Palvelustrategiaan tavoitteet kotona asumisesta ja palvelujen saatavuudesta

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta hyväksyi 18.11.2026 palvelustrategian ja siihen sisältyvän palveluverkkosuunnitelman esittelijän kokouksessa tekemillä muutoksilla. Lautakunta esittää kokonaisuuden aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Kyse ei ole lopullisesta strategiapäätöksestä.

Päivityksen taustalla ovat uusi hyvinvointialuestrategia, ministeriöiden suositukset sekä lisärahoituksen ja lisälainanottovaltuuden ehdot. Hyvinvointialueen on katettava kertynyt alijäämänsä vuoden 2029 loppuun mennessä. Valmistelun mukaan palvelurakennetta on kevennettävä ja voimavaroja kohdennettava uudelleen valtionrahoituksen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi.

Vuoteen 2038 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan lähes 10 000 henkilöllä ja maakunnan koko väestön vähenevän lähes 12 000 henkilöllä. Kevan arvion mukaan vuosina 2026–2030 hyvinvointialueelta eläköityy 1 318 työntekijää eli 15,3 prosenttia henkilöstöstä.

Lautakunta hyväksyi vuoden 2030 tavoitteeksi, että 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tavoitteeseen luetaan myös yhteisöllinen asuminen ja perhehoito. Lisäksi strategiaan lisätään sote-keskusten, sote-asemien ja sote-palvelupisteiden vähimmäispalvelutaulukko. Palvelupisteet lisätään palveluverkkokarttaan, erillinen palvelupisteluettelo poistetaan ja käsitteisiin lisätään viittaus palvelupisteestä liikkuvaan lähipalveluun.

Omien lastensuojeluyksiköiden perustamista arvioitaisiin lasten määrän ja lastensuojelun tarpeen perusteella. Päätöksenteossa käytettäisiin eri tuotantotapojen vertailutietoa. Lautakunta ei päättänyt uusien lastensuojeluyksiköiden perustamisesta.

Strategiaesityksessä sote-keskusten, -asemien ja -palvelupisteiden verkkoon ei esitetä muutoksia. Ammattilaiset liikkuisivat palvelupisteisiin tai hoitoyksiköillä asukkaiden lähelle, ja etä- ja digitaalisia palveluja lisättäisiin. Tavoitteena on, että 95 prosentille maakunnan asukkaista sote-keskus tai -asema on enintään 40 minuutin ajomatkan päässä.

Vähimmäispalvelutaulukon mukaan sote-keskuksissa tarjottaisiin arkisin ajanvarauksella muun muassa lääkäri- ja hoitajavastaanottoja, kiirevastaanottoja, näytteenottoa, laajoja suun terveydenhuollon palveluja, neuvoloita ja sosiaalipalveluja. Keskukseen kuuluisi myös vuodeosasto tai soveltuva ikääntyneiden asumispalvelu.

Sote-asemilla palveluja tarjottaisiin arkisin ajanvarauksella vähintään 1–3 päivänä viikossa. Vähimmäispalveluihin kuuluisivat lääkäri- tai hoitajavastaanotot tai molemmat, näytteenotto, neuvolapalvelut, liikkuva suun terveydenhuolto lapsille, nuorille ja asumisyksiköiden asiakkaille sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tavoitteena on vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä viikossa 1 500 asukasta kohti.

Sote-palvelupisteissä tarjottaisiin tarpeen mukaan ajanvarauksella hoitajavastaanottoa, tarvittaessa lääkärin etätuella, sekä muun muassa ikääntyneiden sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja ja neuvontaa. Yksittäisten toimipaikkojen palveluvalikoimasta ja aukioloajoista päättää aluehallitus erikseen alueellisissa järjestämissuunnitelmissa. Strategiaesityksen mukaan palvelut ja aukioloajat voivat muuttua palvelutarpeen tai käytettävissä olevan henkilöstön mukaan.

