Yhteenveto
- Ilmoitettuja päätöksiä ei otettu kunnanhallituksen käsittelyyn
- Itä-Suomi-foorumiin nimettiin kaksi osallistujaa
- Talouden tasapainottaminen ohjaa vuosien 2027–2029 valmistelua
- Ylämyllyn puukaupan aiempi hankintapäätös kumottiin
- Ylämyllyn puukauppa myönnettiin Binderholz Nordicille ja Harvestialle
- Liperi vaatii sähkömarkkinalakiin alueellisten erojen huomioimista
- Liperi esittää maakuntaliiton jäsenmaksujen alentamisen arviointia
- Ympäristöterveydenhuollon maksuosuuteen ei esitetty muita huomautuksia
- Liperi hyväksyi lausunnon maakuntakaavan valmistelusta
- Pääkirjanpitäjälle myönnettiin pankkitilien käyttöoikeudet
Ilmoitettuja päätöksiä ei otettu kunnanhallituksen käsittelyyn
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi elinympäristölautakunnan, rakennus- ja ympäristölautakunnan, Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen sekä Meidän IT ja Talous Oy:n asiakasohjausryhmän pöytäkirjoja. Tiedoksi merkittiin myös Pohjois-Karjalan työvoimapalvelujen tammi–huhtikuun 2026 tilastokatsaus sekä Vaasan hallinto-oikeuden julkinen kuulutus ja päätös.
Lisäksi käsiteltiin kunnanjohtajan, talous- ja hallintojohtajan, henkilöstöpäällikön, työllisyyspalveluvastaavan ja maaseutujohtajan syyskuussa tekemiä viranhaltijapäätöksiä. Kunnanhallitus päätti olla käyttämättä otto-oikeuttaan, joten ilmoitetut päätökset jäävät voimaan alkuperäisten ratkaisujen mukaisina.
Itä-Suomi-foorumiin nimettiin kaksi osallistujaa
Kunnanhallitus nimesi Itä-Suomi-foorumiin Kajaaniin 20. marraskuuta osallistujiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Tero Kuittisen ja kunnanjohtaja Pellervo Hämäläisen.
Talouden tasapainottaminen ohjaa vuosien 2027–2029 valmistelua
Kunnanhallitus hyväksyi vuosien 2027–2029 talouden tasapainottamissuunnitelman sekä vuoden 2027 talousarvion palvelualuekohtaiset toimintakateraamit ja nettoinvestointien enimmäistasot. Vuoden 2027 talousarvion lähtökohtana on noin 750 000 euron alijäämä.
Palvelualueiden ulkoisen toimintakatteen enimmäisraamit ovat keskushallintopalveluissa –8,220 miljoonaa euroa, hyvinvointipalveluissa –20,150 miljoonaa euroa ja elinympäristöpalveluissa –4,900 miljoonaa euroa. Palvelualueiden yhteenlaskettu toimintakateraami on –33,270 miljoonaa euroa. Lautakuntien talousarvioesitykset eivät saa ylittää raameja ilman perusteltua poikkeamaa ja vaikutukseltaan vastaavia korvaavia toimia.
Vuoden 2027 nettoinvestointien enimmäismääräksi asetettiin elinympäristöpalveluille 1,3 miljoonaa euroa ja hyvinvointipalveluille 0,25 miljoonaa euroa. Vesihuoltolaitoksen investoinnit jäävät rajausten ulkopuolelle, koska ne rahoitetaan laitoksen omilla maksuilla ja muilla tuloilla. Kunnan tavoitteena on pitää muut nettoinvestoinnit 1,5–3,0 miljoonassa eurossa vuodessa.
Suunnitelmassa tavoitellaan ylijäämäistä tulosta viimeistään vuodesta 2028 alkaen, vuosikatetta vähintään poistojen tasolle sekä lainakannan kasvun pysäyttämistä ja kääntämistä laskuun. Sopeutuksia kohdennetaan henkilöstöön, palvelu- ja toimitilaverkkoon, kiinteistöihin ja energiaan, hankintoihin, sopimuksiin, toimintatapoihin sekä maksuihin ja taksoihin.
