Ensihoidon palvelutasoon esitetään muutoksia vuosille 2026–2029
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta esittää aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle ensihoidon vuosien 2026–2029 palvelutasopäätöksen päivittämistä muuttamansa esityksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto.
Lautakunta esittää yöaikaisten kuljettavien ensihoitoyksiköiden minimiliukuman vähentämistä yhdellä yksiköllä nykyiseen palvelutasopäätökseen verrattuna. Joensuun alueella yksi perustason 12 tunnin päiväyksikkö nostettaisiin hoitotason valmiuteen.
Lautakunta ei hyväksynyt valmistelussa esitettyjä muutoksia, joissa Pielisen-Karjalan yksi ympärivuorokautinen ensihoitoyksikkö ja Kiteen toinen ympärivuorokautinen yksikkö muutettaisiin 12 tunnin päiväyksiköiksi. Lautakunta perusteli kantaansa maakunnan äärialueiden varautumisen ja valmiuden turvaamisella: päiväyksikkö ei vastaa yöaikaiseen turvallisuustarpeeseen. Valmius on lautakunnan mukaan säilytettävä sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Palvelutasopäätös avattiin uudelleen säästövelvoitteiden vuoksi. Valmistelussa valmiustuntien vähentämistä perusteltiin myös ensihoidon yksikköhälytysten vähenemisellä vuodesta 2022 vuoteen 2025 noin 24 prosenttia eli yli 10 000 hälytyksellä. Lieksan ja Kiteen toiset yksiköt tulivat yövalmiuteen alkuvuonna 2023.
Lautakunta esittää lisäksi pelastuslaitokselle ja turvallisuuspalveluille yhteistoimintamenettelyssä kohdennetun 588 000 euron säästösumman alentamista 300 000 eurolla. Tätä 300 000 euron säästötavoitetta ei esityksen mukaan kirjattaisi vuoden 2027 talousarvioon. Summa oli ehdollinen ja edellytti ensihoidon palvelutasopäätöksen päivittämistä. Lautakunnan mukaan toimialue on pysynyt talousarviossaan ja toteuttanut edellytettyjä säästöjä vuoden 2026 aikana. Säästöjä toteutetaan sen mukaan tästä huolimatta 288 000 euroa.
Jertta Harisen muutosehdotus hyväksyttiin äänin 4–3. Muutosta kannattivat Harinen, Hannes Rossi, Asko Miettinen ja Asseri Kinnunen. Pelastusjohtajan alkuperäistä esitystä kannattivat Laura Tiittanen, Juha Kosonen ja Anu Hyppönen.
Valmisteluaineiston mukaan vuoden 2025 kiireellisten A- ja B-tehtävien tavoittamisaikatavoitteet saavutettiin kaikissa riskialueluokissa. C-tehtävistä 90 prosentin tavoittamiseen kului vuonna 2025 aikaa 34 minuuttia 3 sekuntia, kun tavoite oli 30 minuuttia. Vuonna 2024 vastaava aika oli 35 minuuttia 43 sekuntia.
Vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisällytetään ensihoitoa koskeva muutos
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta esittää aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle pelastuslaitoksen ja turvallisuuspalvelujen vuoden 2027 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden hyväksymistä. Talousarvioesityksessä huomioidaan lautakunnan ensihoidon palvelutasopäätökseen tekemä muutosesitys. Kyse ei ole lopullisesta talousarviopäätöksestä.
Vuoden 2027 talousarvioesityksen lähtöluvut ovat 5,475 miljoonan euron toimintatuotot, 36,513 miljoonan euron toimintamenot ja 31,038 miljoonaa euroa alijäämäinen toimintakate. Toimintakatteen raami kasvaa 1,0 prosenttia vuoden 2026 talousarvioon nähden. Hintojen nousun vuoksi raamissa pysymisen arvioitiin edellyttävän 588 000 euron säästöjä vuoden 2027 toimintamenoista. Yhteistoimintaneuvotteluissa päätetyt säästötoimenpiteet on tarkoitus panna toimeen, mutta aineisto ei yksilöi niitä. Lautakunnan hyväksymä ensihoitoa koskeva muutosesitys alentaisi säästötavoitetta 300 000 eurolla.
Valmistelussa vuoden 2026 muutettua talousarviota on tarkistettu yleisen kustannusten nousun vuoksi 2,71 prosentilla. Henkilöstökulujen nousun kustannusvaikutukseksi on arvioitu 3,2 prosenttia. Koko hyvinvointialueen vuoden 2027 talousarviota valmistellaan 9,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, jotta talous saadaan tasapainoon vuoden 2029 loppuun mennessä. Toiminnan ja talouden uudistusohjelmaa jatketaan vuosina 2027–2030.
Vuoden 2027 toiminnallisiin tavoitteisiin kuuluvat alueellisen riskiarvion laatiminen viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa, henkilöstön kouluttaminen valmiussuunnitelmiin sekä poikkeusolojen sijoitusten valmistelu. Varautumisen investoinnit toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti.
Tavoitteena on käynnistää Uuron pelastusaseman ja harjoitusalueen rakennusprojekti sekä aloittaa Kontiolahden ja Lehmon pelastusasemien toimintojen muuttamisen suunnittelu päivystäväksi pelastusasemaksi. Lähipelastusasemien kolmivuotista kehittämisprojektia jatketaan Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton kanssa. Lisäksi tavoitteena on panna toimeen ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen muutos.
