Palvelustrategian lausunto valmistellaan vaihtoehdon 2 pohjalta

Hyvinvointialueen vanhusneuvosto sopi koostavansa vuosien 2027–2030 palvelustrategiasta lausunnon puheenjohtajan esittelemän vaihtoehdon 2 pohjalta. Lausunto palautetaan sihteerille lähipäivinä ja liitetään muistioon. Jäsen Matti jätti eriävän mielipiteen ja kannatti enemmän vaihtoehtoa 1. Palvelustrategiaa ei hyväksytty kokouksessa.

Keskustelussa nousi huoli Rantakylän, Lehmon, Utran ja Mutalan alueen asukkaiden pääsystä Joensuun uuteen sote-keskukseen. Alueella on noin 30 000 asukasta, sekä lapsiperheitä että ikääntyneitä. Lisäksi huolta herättivät Rääkkylän mahdollinen jääminen tulevaisuudessa ilman lääkäriä, syrjäseutujen palvelut ja vuodeosastojen tilanne.

Jäsenet käsittelivät liikkuvien ja digitaalisten palvelujen suurta roolia. Kaikki ikääntyneet eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluja, eivätkä palvelut yllä kaikille asuinalueille. Keskustelussa kysyttiin vaihtoehtoisista palvelumalleista ja nostettiin esiin järjestöjen työpanoksen vähenemisen vaikutus saatavaan apuun.

Strategian valmisteluaineiston mukaan yli 75-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan Pohjois-Karjalassa lähes 10 000 henkilöllä ja koko väestön vähenevän lähes 12 000 henkilöllä vuoteen 2038 mennessä. Kevan arvion mukaan vuosina 2026–2030 eläköityy 1 318 hyvinvointialueen työntekijää eli 15,3 prosenttia henkilöstöstä.

Ehdotuksessa palveluverkon rungon muodostaisivat edelleen sote-keskukset ja -asemat. Niiden rinnalle lisättäisiin liikkuvia lähipalveluja sekä kotiin vietäviä ja digitaalisia palveluja. Tavoitteena on, että peruspalveluja tarjoava sote-keskus tai -asema olisi enintään 40 minuutin ajomatkan päässä 95 prosentille maakunnan asukkaista. Aukioloajat ja palveluvalikoima määriteltäisiin alueellisissa järjestämissuunnitelmissa.

Digitaaliset palvelut olisivat ehdotuksen mukaan viimeistään vuoden 2030 lopussa ensisijainen palvelutapa asiakkaille, joilla on tarvittavat digitaidot. Muille olisi turvattava soveltuvat asiointitavat ja digituki. Ikääntyneiden palveluissa vahvistettaisiin kotiin annettavia palveluja sekä lisättäisiin yhteisöllistä asumista, tuettua asumista ja perhehoitoa ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeen vähentämiseksi.

Ehdotuksessa tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää ja toimitilojen kiinteiden kustannusten vähentämistä vuoden 2030 loppuun mennessä. Kertyneet alijäämät on tarkoitus kattaa vuoden 2029 loppuun mennessä. Valmisteluaineiston mukaan valtionrahoitus ja työvoiman saatavuus eivät mahdollista henkilöstömäärän lisäämistä. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2027–2028.

Lausuntoaika on 30.10.–15.11.2026. Valmisteluaikataulun mukaan strategia käsiteltäisiin tulevaisuuslautakunnassa 18.11., aluehallituksessa 24.11. ja aluevaltuustossa 10.12.2026.

Yhteinen toimintasääntö etenee aluehallitukselle

Vanhusneuvosto hyväksyi vaikuttamistoimielinten toimintasääntöluonnoksen sellaisenaan. Lopullinen päätös kuuluu aluehallitukselle, jonka käsittelyyn sääntö on tarkoitus viedä 24.11.2026. Säännön ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2027 ja korvaavan vaikuttamistoimielinten omat toimintasäännöt.