Uuden vakinaisen tehtävän, viran tai yli kuuden kuukauden määräaikaisen palvelussuhteen perustaminen tai täyttäminen edellyttää jatkossa kunnanhallituksen puoltoa. Poikkeuksena ovat alle vuoden mittaiset kriittiset tehtävät esimerkiksi perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja ruokahuollossa. Myös vapautuvien tehtävien täyttämistarve arvioidaan erikseen.
Kunta valmistelee toimitila- ja kiinteistöohjelman päivityksen. Tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa terveyskeskus, Iltarusko/Sarastus, Konttilanhovi, Ravintokeskus, Uusi Toimela, virastotalo, Ylämyllyn paloasema, Mattisenlahden ja Salokylän koulut, Viinijärven linja-autoasema, Yhteisötalo ja Liprakka. Kiinteistökohtaiset vaihtoehdot valmistellaan maaliskuun 2027 loppuun mennessä, ja päätösesitykset toimitilaohjelmasta kesäkuun 2027 loppuun mennessä.
Palveluverkkoa ja palvelujen järjestämistapoja tarkastellaan vuosina 2027–2029. Merkittävistä palveluverkon muutoksista, kuten Salokylän koulua koskevasta ratkaisusta, päätetään erikseen. Kunnanhallitus seuraa suunnitelman toteutumista kahden kuukauden välein, ja talouden toteumasta raportoidaan kuukausittain.
Ylämyllyn puukaupan aiempi hankintapäätös kumottiin
Kunnanhallitus kumosi 7. syyskuuta 2026 tekemänsä puukaupan hankintapäätöksen UPM Metsän oikaisuvaatimuksen perusteella. Aiemmassa ratkaisussa voittaneen tarjouksen kokonaishinta oli ilmoitettu väärin, ja tarjousvertailuun liittyi epäselvyyksiä kuutiokohtaisista saantoarvioista sekä herkkyystarkastelusta.
Kunnanhallitus katsoi, että päätöksen kumoamista koskevat vaatimukset olivat aiheellisia. Se ei kuitenkaan hyväksynyt vaatimusta kilpailutuksen uusimisesta, koska virheen katsottiin koskeneen vertailussa käytettyä hintaa ja uuden päätöksen voitiin katsoa perustuvan tarjouksissa ilmoitettuihin oikeisiin kokonaishintoihin.
Ylämyllyn puukauppa myönnettiin Binderholz Nordicille ja Harvestialle
Kunnanhallitus teki uuden hankintapäätöksen Ylämyllyn 12 kiinteistön puukaupasta Binderholz Nordic Oy:n ja Harvestia Oy:n yhteistarjouksen perusteella. Kauppa koskee noin 41 hehtaarin ja 33 kuvion aluetta, jolla on arviolta noin 5 000 kuutiometriä puuta. Hakkuut ovat pääosin harvennushakkuita ja vähäisemmässä määrin uudistushakkuita.
Tarjouksia vertailtiin niiden ilmoitettujen arvioitujen kokonaishintojen perusteella. UPM Metsän tarjous oli 259 731 euroa ja Binderholz Nordic Oy:n sekä Harvestia Oy:n yhteistarjous 278 832,40 euroa. Lopullinen kauppahinta määräytyy toteutuneen puutavaramäärän perusteella.
Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistys valtuutettiin hoitamaan kaupan käytännön toimet. Se voi myös sopia pienempien, kunnan rakennustyömailta tai muista hankintahakkuista syntyvien puuerien liittämisestä kauppaan, jos se on mahdollista. Honkalammenranta I:n asemakaava-alueella puustoa poistetaan vain katualueilta ja tonttien keskustoista.
Liperi vaatii sähkömarkkinalakiin alueellisten erojen huomioimista
Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon sähkömarkkinalain muutosta koskevasta lakiluonnoksesta. Lakiluonnoksessa sähköverkon rajallista kapasiteettia jaettaisiin liittymishankkeille neljän etusijaryhmän perusteella muun muassa liittymän tehon, käyttötarkoituksen ja hankkeen kehitysasteen mukaan.
