Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lapsi- ja perheasiainneuvosto käsitteli 11.11.2026 palvelustrategian, asiakasmaksujen ja osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelman valmistelua. Neuvosto ei tehnyt lopullisia päätöksiä strategiasta, maksuista tai ohjelmasta.
Palvelustrategiaan halutaan erillinen lapsivaikutusten arviointi
Neuvosto käsitteli vuosien 2027–2030 palvelustrategian luonnosta ja sopi lausunnon valmistelusta. Lausuntoluonnos jätettiin sähköisesti kommentoitavaksi 12.11.2026 kello 12:een asti, minkä jälkeen lausunto lähetettiin eteenpäin. Strategian käsittely aluevaltuustossa oli valmisteluaikataulun mukaan tarkoitus järjestää 10.12.2026.
Neuvoston 12.11. päivätyssä lausunnossa esitetään erillistä lapsivaikutusten arviointia strategian ja palvelukriteerien arvioinnin yhteydessä. Palveluvaihtoehtojen vaikutuksia pitäisi tarkastella erilaisten perheiden, eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien kannalta. Lausunnossa korostetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden turvaamista henkilöstöpulasta huolimatta sekä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia.
Neuvosto painottaa palvelutilojen fyysistä esteettömyyttä ja sen huomioimista jo tilojen suunnittelussa. Keskustelussa nousivat esiin huoli liikkuvien palvelujen saavutettavuudesta osalle asukkaista sekä tarve lisätä äitiysneuvolapalveluja syrjäseuduille.
Lausunnossa ehdotetaan sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton harkintaa. Se kokoaisi perheiden palveluja, tapahtumia ja perhekeskustyön sisältöjä sekä tukisi ammattilaisten yhteistyötä. Neuvosto esittää myös perhekeskuksen näkyvämpää huomioimista strategiassa. Maakunnan perhekeskusverkosto palvelee kaikkia alle 18-vuotiaita ja heidän perheitään.
Neuvosto korostaa lisäksi paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen mittarien huomioimista kehittämisessä. Vuosina 2027–2028 vaiheittain käyttöön otettavasta asiakas- ja potilastietojärjestelmästä on lausunnon mukaan varmistettava rahoituksen määräytymiseen sekä laadun ja vaikuttavuuden seurantaan tarvittavien tietojen luotettava ja oikea-aikainen siirtyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Strategialuonnoksessa nykyiset sote-keskukset ja -asemat säilyisivät palveluverkon runkona, eikä niihin esitetä muutoksia. Verkkoa täydennettäisiin liikkuvilla ja palvelupisteisiin vietävillä palveluilla. Yksittäisten toimipaikkojen palveluvalikoimasta päätettäisiin aluehallituksen alueellisissa järjestämissuunnitelmissa. Tavoitteena on, että 95 prosentilla maakunnan asukkaista olisi enintään 40 minuutin ajomatka perustason sote-keskukseen tai -asemalle.
Luonnoksessa painopistettä siirrettäisiin ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen sekä kotiin annettaviin ja digitaalisiin palveluihin. Kotiin vietäviä äitiys- ja lastenneuvolapalveluja vahvistettaisiin. Digipalvelujen rinnalla olisi turvattava muut asiointitavat ja digituki. Lastensuojelun sijaishuollon tarvetta pyrittäisiin vähentämään varhaisella tuella ja yhteen sovitetuilla palveluilla. Omien lastensuojeluyksikköjen perustamista arvioitaisiin tarpeen ja tuotantotapavertailujen perusteella.
Strategian päivityksen taustalla ovat muun muassa väestön ikääntyminen, henkilöstön saatavuus ja talouspaineet. Ensimmäisten toimintavuosien alijäämät on katettava vuoden 2029 loppuun mennessä. Vuoden 2030 loppuun mennessä tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää ja toimitilojen kiinteiden kustannusten vähentämistä palvelutuotantoa ja palveluverkkoa uudistamalla. Euromääräisiä säästötavoitteita ei aineistossa esitetä.
Yhteiseen toimintasääntöön esitettiin jäsenten korvaamista koskeva tarkennus
Neuvosto hyväksyi vaikuttamistoimielinten yhteisen toimintasäännön luonnoksen tarkennuksella, jonka mukaan vaikuttamistoimielin voi edelleen itse esittää jäseniä pois jääneiden tilalle. Sääntö on tarkoitus viedä aluehallituksen päätettäväksi 24.11.2026, joten neuvoston hyväksyntä ei ole lopullinen päätös.
Yhteisellä säännöllä yhtenäistettäisiin kokouskäytäntöjä sekä helpotettaisiin sihteerityön ja sijaisten järjestämistä. Luonnoksessa kokouskutsu lähetettäisiin vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta. Kokouksia suositeltaisiin enintään kuusi vuodessa, joista yksi mahdollisuuksien mukaan yhteisenä muiden vaikuttamistoimielinten kanssa. Toimielimen lausunnon tai kannanoton käsittelyyn pitäisi osallistua vähintään puolet nimetyistä jäsenistä. Säännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027 ja korvata toimielinten omat toimintasäännöt.
Asiakasmaksujen korotukset ovat vasta valmistelussa
Neuvosto merkitsi vuoden 2027 asiakasmaksujen valmistelun tiedoksi. Se toivoi, että päätöksenteossa kiinnitetään edelleen huomiota maksuhuojennuksista tiedottamiseen ja asiakkaiden taloudellisiin tilanteisiin.
Valmistelussa harkitaan hyvinvointialueen itse päätettävissä olevien asiakasmaksujen korottamista pääsääntöisesti hyvil-indeksillä 1.1.2027 alkaen. Valmisteluvaiheessa indeksin suuruudeksi oli tiedossa 2,71 prosenttia. Myös lakisääteisten maksujen enimmäismääriin, maksukykyyn perustuvien maksujen tulorajoihin ja vähimmäiskäyttövaroihin oli tulossa indeksitarkistuksia, mutta vahvistettuja euromääriä ei vielä ollut tiedossa. Uusia terveydenhuollon maksuja voi tulla 1.3.2027 alkaen, jos lainsäädäntö vahvistuu.
Maksuista ei ole tehty lopullista päätöstä. Asia on menossa aluehallituksen käsittelyyn 24.11.2026 ja sen esityksestä aluevaltuuston päätettäväksi 10.12.2026.
Osallisuusohjelmaan esitetään lasten kokemustiedon hyödyntämistä
Neuvosto esitti, että vuosien 2027–2030 osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelmaan lisätään lapsilta kerättävä kokemustieto ja sen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä sekä lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien kuuleminen. Neuvosto ei päättänyt ohjelman lopullisesta sisällöstä.
Ohjelmaluonnoksessa ehdotetaan vuosittaista asukastilaisuutta jokaisessa maakunnan 13 kunnassa, henkilöstön osallisuus- ja yhdenvertaisuusosaamisen vahvistamista verkkokoulutuksella sekä turvallisemman kohtaamisen periaatteita palveluihin. Asiakaskokemuksen tilannekatsaus käsiteltäisiin osallisuusvaliokunnassa kahdesti vuodessa. Ohjelman hyväksyy aluevaltuusto, ja sen toteutumista on tarkoitus arvioida vuosittain osallisuusvaliokunnassa.
Lähde: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, hyvinvointialueen lapsi- ja perheasiainneuvosto, kokouksen pöytäkirja 11.11.2026.