Tavoitteena on yhtenäistää kokouskäytäntöjä ja määräaikoja. Sihteerityö keskitettiin vuoden 2026 alussa Johdon tukitoimet -palveluyksikköön, jossa henkilöstön vaihtuvuus ja erilaiset käytännöt ovat vaikeuttaneet työn ja sijaisuuksien järjestämistä.

Luonnoksen mukaan kokouskutsu ja asialista lähetettäisiin vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta. Kokouksia suositeltaisiin enintään kuusi vuodessa, joista yksi olisi mahdollisuuksien mukaan vaikuttamistoimielinten yhteinen. Toimielimen lausunnon tai kannanoton käsittelyyn pitäisi osallistua vähintään puolet nimetyistä jäsenistä paikan päällä, etäyhteydellä tai sähköpostitse annetulla hyväksynnällä. Hyvinvointialue ei järjestäisi jäsenille teknisiä kokousvälineitä tai yhteyksiä.

Kullekin vaikuttamistoimielimelle varattaisiin talousarviossa kokoussuositusta vastaava määräraha. Kokouspalkkiot maksettaisiin palkkiosäännön mukaan, ja puheenjohtajan kokouspalkkio olisi 50 prosenttia korotettu. Matkakulut korvattaisiin hyvinvointialueen käytäntöjen mukaan. Ansionmenetyskorvauksia ei maksettaisi osallisuusvaliokuntaa lukuun ottamatta.

Vuoden 2027 asiakasmaksuista ei vielä päätetty

Vanhusneuvosto merkitsi tiedoksi katsauksen vuoden 2027 asiakasmaksujen valmistelusta. Maksut on tarkoitus käsitellä aluehallituksessa 24.11.2026 ja sen esityksestä aluevaltuustossa 10.12.2026.

Valmistelussa harkitaan hyvinvointialueen itse päätettävissä olevien maksujen korottamista 1.1.2027 alkaen pääsääntöisesti hyvil-indeksillä, joka oli valmisteluvaiheessa 2,71 prosenttia. Myös laissa ja asetuksessa säädettyihin maksujen enimmäismääriin sekä maksukykyyn perustuvien maksujen tulorajoihin ja vähimmäiskäyttövaroihin on tulossa indeksitarkistuksia samasta ajankohdasta. Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä ilmoittaa tarkistetut euromäärät marraskuussa 2026.

Uusia terveydenhuollon maksuja saattaa lisäksi tulla 1.3.2027 alkaen, jos niitä koskeva lainsäädäntö vahvistuu.

Osallisuusohjelmaan esitettiin itsemääräämisoikeuden vahvistamista

Vanhusneuvosto antoi lausunnon vuosien 2027–2030 osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelman luonnoksesta. Se suositteli kaikkien tavoitteiden toteuttamista ja esitti ohjelman kehittämistä asukkaiden ja asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja toimijuutta vahvistaen. Lopullisesta ohjelmasta ei päätetty.

Neuvosto piti luonnosta hyvin laadittuna mutta arvioi, etteivät tavoitteet välttämättä toteudu kaikilta osin. Lausunnossa vaadittiin panostamista henkilöstön koulutukseen ja työnjohdon henkilöstötaitoihin tuottavuuden, työviihtyvyyden ja henkilöstön pitovoiman parantamiseksi. Neuvosto korosti taloustilanteen ja palvelustrategian toteutuksen merkitystä sekä katsoi voimakkaan palvelujen keskittämisen heikentävän asiakkaiden kokemaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Luonnos yhdistää aiemmin erikseen valmistellut osallisuus- ja asiakkaiden yhdenvertaisuusohjelmat. Siinä ehdotetaan vuosittaista asukastilaisuutta jokaisessa 13 kunnassa, henkilöstön verkkokoulutusta ja turvallisemman kohtaamisen periaatteita palveluihin. Asiakaskokemuksen tilannekatsaus käsiteltäisiin osallisuusvaliokunnassa kahdesti vuodessa ja ohjelman toteutumista arvioitaisiin vuosittain.