Palvelujen painopistettä esitetään siirrettäväksi raskaista erityistason palveluista ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen sekä kotiin annettaviin ja digitaalisiin palveluihin. Erityistason palvelujen osuutta kustannuksista tavoitellaan vähennettäväksi 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Ryhmään kuuluvat muun muassa erikoissairaanhoito ja päivystys, ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen, vammaispalvelut, lastensuojelu sekä ympärivuorokautiset mielenterveys- ja päihdepalvelut. Päätöksessä ei yksilöity näihin kohdistuvia euromääräisiä vähennyksiä tai muille palveluille osoitettavaa lisärahoitusta.

Vuoden 2030 tavoitteena on myös alentaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden osuus 2,2 prosentista 1,5 prosenttiin ja nostaa hoidon jatkuvuutta kuvaava indeksi arvosta 0,22 vähintään arvoon 0,60. Sosiaalihuollon omatyöntekijä tavoitellaan nimettäväksi viiveettä tai viimeistään 14 vuorokaudessa silloin, kun laki edellyttää nimeämistä.

Ikääntyneiden palveluissa vahvistettaisiin kotihoitoa, omaishoitoa, perhehoitoa ja yhteisöllistä asumista sekä vähennettäisiin raskaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Työikäisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisessa tavoitellaan oman tuetun asumisen lisäämistä ja uutta ympärivuorokautista asumisyksikköä. Vammaispalveluissa yhteisöllistä ja palveluasumista tavoitellaan lisää Joensuun seudulle, kun taas muualla paikkoja vähennettäisiin tarpeen mukaan.

Digitaaliset palvelut olisivat strategiakauden lopussa ensisijainen asiointitapa asiakkaille, joilla on valmiudet käyttää niitä. Muille turvattaisiin soveltuvat asiointitavat ja digituki. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2027–2028.

Osa syksyn 2026 yhteistoimintaneuvotteluissa sovituista henkilöstövaikutteisista sopeutustoimista on ehdollisia. Terveyspalveluissa osa riippuu aluevaltuuston strategia- ja palveluverkkopäätöksistä sekä aluehallituksen järjestämissuunnitelmista. Ennakkovaikutusten arvioinnin mukaan työpaikkoja voi vähentyä paikallisesti. Lautakunta ei päättänyt yksittäisten virkojen perustamisesta tai lakkauttamisesta.

Lautakunta totesi, ettei se ollut pystynyt hyödyntämään esityslistan julkaisemisen jälkeen saapuneita liitteitä päätöksenteossaan. Ne liitetään pöytäkirjaan ja välitetään aluehallitukselle jatkovalmisteluun. Osallisuusvaliokunta ei antanut lausuntoa.

Myöhässä saapunut asukaspalautteen yhteenveto sisälsi 784 sähköistä vastausta ajalta 30.10.–15.11.2026 ja 15 paperivastausta 16.11.2026 mennessä. Huolta herättivät palvelujen keskittäminen, pitkät matkat, hoitoon pääsy sekä Lieksan ja Ilomantsin vuodeosastojen tulevaisuus.

Juuan kunta esitti Juuan sote-aseman ja sen nykyisen palvelutarjonnan säilyttämistä sekä kulkuyhteydet ja asiakkaiden toimintakyvyn huomioivia alueellisia saavutettavuusmittareita. Lieksan vanhusneuvosto, Pohjois-Karjalan Kylät ry ja Lieksan kuntoutussairaalan henkilöstön edustajat vastustivat vuodeosastojen lakkauttamista pitkien matkojen, hoitoketjujen ja läheisten vierailumahdollisuuksien vuoksi. Lautakunta ei päättänyt Lieksan tai Ilomantsin vuodeosastojen lakkauttamisesta.

Jatkovalmisteluun toimitetaan myös lääkärityöryhmän esitys hoitoon pääsyn mittarista, erityistason palvelujen erillisistä mittareista ja korvaavien palvelujen varmistamisesta ennen osastojen sulkemista. Lautakunta ei sisällyttänyt näitä ehdotuksia päätökseensä.

