Koulun rahoitussopimusta jatketaan nykyisen rahoittajan kanssa

Outokummun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jatkaa Kummun koulun rakentamisen leasing-sopimusta viidellä vuodella. Korko on kuuden kuukauden euribor lisättynä 0,31 prosentin marginaalilla. Näillä ehdoilla korko oli 9.11.2026 yhteensä 3,311 prosenttia. Pääomaa lyhennetään vuokra-aikana 2,5 prosenttia vuodessa.

Koulun rakentaminen rahoitettiin kiinteistöleasingillä vuosina 2015–2016, ja sopimus on katkolla vuoden 2026 lopussa. Kaupunki pyysi tarjoukset kolmelta taholta. OP Pohjois-Karjala ei jättänyt tarjousta. Kuntarahoituksen mukaan rahoittajan vaihtoon liittyvä kolmen prosentin varainsiirtovero siirtyisi käytännössä kaupungin maksettavaksi. Valmistelun mukaan vaihtoehdoksi jäi sopimuksen jatkaminen Dansken kanssa.

Vaihtoehtona oli koulun lunastaminen 31.12.2026 jäännösarvolla 7 243 502,40 euroa. Lunastus olisi poistanut tuloslaskelmasta noin 410 000 euron leasing-maksun. Tilalle olisivat tulleet 40 vuoden poistoajalla 207 500 euron poistokirjaukset, rahoituksen korkokulut ja taseeseen lainan lyhennys.

Lokakuun talousraportti merkittiin tiedoksi

Kaupunginhallitus merkitsi vuoden 2026 lokakuun talousraportin yksimielisesti tiedoksi. Kaupungin ylijäämä tammi–lokakuussa 2026 oli 10,27 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2025 vastaavana aikana oli 3,86 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 ylijäämään sisältyi 8,30 miljoonan euron poistoeron vähennys.

Vuoden 2026 lokakuun lopussa tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia oli 1,97 miljoonaa euroa ja vuosikate 3,91 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lokakuun lopussa vastaavat luvut olivat 3,55 miljoonaa ja 5,34 miljoonaa euroa. Koko vuoden 2026 ennuste oli 8,34 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja vuosikate 2,36 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen toimintakate oli lokakuun 2026 lopussa 0,38 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyys- ja kotoutumispalveluissa tuloja kertyi 0,23 miljoonaa euroa vähemmän ja kuluja 0,17 miljoonaa euroa enemmän kuin tammi–lokakuussa 2025. Kaupunginhallituksen toimintakatteen toteuma oli 86 prosenttia eli noin kolme prosenttiyksikköä yli käyttösuunnitelman.

Kaupunkipalvelujen toimintakate oli lokakuun 2026 lopussa 0,79 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Suurin selittävä tekijä olivat Kummun koulun takautuvat kiinteistöverot, jotka koulun peruskorjauksen rahoittaja perii kaupungilta ja jotka palautuvat kaupungille kiinteistöveroina. Kaupunkirakenteen toimintakate oli 0,52 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2025 lokakuun lopussa. Toimintakatteen toteuma oli kaupunkipalveluissa 86 prosenttia ja kaupunkirakennepalveluissa 139 prosenttia. Kaupunkirakenteen toimintakate oli positiivinen.

Verotuloja kertyi tammi–lokakuussa 2026 yhteensä 0,89 miljoonaa euroa enemmän ja valtionosuuksia 0,36 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sijoitusten markkina-arvo oli lokakuun 2026 lopussa 75,4 miljoonaa euroa, mikä oli 4,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2026 talousarvion 2,27 miljoonan euron investoinneista oli toteutunut 1,03 miljoonaa euroa. Investointituloihin sisältyi 10,43 miljoonaa euroa sote-keskuksen ja pelastusaseman myynnistä.

Outokummussa oli syyskuun 2026 lopussa 6 226 asukasta, mikä oli 139 vähemmän kuin vuoden alussa. Luonnollinen väestönlisäys oli 74 henkilöä ja kuntien välinen nettomuutto 79 henkilöä miinuksella. Nettomaahanmuutto oli 14 henkilöä plussalla. Syyskuussa 2026 työttömiä työnhakijoita oli 453 ja työttömyysaste 17,9 prosenttia. Työttömyysaste oli Pohjois-Karjalan kuntien korkein: neljä prosenttiyksikköä yli maakunnan ja 7,5 prosenttiyksikköä yli valtakunnan keskiarvon.