Ikääntyneiden palvelujen katsauksessa asumispaikat ja sairaaloiden ehdolliset lakkautukset

Vanhusneuvosto merkitsi tiedoksi katsauksen ikääntyneiden palveluista ja yhteistoimintaneuvotteluista. Sosiaalipalvelujen uudistuviksi palvelualueiksi ovat tulossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, kotona asumisen palvelut ja iäkkäiden asumispalvelut. Palvelurakennetta kevennetään lisäämällä yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa.

Katsauksen mukaan Lieksan ja Ilomantsin kuntoutumissairaaloiden lakkauttamisesta on neuvoteltu ehdollisesti. Ratkaisut riippuvat palvelustrategiasta, joka oli lausunnolla 15.11.2026 asti. Jos sairaalat lakkautetaan, sosiaalipalvelut vahvistaa kotisairaalan resursseja Lieksassa ja Ilomantsissa. Vanhusneuvosto ei tehnyt lakkautuspäätöksiä.

Joensuun Rantakylään valmistuu kesällä 2027 yhteensä 120 ikääntyneiden asumispalvelupaikkaa, joista noin 70 on lisäpaikkoja. Koivupihan asumisyksikkö muutetaan tilapäisen asumisen yksiköksi, johon tulee muun muassa arviointi- ja kuntoutuspaikkoja.

Ikääntyneiden tiedotus- ja neuvontatilaisuuksien toimintamallissa kunta tilaa tilaisuuden sekä vastaa kutsuista ja käytännön järjestelyistä. Siun sote kokoaa asiantuntijat ja vastaa sisällöstä. Muutoksesta on tarkoitus viestiä alkuvuonna 2027.

Ihmisarvoista hoivaa koskeva kannanotto merkittiin tiedoksi

Vanhusneuvosto merkitsi tiedoksi vanhusasiavaltuutetun, Ihmisoikeuskeskuksen ja 12 valtakunnallisen järjestön kannanoton vanhusten ihmisarvoisen hoivan turvaamisesta. Neuvosto ei päättänyt ehdotusten toteuttamisesta.

Allekirjoittajat vaativat ympärivuorokautisen palveluasumisen saatavuuden parantamista, riittävää henkilöstöä ja osaamista sekä asukkaiden itsemääräämisoikeuden turvaamista. Heidän mukaansa palveluasumiseen pääsyä on kiristetty kohtuuttomasti ja kotihoitoa saa yhä harvempi. Paikka pitäisi saada oikea-aikaisesti, jos tarvittavaa apua ei voida järjestää turvallisesti kotihoidossa tai yhteisöllisessä asumisessa. Paikan valinnassa tulisi huomioida iäkkään oma kieli ja läheisten vierailumahdollisuudet.

Kannanotossa korostetaan tarpeita vastaavaa henkilöstöä sekä omissa että ostetuissa palveluissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen lakisääteinen vähimmäishenkilöstömitoitus laski vuoden 2025 alussa 0,6:een välitöntä asiakastyötä tekevään työntekijään asukasta kohden, kun se vuonna 2024 oli 0,65. Kannanotossa esitettyjen THL:n tietojen mukaan henkilöstömäärä laski vuodesta 2024 vuoteen 2025 seitsemällä prosentilla, vaikka asukasmäärä ei vähentynyt.

Allekirjoittajat katsovat, että iäkkäiden palveluasumisesta puuttuu itsemääräämistä turvaava tarkempi lainsäädäntö. He vaativat rajoittamisen suunnitelmallista ehkäisemistä ja siihen turvautumista vain viimesijaisesti ja lain sallimissa tilanteissa.

Lähde: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, hyvinvointialueen vanhusneuvosto, kokouksen pöytäkirja 9.11.2026.