Jertta Harisen esitys ensihoidon palvelutasopäätökseen tehdyn muutosesityksen huomioimisesta talousarvioehdotuksessa hyväksyttiin äänin 8–0. Kolme jäsentä äänesti tyhjää.
Valvontakäynnin muistiossa käsiteltiin palotarkastusten rästejä ja pelastustoiminnan valmiutta
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta merkitsi tiedoksi Lupa- ja valvontaviraston muistion Pohjois-Karjalan pelastustoimeen 24.9.2026 tehdystä valvontakäynnistä. Asiassa ei tehty muita päätöksiä.
Pelastusjohtajan mukaan pelastustoimi pysyy vuoden 2026 talousarviossa ja sille asetetut säästöt toteutuvat. Valvontakäynnin aikaan vuoden 2027 talousarvio oli käsittelyssä ja pysyviä henkilöstövähennyksiä oli tulossa. Hyvinvointialueen rahoituksen arvioitiin kasvavan vuonna 2027 yhteensä 1,7 prosenttia, mutta hyvinvointialuejohtajan mukaan korotus ei kata palkkojen nousua. Alijäämien kattamiseen on haettu lisäaikaa vuoden 2029 loppuun.
Pelastuslaitos sai valtiolta yhden henkilötyövuoden lisärahoituksen valvontaan, ja sillä täytettiin aluepalotarkastajan virka koko vuodeksi. Henkilöstömuutokset ja säästöt huomioon ottaen valvonnan henkilöstökehys kasvoi kesäkuun 2026 alusta yhteensä 0,6 henkilötyövuotta. Tarkastajien vastuualueet jaettiin kesällä uudelleen työn tehostamiseksi ja kohteiden tasaamiseksi.
Vuonna 2025 suunnitelluista 275 määräaikaisesta valvontakäynnistä tehtiin 235 ja tekemättä jäi 40. Valvontakäynnin aikaan rästikohteita oli yhteensä 143, joista osa oli jäänyt koronavuosilta. Vuodelle 2026 oli suunniteltu noin 400 kohdetta. Kohteiden määrää oli vähennetty ja valvontavälejä pidennetty. Riskienhallintapäällikön mukaan valvontajärjestelmän mukaiset valvontavälit nostaisivat vuotuisen kohdemäärän yli 500:n, eikä niitä voitaisi toteuttaa nykyresursseilla. Uutta lisärahoitusta ei ollut tiedossa.
Lupa- ja valvontavirasto totesi, ettei paloturvallisuuden itsearviointi yksin ole pelastuslain mukaista valvontaa. Kodin turvallisuuskatselmukset ovat viraston mukaan pikemminkin turvallisuusviestintää kuin valvontaa. Pelastuslaitoksen mukaan itsearviointi muodostaa asumiskohteiden valvonnan pohjan. Vuoden 2026 valvontasuunnitelmassa oli 466 palauttamatta jäänyttä itsearviointia. Niihin liittyen oli valvontakäyntiin mennessä tehty 261 valvontakäyntiä, 133 kohdetta ei ollut tavoitettu ja loput eivät olleet asuttuja.
Pelastuslaitoksen mukaan ikäihmisten asuntoihin tehdään 400 turvallisuuskatselmusta vuodessa. Vapaa-ajan asuntoihin ei ole säännöllistä valvontaa. LähiTapiola Itä on myöntänyt vuonna 2026 ikäihmisten turvallisuushankkeeseen 100 000 euroa. Rahaa on käytetty muun muassa palovaroittimiin, niiden paristokoteloihin, avainsäilöihin ja nostotuoleihin sekä kotihoitajien koulutukseen.
Lupa- ja valvontaviraston esittämän tilaston mukaan 11,5 prosenttiin kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä ei hälytetty riittävää pelastusryhmää. Pelastuslaitoksen käsin tarkistamien tietojen perusteella osuus oli 5,5 prosenttia. Pelastuslaitoksen mukaan tilastoon vaikuttavat muun muassa yksiköiden peruutukset ja puutteet hälytetyn vasteen toteutumisessa. Virasto korosti, että kiireellisiin tehtäviin on hälytettävä vähintään pelastusryhmä.
Pelastuslaitoksen mukaan koulutuksen järjestämistä vaikeuttavat puutteelliset tilat ja koulutuksen hajautuminen asemille. Kehittämiskohteena on Uuron pelastusasema harjoitusalueineen. Rahoitusta on saatu myös venekaluston uusintaan, ja raskaita ajoneuvoja voidaan uusia. Merkittävä osa varautumisinvestoinneista kohdistuu väestöhälytinjärjestelmän parannuksiin.
Valtion lisärahoituksella väestönsuojeluun varautumisen henkilöstöä lisättiin määräaikaisesti kahdella henkilötyövuodella kesäkuusta 2026 alkaen. Yhden henkilötyövuoden lisäys on varmistunut myös vuodelle 2027. Pelastusjohtajan mukaan resurssi riittää vuosina 2026 ja 2027, mutta määräaikaisuus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua ja henkilöstön sitouttamista.
Yhteistyöalueella laadittu valmiusevakuointien toimintaohjekortti oli valmis. Poikkeusolojen johtamisen, väestön varoittamisen sekä evakuoinnin ja väestönsiirron suunnitelmien arvioitiin valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä. Evakuointikuljetusten yhteissuunnittelussa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen kanssa oli edelleen kehitettävää.
Lähde: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, turvallisuuden ja varautumisen lautakunta, kokouksen pöytäkirja 12.11.2026.