Kaupunki vastustaa työllistymissetelin laajentamista opiskelijoille esitetyllä tavalla

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupungin lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllistämisen valtionavustusta koskevan asetuksen muuttamisesta. Outokumpu kannattaa nuorten työllistymisseteliä koskevan asetuksen voimassaolon jatkamista vuoden 2028 loppuun, mutta vastustaa korkeakouluopiskelijoiden lisäämistä tuen kohderyhmään esitetyllä tavalla. Asetusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Ehdotus mahdollistaisi 18–29-vuotiaiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden palkkaamisen avustuksella. Palkaton harjoittelu jäisi ulkopuolelle. Kaupungin mukaan kiinteää määrärahaa siirtyisi laajennuksen vuoksi työttömiltä nuorilta opiskelijoille ja korkeakoulupaikkakunnille. Outokummussa ei ole ammattikorkeakoulua eikä yliopistoa, ja Pohjois-Karjalan korkeakouluopiskelijat sekä heitä palkkaavat työnantajat keskittyvät Joensuuhun. Kaupunki katsoo myös, että tuki voisi korvata opiskelijoiden työsuhteita, jotka syntyisivät ilman tukeakin.

Jos opiskelijat lisätään kohderyhmään, kaupunki ehdottaa heidän seteliensä osuuden rajaamista tai määrärahan korottamista niin, ettei työttömien nuorten setelien määrä vähene. Lausunnossa tunnistetaan myös mahdollinen hyöty: muualla opiskelevan nuoren tuettu työ kotikunnassa voisi vahvistaa sidettä paikkakuntaan ja edistää paluumuuttoa.

Voimassaolon jatkamista kaupunki perustelee työnantajien ja työllisyysalueiden paremmalla ennakoitavuudella. Samalla se esittää tuen vaikuttavuuden arviointia ja pysyvän ratkaisun valmistelua. Lausunnon mukaan 3–6 kuukauden tuettu työsuhde voi vain siirtää työttömyyttä, ellei se johda uuteen työhön, tutkintoon tai muuhun jatkopolkuun. Työttömyyden pitkittyessä kunnan osuus työttömyysetuuksien rahoituksesta kasvaa jälleen, jos nuori palaa tuen jälkeen työttömäksi.

Ilmastosuunnitelma etenee valtuuston hyväksyttäväksi

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa kaupunginvaltuustolle Outokummun ilmastosuunnitelman hyväksymistä. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Kaupunkirakennelautakunta oli esittänyt hyväksymistä yksimielisesti 11.11.2026.

Suunnitelman valmistelu alkoi keväällä 2026 kaupungin strategian mukaisesti. Suunnitelmalla määritetään pitkän aikavälin toimia päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Luonnos oli kommentoitavana syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun 2026. Asukkailta ja yhteisöiltä saadut 14 kommenttia käsiteltiin jatkovalmistelussa.

Outokumpu on Hinku-kuntana sitoutunut vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suunnitelman mukaan päästöt olivat vähentyneet 49 prosenttia vuoden 2007 tasosta, kun Hinku-kuntien keskimääräinen vähennys oli 46 prosenttia. Vuonna 2024 Outokummun suurimmat päästölähteet olivat maatalous, tieliikenne ja työkoneet.

Asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2024 Outokummussa 5,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja koko maassa keskimäärin 4,7 tonnia. Outokummun asukaskohtainen vähennys vuoden 2007 tasosta oli 39 prosenttia. Kaupunkiorganisaation suorat ja ostoenergian päästöt olivat vuonna 2025 yhteensä 2 177,73 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Hankintojen ja muiden välillisten päästöjen erillinen laskenta jätettiin suunnitelman ulkopuolelle sen edellyttämien laajojen lähtötietojen ja henkilöstöresurssien vuoksi.

Kaupungin energiankulutus väheni vuosina 2022–2024 yhteensä 296,3 megawattituntia eli 2,25 prosenttia vuoden 2022 kulutuksesta. Vuonna 2025 päättyneen energiatehokkuussopimuskauden 7,5 prosentin tavoitteeseen ei päästy. Suunnitelman mukaan syynä oli käytännössä kaupungin liittyminen sopimukseen vasta vuonna 2023.

Suunnitelmassa esitetään kokonaan uusiutuvan sähkön käyttöä vuonna 2026 sekä kaupungin rakennusten energiakartoituksia ja siirtymistä energiatehokkaaseen valaistukseen vuodesta 2027. Ajoneuvokalustosta on tarkoitus sähköistää vähintään puolet vuodesta 2028 alkaen. Kaupunkiorganisaation hiilineutraaliuden tavoitevuosi on 2032.

Asukkaille suunnitellaan neuvontaa öljylämmityksestä luopumiseen vuodesta 2026, sähköautojen latauspisteitä kaupungin kiinteistöille vuodesta 2027 sekä kimppakyytien ja joukkoliikenteen edistämistä vuodesta 2028. Kulkuyhteyksiä on tarkoitus parantaa vuodesta 2030. Maatilojen biokaasutuotantoa ja aurinkosähköä esitetään edistettäväksi vuodesta 2026.