Neljä jäsentä jäi pois palvelustrategian käsittelystä esteellisinä

Tulevaisuuslautakunta hyväksyi palvelustrategian käsittelyssä neljän jäsenen ilmoittamat yhteisöjääviydet. Käsittelyn ajaksi kokoustilasta poistuivat Liperin hallituksen jäsen Tuula Pakarinen, Heinäveden hallituksen varapuheenjohtaja Jari Puustinen, Kontiolahden hallituksen varajäsen Aulikki Sihvonen ja Joensuun hallituksen varajäsen Atte Varis.

Esteellisyydet käsiteltiin erikseen, koska Itä-Suomen hallinto-oikeus oli kumonnut aluevaltuuston 22.6.2023 tekemän ensimmäistä palvelustrategiaa koskevan päätöksen. Perusteena oli esteellisten henkilöiden osallistuminen asian käsittelyyn tulevaisuuslautakunnassa. Hallinto-oikeuden mukaan esteellinen ei saa osallistua myöskään ratkaisuun vaikuttavaan valmisteluun, kuten lausuntojen pyytämiseen, asianosaisten kuulemiseen tai muiden selvitysten hankkimiseen. Erillistä käsittelyä pidettiin siksi perusteltuna koko valmisteluprosessin ja siihen liittyvien kokoontumisten osalta.

Itä-Suomen yhteistyösopimuksen päivitystä esitetään hyväksyttäväksi

Tulevaisuuslautakunta merkitsi päivitetyn yhteistyösopimuksen tiedokseen ja esittää sen hyväksymistä aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle. Lopullista hyväksymispäätöstä ei tehty. Sopimus on tarkoitettu voimaan 1.1.2027–31.12.2031 tai siihen saakka, kunnes uusi sopimus tulee voimaan.

Osapuolina ovat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet. Päivityksellä selkeytetään palvelujen työnjakoa, vastuita, seurantaa, henkilöstön ja osaamisen turvaamista, varautumista sekä investointien ja hoitomenetelmien arviointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoi elokuussa 2026 luonnoksen vastaavan lain vaatimuksiin aiempaa sopimusta paremmin. Ministeriö edellytti täsmennyksiä leikkaustoiminnan seurantaan, harvinaisten sosiaalipalvelujen työnjakoon, kalliiden sairaalalaitteiden hankintojen ohjaukseen, tietojärjestelmäyhteistyöhön ja yliopistojen apteekkien huomioimiseen tutkimusyhteistyössä. Valmisteluaineiston mukaan korjaukset tehtiin käsittelyyn tuotuun sopimukseen.

Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa Kuopion yliopistollisen sairaalan asemaa ja säilyttää jokaisella neljällä hyvinvointialueella monierikoisalainen keskussairaala, jossa turvataan tarvittava ympärivuorokautinen päivystys sekä mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon ja synnytysten hoitamiseen. Erityisen vaativat ja harvoin tarvittavat palvelut järjestettäisiin ensisijaisesti yhteistyöalueella.

Sopimusliitteen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa säilyisivät ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys ja synnytystoiminta. Siellä tehtäisiin muun muassa peräsuoli- ja paksusuolisyövän leikkauksia sekä vaativaa lonkan ja polven tekonivelkirurgiaa. Kuopioon keskitettäisiin esimerkiksi neurokirurgia, avosydänkirurgia, vaativa lasten tehohoito ja ympärivuorokautinen lastenpsykiatrinen akuuttiosastohoito.

Savonlinnan sairaalassa voitaisiin tehdä lonkan ja polven ensileikkauksia valikoiduille, alle vuorokauden hoitoprosessiin soveltuville potilaille 30.6.2028 saakka. Päiväkirurgisia ensileikkauksia voidaan sopimustekstin mukaan tehdä siellä ilman muutoin asetettua 600 leikkauksen vuosimäärää. Sovittujen leikkausmäärien alituksia seurattaisiin laadun, potilasturvallisuuden, päivystysvalmiuden ja henkilöstön osaamisen turvaamiseksi.

