin. Työttömyysetuuksiin oli elokuun loppuun mennessä käytetty 1 224 274 euroa, mikä ylitti talousarvion 178 274 eurolla. Ylitys pyritään kattamaan työllisyyspalvelujen omasta talousarviosta.
Maapoliittinen ohjelma ohjaa tonttien ja kaavoituksen kehittämistä
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle maapoliittisen ohjelman 2026–2029 hyväksymistä. Ohjelma määrittelee maanhankinnan, maankäytön, kaavoituksen ja tontinluovutuksen tavoitteita sekä toimintaperiaatteita.
Tavoitteena on kasvattaa asuintonttien luovutus nykyisestä keskimäärin noin viidestä noin kymmeneen tonttiin vuodessa. Yritys-, palvelu- ja työpaikkatontteja pyritään luovuttamaan vähintään nykyisellä tasolla, noin kolme tonttia vuodessa.
Maankäytön painopiste on Ylämyllyn kasvualueella, mutta tonttien ja kaavoituksen saatavuutta turvataan myös kirkonkylällä, Viinijärvellä, kyläalueilla ja rannoilla. Ohjelmassa edistetään muun muassa Pärnävaaran, Lautasuo–Lehtorannan, Sompakankaan, Lentoasemantien ja Välikankaan alueiden kaavoitusta.
Ohjelma mahdollistaa tonttien hinnan tai luovutusehtojen alentamisen esimerkiksi vaikeasti rakennettavilla tai pitkään luovuttamatta olleilla tonteilla sekä merkittävän työllistävän tai strategisesti tärkeän toimijan sijoittumisen edistämiseksi. Hintaa voidaan korottaa esimerkiksi erityisen hyvän sijainnin, maisema-arvon tai suuren kysynnän perusteella.
Ylämyllyn kehittämissuunnitelma etenee valtuustoon
Kunnanhallitus hyväksyi Ylämyllyn kehittämissuunnitelman tavoitteet ja esittää suunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi. Jatkovalmistelusta ja yksittäisten toimien toteutuksesta päätetään vuosittain talousarvion määrärahojen puitteissa.
Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa Ylämyllyn identiteettiä, vetovoimaa ja elinvoimaa sekä ohjata maankäyttöä ja rakentamista. Kehittämiskohteita ovat muun muassa valtatien 9 eritasoliittymän vaikutukset, Sompalammen asuinalue, Polvijärventien ja valtatien 9 risteyksen yritysalue, Kauppakeskus Myllärin eteläpuolinen alue, Pärnän liikunta- ja matkailualue sekä Pyhäselän ranta-alueet.
Päätös ei osoita uutta erillistä rahoitusta. Toteutus voi edellyttää myöhemmin talousarviopäätöksiä, strategisia maanhankintoja tai maankäyttösopimuksia.
Myllyn alueen asemakaavan hyväksymispäätöksen kumoamista esitetään
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Myllyn alueen asemakaavan hyväksymispäätös vuodelta 2023 kumotaan. Samalla esitetään kaavoitus- ja maankäyttösopimuksen kumoutumisen toteamista maanomistajan aloitteen mukaisesti sekä alueen asettamista rakennuskieltoon uuden asemakaavan laatimista varten.
Vuoden 2023 asemakaava ei tullut voimaan, koska voimaantulo oli sidottu 289 000 euron maankäyttökorvauksiin. Maanomistaja ei löytänyt alueelle toteuttajia, hanke joutui selvitystilaan vuonna 2026 eikä konkurssipesällä ollut mahdollisuutta maksaa korvauksia.
Rakennuskielto ei koskisi alueella jo olevia rakennuksia eikä rajoittaisi niiden käyttöä, hyödyntämistä tai kunnostamista. Alueella on voimassa kirkonkylän osayleiskaavan vuoden 2023 muutos, jossa alue on keskustatoimintojen aluetta.
Kostamokodin kaavamuutos etenee valtuustoon
Kunnanhallitus hyväksyi Käsämän osayleiskaavan osittaiseen muutokseen laaditut vastineet ja asiakirjatäydennykset sekä esittää Kostamokotia koskevan kaavamuutoksen valtuuston hyväksyttäväksi.
Noin 1,7 hehtaarin alueella Pitkälammen rannalla yksi rakennuspaikka muutetaan maatilojen talouskeskuksen alueesta yksityisten palvelujen alueeksi. Rakennusoikeus kasvaa 400 kerrosalaneliömetristä 2 000 kerrosalaneliömetriin. Nykyisen rakennuskannan lisäksi kaava mahdollistaa noin 483 kerrosalaneliömetriä lisärakentamista kuntoutustoiminnan kehittämiseksi.
Kaavaan lisättiin pohjavesialueen rajaus ja määräyksiä pohjaveden suojelusta. Vettä käyttävät rakennukset on liitettävä vesi- ja viemäriverkkoon. Ranta-alueelle suositellaan noin kymmenen metrin rakentamatonta vyöhykettä, ja rakentamiselle asetetaan rantaviivaan liittyviä vähimmäisetäisyyksiä.
Viinijärven datakeskukselle vuokrataan teollisuustontteja myyntioptiolla
Kunnanhallitus päätti vuokrata Viinijärven Mäntyläntien teollisuusalueelta noin 1,35 hehtaarin alueen SR-Kiinteistöt Oy:lle perustettavan hankeyhtiön lukuun datakeskuksen rakentamista varten. Vuokraukseen sisältyy oikeus ostaa alueet myöhemmin.
Alustavan pinta-alan perusteella alueiden myyntihinta on yhteensä 202 275 euroa ja vuosivuokra 13 485 euroa. Vuokra-aika on kolme vuotta, ja vuokralaisella on lisäksi yhden vuoden optio. Osto edellyttää, että alueet on rakennettu asetettavan rakentamisvelvoitteen mukaisesti.