Kaupungin metsien hiilinieluja on tarkoitus selvittää vuodesta 2026 ja vahvistaa metsänhoidossa vuodesta 2027. Soiden ja kosteikkojen ennallistamista esitetään vuodesta 2028. Palautteen perusteella suunnitelmaan täsmennettiin, ettei yksityisille maanomistajille aseteta ennallistamisvelvoitteita. Yksityismaiden toimet edellyttäisivät maanomistajan osallistumista ja päätöstä.

Kiertotalouden periaatteet on tarkoitus kirjata kaupungin hankintaohjeisiin ja kaupungin jätevirrat kartoittaa vuodesta 2026. Rakennus- ja purkujätteiden uudelleenkäyttöä sekä tavaroiden kierrätyspisteitä kaupungin tiloihin esitetään vuodesta 2027. Kiertotalouden vakiinnuttamisen tavoite kaikille toimialoille aikaistettiin palautteen perusteella vuoteen 2030.

Ruokapalveluja koskevasta luonnoksesta poistettiin tavoite vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Useissa kommenteissa tavoitetta vastustettiin muun muassa ruoan maistuvuuden, ruokahävikin ja paikalliseen maatalouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Sen sijaan suunnitelmassa esitetään paikallisten ja kotimaisten elintarvikkeiden osuuden lisäämistä sekä ruokalistojen kehittämistä asiakaslähtöisesti ja hävikkiä vähentäen.

Suunnitelmassa esitetään ruokahävikin mittaamista kaikissa ruokapalvelujen kohteissa ja päivittäistä kasvisruokavaihtoehtoa vuonna 2026. Ruokahävikkiä tavoitellaan vähennettäväksi 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2026 tasosta. Vuoden 2035 tavoitteena on ilmastoneutraali perusruokalista. Valmistelijan mukaan tämä tarkoittaa aterioiden ilmastovaikutusten vähentämistä ravitsemuksellinen laatu, monipuolisuus ja maistuvuus turvaten.

Suunnitelmassa varaudutaan tulviin, rankkasateisiin, helteisiin ja myrskyihin sekä niiden vaikutuksiin rakennuksiin, yhdyskuntatekniikkaan ja palvelujen toimintavarmuuteen. Palautteen perusteella lisättiin hule- ja valumavesien tarkastelu valuma-alueittain sekä maa- ja metsätalousalueiden peruskuivatuksen varmistaminen yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Ilmastosuunnitelma ohjaa toimintaa, mutta sillä ei päätetä yksittäisten toimien rahoituksesta tai uusista taloudellisista tuista. Toteutuksesta ja kustannuksista päätetään erikseen talousarvion ja muun päätöksenteon yhteydessä. Esitetyt vuodet ovat valmistelijan mukaan ohjaavia. Toteutuksen riskeiksi tunnistetaan taloudelliset ja henkilöstöresurssit, investointitarpeet sekä tiedon saatavuus.

Toteutumista on tarkoitus seurata vuosittain talouden ja toiminnan seurannassa sekä tilinpäätöksessä. Seurantaa varten esitetään toimialojen yhteistä työryhmää. Suunnitelma on tarkoitus päivittää valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin.

Nuorten kyselyä esitetään toteutettavaksi vuoden 2026 loppuun mennessä

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että kaupunki antaa nuorille tehtäväksi toteuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä anonyymin kyselyn noin 13–29-vuotiaille Outokummussa asuville, opiskeleville tai työskenteleville nuorille. Samalla hallitus esittää aloitteen toteamista loppuun käsitellyksi. Kyse on esityksestä, ei valtuuston lopullisesta päätöksestä.

Taustalla on Keskustan valtuustoryhmän 26.10.2026 jättämä Nuorisoystävällinen Outokumpu -aloite. Siinä ehdotettiin kyselyn tulosten käyttämistä uuden suunnitelman pohjana. Kyselyllä haluttiin selvittää nuorten kokemuksia elinympäristöstä, palveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä opiskelu-, työ- ja tulevaisuudennäkymiä. Valmistelussa erillistä suunnitelmaa ei pidetty perusteltuna, vaan pohjaksi ehdotettiin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten tulevaisuususkoa koskevan raportin 36 toimenpidesuositusta.

Esityksen mukaan kyselyn toteuttavat nuoret voivat pyytää tukea nuorisovaltuustolta, poliittisilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä, kaupungin palveluista, oppilas- ja opiskelijakunnilta, työllisyysalueelta sekä hyvinvointialueelta. Kyselyssä selvitetään myös kiinnostusta kunnallisiin luottamustehtäviin ja osallistumisen mahdollisia esteitä.

