Yhteenveto
- Päivitetty hyvinvointialuestrategia 2026–2030 etenee jatkokäsittelyyn
- Silmäkeskus valittiin vuoden asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi
- Sydänstrategian säästöpotentiaali merkittiin tiedoksi
- Palveluihin pääsyn tilannekatsaus merkittiin tiedoksi
- Yli 2 miljoonan euron valtionavustukset merkittiin tiedoksi
Päivitetty hyvinvointialuestrategia 2026–2030 etenee jatkokäsittelyyn
Tulevaisuuslautakunta hyväksyi osaltaan päivitetyn hyvinvointialuestrategian vuosille 2026–2030 ja lähetti sen hyvinvointialueen hallituksen ja valtuuston päätettäväksi. Lopullinen päätösvalta strategiasta on aluehallituksella ja aluevaltuustolla.
Hyväksyttyihin muutoksiin kuuluu asiakaslähtöisyyden nostaminen arvojen ensimmäiseksi. Menestystekijöihin lisättiin panostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä kestävään kehitykseen, ja vastuullinen tekoälyn sekä digitaalisten palvelujen käytön laajentaminen. Strategian toteutuksen toimenpiteet ja seurantamittarit määritellään palvelustrategian ja talousarvion yhteydessä.
Strategiaa valmisteltiin kansalaisten, henkilöstön ja poliittisten päättäjien kanssa. Valmisteluun kuului 13 kansalaistapaamista, kyselyjä, työpajoja, seminaareja ja vaikuttamistoimielinten lausuntokierros. Palautteessa korostuivat muun muassa perustason palvelujen saatavuus, ennaltaehkäisy, henkilöstö, ikäystävällisyys, lasten ja nuorten huomioiminen, digitaalisten palvelujen saavutettavuus sekä tietosuoja- ja turvallisuusriskien arviointi.
Silmäkeskus valittiin vuoden asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi
Tulevaisuuslautakunta valitsi vuoden 2026 asiakas- ja potilasturvallisuusteoksi Silmäkeskuksen. Valinta tehtiin valmistelevan työryhmän esityksen mukaisesti teemalla ”Turvallinen hoito ja palvelu pitkäaikaissairauksissa”. Ehdotuksia kilpailuun saapui 12.
Silmäkeskus purki glaukoomapotilaiden kontrollikäyntien hoitojonot kahdessa kuukaudessa kesällä 2026. Jonot olivat syntyneet, koska näkökenttätutkimuksiin ei ollut riittävästi hoitajaresurssia. Kontrollien viivästyminen vaaransi potilasturvallisuutta ja saattoi johtaa näkökyvyn pysyvään heikkenemiseen.
Jonojen purkamiseksi henkilöstölle järjestettiin pikakoulutus ja koulutettujen työntekijöiden työpanosta kohdennettiin näkökenttätutkimuksiin. Toimenpide toteutettiin ilman päätöstä uusista lisäresursseista. Menettelyä voidaan soveltaa myös muualla hyvinvointialueella.
Sydänstrategian säästöpotentiaali merkittiin tiedoksi
Tulevaisuuslautakunta merkitsi tiedoksi esityksen sepelvaltimotaudin sekundaariprevention nykytilasta, hoidollisesta hyödystä ja taloudellisesta säästöpotentiaalista Pohjois-Karjalassa. Lautakunta ei tehnyt asiassa toimenpide- tai rahoituspäätöksiä.
Alueellisessa tutkimusaineistossa oli 3 303 sepelvaltimotautipotilasta. Ennustettu uusien sydän- ja verisuonitapahtumien riski viiden vuoden aikana oli keskimäärin 28 prosenttia, ja havaittu kumulatiivinen ilmaantuvuus oli noin 30 prosenttia. Riski oli suurin ensimmäisten 12 kuukauden aikana indeksitapahtumasta.
Ehkäistävissä oleviksi keskeisiksi riskitekijöiksi tunnistettiin LDL-kolesteroli, systolinen verenpaine, diabeteksen hoitotasapaino ja tupakointi. Hoitotavoitteiden nykyistä laajemman saavuttamisen arvioitiin voivan vähentää uusintatapahtumia ja niiden aiheuttamaa palvelujen käyttöä. Siun soten säästöpotentiaaliksi arvioitiin noin 12 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Kyse on arviosta kustannusten vähenemisestä, ei päätetystä määrärahasta.
Esityksessä keinoiksi nostettiin riskipotilaiden järjestelmällinen tunnistaminen, digitaaliset hoitopolut, pitkäaikaissairauksien vastaanotot perusterveydenhuollossa, moniammatillinen työ, hoitotulosten seuranta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiset seurantakäytännöt.
Palveluihin pääsyn tilannekatsaus merkittiin tiedoksi
Tulevaisuuslautakunta merkitsi tiedoksi raportin palvelujen piiriin pääsystä. Katsaus liittyy lautakunnan tehtävään seurata ja arvioida palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta järjestäjän näkökulmasta. Aineistossa ei yksilöity raportin havaintoja eikä kokouksessa päätetty uusista toimenpiteistä.
Yli 2 miljoonan euron valtionavustukset merkittiin tiedoksi
Tulevaisuuslautakunta merkitsi tiedoksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle myönnetyt valtionavustuspäätökset. Rahoitus kohdistuu vointimittarin käyttöönottoon, hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen, pakolaisten opintoihin ja työhön kiinnittymisen tukemiseen sekä sairaanhoitajien kliinisen erikoistumiskoulutuksen pilottiin. Lautakunta ei myöntänyt avustuksia, vaan käsitteli valtion päätökset tiedoksi annettuina.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi VOINTI-PK-hankkeelle 100 000 euroa EQ-5D-5L-voinninmittarin käyttöönottoon. Avustuksesta 50 000 euroa on myönnetty heti ja 50 000 euroa on ehdollinen vuoden 2027 valtion talousarvion hyväksymiselle. Mittaria pilotoidaan erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavien digivalmennuksessa ja sydänterveyden digipolulla. Rahoitus on tarkoitettu määräaikaisiin käyttöönoton kuluihin, kuten koulutukseen, prosessien kehittämiseen ja tietojärjestelmämuutoksiin.
JATKUMO-hankkeelle myönnettiin 1 544 114 euroa perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden vahvistamiseen. Rahoitus on 540 800 euroa haettua pienempi. Hankkeessa on tarkoitus ottaa omatiimimalli käyttöön kaikissa sotekeskuksissa, kehittää kotihoidon omalääkärimalli koko alueelle, parantaa hoitosuunnitelmien kattavuutta ja ajantasaisuutta sekä vakiinnuttaa mittaripohjaista tiedolla johtamista. Avustus maksetaan kahdessa enintään 772 057 euron erässä toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 68 000 euroa alle 30-vuotiaiden pakolaisten opintoihin tai työhön kiinnittymisen tukemiseen vuoden 2026 loppuun asti. Lisäksi myönnettiin 50 000 euroa pakolaisten vastaanoton, kotoutumisen, työllistymisen ja osallisuuden vahvistamiseen ajalle joulukuu 2026–heinäkuu 2027. Avustuksia voidaan käyttää muun muassa palkkakustannuksiin ja ostopalveluihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 200 000 euroa sairaanhoitajien kliinisen erikoistumiskoulutuksen pilotin jatkamiseen kansansairauksien hoitotyössä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Pohjois-Karjalan ja Kainuun tarpeisiin vastaava erikoistumiskoulutusmalli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.