Alueelle suunnitellaan noin 6–9 megawatin datakeskusta. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta muodostaa Viinijärvelle kaukolämpöverkosto.
Ylämyllyn puukaupan hankintapäätös kumottiin
Kunnanhallitus kumosi aiemman päätöksensä, jolla Ylämyllyn 12 kiinteistön puukaupan toteuttajaksi oli valittu Binderholz Nordic Oy:n ja Harvestia Oy:n yhteistarjous. Aiemman päätöksen arvioitu kokonaishinta oli 278 832,40 euroa.
Päätös kumottiin, koska tarjouspyynnössä ei ollut avattu tarjousten arviointi- ja vertailuperusteita riittävän tarkasti. Tarjousten vertailun yhdenvertaisuutta ja todennettavuutta ei voitu varmistaa. Hakkuita ei myöskään olisi ehditty toteuttaa vuoden 2026 aikana talousarvion mukaisesti.
Puukauppa kilpailutetaan uudelleen, ja puunmyyntisuunnitelman alueita voidaan tarvittaessa päivittää.
Vuoden 2027 veroprosenttien säilyttämistä ennallaan esitetään
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2027 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 9,50 prosenttia ja kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2026 tasolla.
Esityksen mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,05 prosenttia, maapohjan 1,30 prosenttia, vakituisen asunnon 0,50 prosenttia, muiden asuinrakennusten 1,00 prosenttia, voimalaitosten 3,10 prosenttia ja yleishyödyllisen yhteisön 0,50 prosenttia.
Veroprosenttien säilyttäminen ennallaan ei muuta asukkaiden tai kiinteistönomistajien verorasitusta veroprosenttien muutoksen vuoksi. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasosta veropohjan ja verotettavien tulojen kehityksen perusteella.
Työllisyysalueen talousarviosta annettiin lausunto
Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Liperi suhtautuu esitykseen pääosin myönteisesti, mutta edellyttää nykyistä selkeämpää vaikuttavuus- ja talousseurantaa.
Työllisyysalueen talousarvio on 19 861 088 euroa. Liperin osuus on 1 330 196 euroa, josta 758 963 euroa kohdistuu valtionosuuskriteerien perusteella jaettaviin kustannuksiin ja 571 233 euroa asiakaskohtaisiin kustannuksiin.
Kunta esittää, että seurannassa arvioidaan palvelukohtaisia asiakasmääriä, työllistymistuloksia, koulutukseen siirtymistä sekä vaikutuksia kuntien työttömyysetuuksien rahoitusvastuuseen. Lisäksi ostopalveluille, valmennuksille ja koulutuspalveluille tulisi asettaa vertailukelpoiset tulos- ja kustannusvaikuttavuuden mittarit.
Työllisyysalueen palvelusuunnitelmasta annettiin lausunto
Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2027 palvelusuunnitelmasta ja päätti toimittaa sen Joensuun kaupungin kirjaamoon.
Palvelusuunnitelma koskee 13 kunnan työllisyysaluetta, joka järjestää lakisääteiset työllisyyspalvelut noin 20 000 asiakkaalle. Liperin palvelupisteeseen on suunniteltu 6,8 henkilötyövuotta henkilöasiakkaan palveluihin, monialaisen tuen palveluihin ja työnantajapalveluihin.
Liperi pitää tärkeinä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyä, lähipalvelujen säilyttämistä, työkyvyn tuen vahvistamista ja työnantajayhteistyötä. Lausunnossa esitetään, että vaikutuksia seurataan erityisesti avoimille työmarkkinoille työllistymisen, työsuhteiden pysyvyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kehityksen avulla.
Työllistämislisä sallitaan kuntaomisteisille yhtiöille ja kuntayhtymille
Kunnanhallitus hyväksyi työllistämislisän käytön myös kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden ja kuntayhtymien rekrytoinneissa ja työllistämisessä.
Tuki on tarkoitettu 18–62-vuotiaan työttömän työnhakijan palkkaamiseen vähintään kuuden kuukauden työsuhteeseen. Työntekijän on saatava työttömyysturvaa, tarvittava valmennuksellista tukea ja osallistuttava valmennukseen tukijakson ajan.
Työllistämislisä laskutetaan työntekijän kotikunnalta. Liperin rahoitusosuuden arvioidaan olevan vuonna 2027 noin 95 000 euroa.
Liperi osallistuu yhteiseen valmiussuunnitteluhankkeeseen
Kunnanhallitus päätti, että Liperi osallistuu Kokonaisturvalliset ja kriisinkestävät kunnat Pohjois-Karjalassa -hankkeeseen vuosina 2027–2028. Kunnanhallitus hyväksyi kuntien välisen sopimuksen ja Liperin maksuosuudet, jotka ovat 15 190 euroa vuonna 2027 ja 15 189 euroa vuonna 2028.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 294 114 euroa. Kuntien omarahoitusosuus on 244 214 euroa, ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta haetaan 49 900 euroa rahoitusta. Liperi toimii hankkeen isäntäkuntana ja palkkaa kaksi määräaikaista valmiussuunnittelijaa.
Hankkeessa kartoitetaan kuntien varautumisen nykytila, päivitetään valmius- ja jatkuvuussuunnitelmia sekä kehitetään tilannekuva-, hälytys- ja kriisiviestintämenettelyjä. Kukin kunta vastaa edelleen oman varautumisensa järjestämisestä, resursoinnista ja päätöksenteosta.
Lähde: Liperin kunta, kunnanhallitus, kokouksen pöytäkirja 2.11.2026.