Jos alue ei henkilöstövajeen tai muun syyn vuoksi pysty tuottamaan sovittua palvelua, sitä pyrittäisiin turvaamaan toisen alueen henkilöstöllä ja etäkonsultaatioilla. Ellei turvallinen hoito näin onnistu, potilaat ohjattaisiin toiseen yhteistyöalueen yksikköön, ensisijaisesti Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Alle 13-vuotiaiden lasten lastensuojelun ja muiden vaativien palvelujen yhdistävän yksikön perustamistarve selvitetään vuoden 2027 aikana. Tulokset toimitetaan hyvinvointialueille päätöksentekoa varten. Myös erityisen huolenpidon ja mahdollisen suljetun laitospalvelun riittävyys ja järjestämismahdollisuudet selvitetään sopimuskaudella. Yksiköiden perustamisesta ei päätetty.

Vaativat vammaispalvelut järjestettäisiin lähtökohtaisesti asiakkaan omalla hyvinvointialueella, kun se on turvallista ja tarkoituksenmukaista. Pohjois-Karjala järjestäisi tahdosta riippumattoman erityishuollon pääsääntöisesti omana toimintanaan. Keski-Suomi ja Pohjois-Savo järjestäisivät palvelut ensisijaisesti Etelä-Savon Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen kanssa. Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen henkilöiden erityishuolto keskitettäisiin Vaalijalaan.

Erityisen vaativan asumispalveluyksikön tarveselvitys aloitetaan viimeistään vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Alustava tarvearvio on noin 25 asiakaspaikkaa. Tulokset käsitellään vammaispalvelujen johdon yhteistyöryhmässä viimeistään vuoden 2027 lopussa. Mahdollisen yksikön valmistelun käynnistämisestä päätetään vasta selvityksen perusteella.

Tietojärjestelmäyhteistyössä yhtenäistettäisiin investointien suunnittelua ja kustannusseurantaa vuonna 2027 sekä kartoitettaisiin järjestelmiä ja yhteisiä investointitarpeita vuosina 2027–2028. Uudesta yhteisestä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä tai sen hankinta-aikataulusta ei ole päätöstä. Sopimustekstissä varaudutaan suunnittelun aloittamiseen 2030-luvun alussa ja mahdolliseen toteutukseen vuosikymmenen lopulla.

Henkilöstön saatavuutta turvattaisiin yhteisellä ennakoinnilla, koulutuksella, rekrytointiyhteistyöllä ja henkilöstön liikkuvuudella. Taustalla ovat eläköitymisen, työvoimapulan ja muuttuvien osaamisvaatimusten riskit. Kuopiossa toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus kokoaisi häiriötilanteissa yhteistä tilannekuvaa ja sovittaisi valmiussuunnittelua yhteen. Kukin hyvinvointialue vastaisi edelleen omasta varautumisestaan.

Sopimus on pääosin strateginen asiakirja. Yksittäisistä hankinnoista ja muista sitovista toimenpiteistä päätetään erikseen hyvinvointialueiden toimivaltasääntöjen mukaisesti. Laajakantoisista investoinneista tehtäisiin kustannushyötyanalyyseja ja tuottavuuslaskelmia ennen päätöksiä.

Yhteistyön kustannukset jaettaisiin lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden väkilukujen suhteessa, ellei muuta sovita. Ensihoitolääkäripäivystyksen kustannuksista 25 prosenttia jaettaisiin väestömäärän ja 75 prosenttia kohdattujen potilaiden perusteella. Lääkärihelikopterin lentotoiminnasta ja sen kustannuksista vastaa valtiorahoitteinen FinnHEMS Oy. Yhteistyöalueen johtoryhmä arvioisi vuosittain sopimuksen toteutumista ja toimenpiteiden kustannusvaikutuksia sekä raportoisi niistä ja muutostarpeista aluehallituksille.

Lähde: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, tulevaisuuslautakunta, kokouksen pöytäkirja 18.11.2026.