Liperi katsoo, että ehdotus voi lisätä Itä- ja Länsi-Suomen välistä alueellista eriarvoisuutta. Lausunnossa nostetaan esiin Pohjois-Karjalan riippuvuus 110 kilovoltin sähköverkosta todennäköisesti vuoteen 2033 asti sekä 400 kilovoltin verkon puuttuminen. Kunta esittää alueellisten erityisolosuhteiden huomioimista, siirtoverkon kehittämisen jatkamista ja vaikutusarvioiden laajentamista.
Kunta pitää riittävää siirtymäaikaa tarpeellisena pitkään valmisteltujen hankkeiden toteuttamiseksi. Lausunnossa todetaan, että lakimuutos voisi pahimmillaan vaarantaa Liperin kannalta merkittävän, noin 800 miljoonan euron datakeskusinvestoinnin.
Liperi esittää maakuntaliiton jäsenmaksujen alentamisen arviointia
Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029 sekä vuoden 2027 talousarviosta. Kunta pitää maakuntaliiton tehtäviä edunvalvojana, aluekehittäjänä, EU-rahoituksen välittäjänä ja kuntien yhteistyöorganisaationa tärkeinä.
Liperi kiinnittää lausunnossa huomiota jäsenmaksujen korotukseen. Kunnan maksuosuuden esitetään nousevan 277 144 eurosta 326 619 euroon, mikä merkitsee 49 475 euron eli 17,9 prosentin kasvua. Kunta esittää, että maksujen alentamista arvioidaan maakuntaliiton taseeseen kertyneen 1,39 miljoonan euron ylijäämän sekä tulevaisuusrahaston sitomattomien varojen pohjalta.
Ympäristöterveydenhuollon maksuosuuteen ei esitetty muita huomautuksia
Kunnanhallitus hyväksyi Siun sotelle annettavan lausunnon ympäristöterveydenhuollon vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Liperin maksuosuudeksi esitetään 465 903 euroa, mikä on 6 785 euroa eli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2026 alkuperäisessä talousarviossa.
Kunta korostaa palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamista sekä kustannuskehityksen läpinäkyvyyttä, mutta ei esitä talousarvioesitykseen muita huomautuksia.
Liperi hyväksyi lausunnon maakuntakaavan valmistelusta
Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan lähtökohdista ja alustavista tavoitteista. Lausunto toimitetaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.
Maakuntakaava laaditaan koko Pohjois-Karjalaan, ja sen on tarkoitus koota nykyiset neljä maakuntakaavaa yhdeksi strategisemmaksi kokonaisuudeksi. Kaava ohjaa muun muassa alueidenkäyttöä, liikennettä, luonnonsuojelua, luonnonvaroja, matkailua ja energiainfrastruktuuria vuoteen 2045 asti.
Liperi pitää tärkeänä, että kaavasta mahdollisesti poistuvien teemojen vaikutukset arvioidaan huolellisesti ja että sitovat määräykset erotetaan selvästi strategisista ohjeista. Kunta korostaa myös Ysikäytävän eli valtatien 9 sekä Joensuu–Niirala- ja Joensuu–Siilinjärvi-ratayhteyksien merkitystä. Juha Kosonen poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi osallisuusjäävin perusteella.
Pääkirjanpitäjälle myönnettiin pankkitilien käyttöoikeudet
Kunnanhallitus myönsi 1. syyskuuta 2026 aloittaneelle pääkirjanpitäjä Marjo Koivuselle oikeudet käyttää kunnan pankkitilejä maksuliikenteen hoitamiseksi. Oikeudet koskevat hyväksyttyjen maksujen välittämistä ja ennalta sovittuja katesiirtoja kunnan tilien välillä Pohjois-Karjalan Osuuspankissa ja Danske Bankissa.
Samalla hallintopäällikkö Terttu Sarkkisen käyttöoikeudet lakkautettiin. Muiden aiemmin käyttöoikeudet saaneiden henkilöiden oikeudet säilyvät ennallaan.