Tulokset on tarkoitus muuttaa ministeriön raportin suositusten pohjalta paikallisiksi toimiksi tai käsitellä nuorten parhaaksi katsomalla muulla tavalla. Tulokset ja mahdolliset toimenpidesuositukset tai muut suunnitelmat toimitetaan kyselyn tukitahoille tiedoksi ja toimenpiteitä varten.

Valmistelun mukaan Outokummussa ei ole viime vuosina kerätty omaa aineistoa koko 13–29-vuotiaiden ryhmästä. Erityisesti tietoa puuttuu 18–29-vuotiaista koulutuksen ulkopuolella olevista sekä työssä käyvistä ja opiskelevista nuorista. Valmistelussa korostettiin vaikeammin tavoitettavien nuorten osallistumista sekä vastausmäärää ja edustavuutta. Vuoden 2025 lopussa kaupungissa asui 951 aloitteen ikäryhmään kuuluvaa nuorta.

Vuoden 2024 nuorisobarometrissa 61 prosenttia 15–29-vuotiaista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, kun vuonna 2021 osuus oli 80 prosenttia. Outokummussa oli elokuun 2026 lopussa 86 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli tuolloin Outokummussa 22,1 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia.

Vuoden 2025 kouluterveyskyselyssä Kummun koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 68 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä, mikä vastasi koko maan tulosta. Outokummun lukiossa osuus oli 88 prosenttia, kun koko maan lukioissa se oli 71 prosenttia. Valmistelun mukaan kaupungin luottamushenkilöiden keski-ikä oli 58,3 vuotta. Alle 30-vuotiaita oli yksi henkilö, joka toimi sekä valtuustossa että kaupunkirakennelautakunnassa.

Kyselyn suorien kustannusten arvioitiin jäävän pieniksi kaupungin verkkotyökalun ansiosta. Valmistelussa arvioitiin, että tulokset voitaisiin raportoida luottamuselimille alkuvuonna 2027. Esitykseen ei sisälly erillistä rahoituspäätöstä.

Lasten ja nuorten osallistumisesta talousarvioon annettiin vastausesitys

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee Keskustan valtuustoaloitteeseen valmistellun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Hallitus ei päättänyt erillisen määrärahan varaamisesta eikä vastauksessa kuvatun osallistumismallin käyttöönotosta.

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista koskevassa Nuorisoystävällinen Outokumpu -aloitteessa ehdotettiin vuoden 2025 osallistuvan budjetoinnin jatkamista ja esimerkiksi 10 000 euron varaamista vuoden 2027 talousarvioon nuorisovaltuuston ja lapsivaltuuston päätettäväksi. Vuoden 2025 talousarviossa kuntalaisten päätettäväksi oli varattu 20 000 euroa, josta lapsivaltuusto päätti 3 000 euron käytöstä.

Valmistellussa vastauksessa lasten ja nuorten pysyvää osallistumista talousarvioprosessiin pidetään erillistä määrärahaa vaikuttavampana. Vuoden 2025 kokeilussa kuntalaiset ideoivat ja äänestivät erillisen määrärahan kohteista, mutta eivät osallistuneet varsinaiseen talousarviovalmisteluun. Pysyvä osallistuminen tukisi myös kaupungin tavoitetta saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus vuonna 2027.

Vastauksessa kuvataan mahdollinen malli, jossa vaikuttamistoimielimet osallistuisivat vuoden 2028 talousarvion valmisteluun vuoden 2027 aikana. Ne voisivat lausua talousarvioluonnoksista ennen lautakuntakäsittelyä. Osa esimerkiksi nuorisotyön, varhaiskasvatuksen ja koulujen nykyisistä määrärahoista voitaisiin osoittaa niiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi. Malli ei edellyttäisi uutta erillistä määrärahaa eikä siirtäisi talousarvion hyväksymisvaltaa pois valtuustolta, mutta lisäisi viranhaltijoiden työtä.

Alustavassa aikataulussa vaikuttamistoimielimet perehdytettäisiin kaupungin talouteen huhtikuussa 2027 ja niille järjestettäisiin yhteinen työpaja toukokuussa. Talousarvioluonnokset toimitettaisiin lausuttaviksi syys–lokakuussa 2027, ja lausuntojen huomioimisesta annettaisiin kirjallinen vastine. Mahdollisen mallin toteutus ja seuranta tapahtuisivat vuonna 2028.

Lähde: Outokummun kaupunki, kaupunginhallitus, kokouksen pöytäkirja 16.11.2026.