Yhteenveto
- Kiinteistötoimitusten uskottu mies vaihtui
- Reijolaan rakennetaan 117-paikkainen päiväkoti
- Niittylahteen hyväksyttiin 22,1 miljoonan euron koulu- ja päiväkotihanke
- Vehkalahden avantouintikeskuksen laajentamisen mahdollistava kaava hyväksyttiin
- Vuoden 2026 talousarviota muutettiin
- Pienydinvoiman valmistelua jatketaan ilman ympäristövaikutusten arviointia
- Erillistä lähihankintalinjausta ei tehdä
- Työllisyyspalveluista kootaan kokonaiskuva valtuustolle
- Autoilua koskeva aloite siirtyi kaupunginhallituksen valmisteltavaksi
Kiinteistötoimitusten uskottu mies vaihtui
Kaupunginvaltuusto totesi Eetu Hämäläisen kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävän päättyneeksi, koska hän on muuttanut pois paikkakunnalta ja pyysi eroa tehtävästä.
Valtuusto valitsi hänen tilalleen Jari Kontkasen. Valinta tehtiin yksimielisesti Emilia Kangaskolkan esityksestä, eikä muita ehdokkaita esitetty. Valinnalla turvataan kiinteistönmuodostamislain edellyttämä uskottujen miesten määrä kaupungissa.
Reijolaan rakennetaan 117-paikkainen päiväkoti
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Reijolan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja 7,32 miljoonan euron kustannusarvion ilman arvonlisäveroa. Uusi kuusiryhmäinen päiväkoti rakennetaan Reijolan yhteisötalon viereen, ja sen arvioidaan valmistuvan käyttöön tammikuussa 2029.
Päiväkotiin tulee 117 varhaiskasvatuspaikkaa ja noin 25 työntekijää. Se korvaa Reijolan ja Huvikummun päiväkodit sekä Satakielentien ryhmäperhepäiväkodin. Korvattavissa yksiköissä on yhteensä 185 paikkaa, joten varhaiskasvatuspaikkojen määrä vähenee yli 70:llä alueen lapsimäärän ennakoidun vähenemisen vuoksi.
Investointiohjelmaan esitetään 2,62 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2027 ja 4,7 miljoonaa euroa vuodelle 2028. Lisäksi irtaimistoon, kalustoon ja laitteisiin arvioidaan tarvittavan 200 000 euroa, josta päätetään vuosittain talousarviossa. Hanke rahoitetaan kaupungin investointina osin Euroopan investointipankin rahoituksella ja siihen liittyvällä Euroopan unionin avustuksella.
Valtuusto hyväksyi samalla toivomusponnen, jonka mukaan eteläisen alueen vapaa-ajan tilojen käyttöastetta ja soveltuvuutta harrastus-, järjestö- ja yhdistystoimintaan seurataan hankkeen toimeenpanon aikana. Kaupungin tulee tarvittaessa ryhtyä toimiin riittävien toimintatilojen järjestämiseksi Reijolan taajamaan.
Niittylahteen hyväksyttiin 22,1 miljoonan euron koulu- ja päiväkotihanke
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Niittylahden uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman sekä 22,1 miljoonan euron kustannusarvion ilman arvonlisäveroa. Rakennus on tarkoitus toteuttaa Kummuntie 9:ään vuosina 2027–2029, ja käyttöönoton tavoitteena on tammikuu 2030. Toteutus edellyttää asemakaavan lainvoimaisuutta.
Uudisrakennus korvaa Reijolan ja Niittylahden alakoulut sekä Niittylahden ja Niittylahdenrannan päiväkodit. Siihen tulee enintään 300 oppilaan kaksisarjainen alakoulu, kaksi erityis- tai kelpoisuusluokkaa sekä 54–63 lapsen päiväkoti. Rakennukseen suunnitellaan myös jaettava 600 neliömetrin liikuntasali, kuntosali, yhteiskäyttötiloja ja kuntalaisten käyttöön tuleva lähiliikuntapaikka.
Hanketta perustellaan nykyisten rakennusten teknisellä vanhenemisella, sisäilmaongelmilla sekä moduuli- ja siirtotilojen käytöllä. Niittylahden koulun vanha kantaosa on ollut käyttökiellossa vuodesta 2019. Valtuuston mukaan vanhojen rakennusten korjaamista, laajentamista ja muuttamista nykyvaatimuksia vastaaviksi ei ole arvioitu kokonaistaloudellisesti järkeväksi.
Investointiohjelmaan esitetään 2,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027, 9 miljoonaa euroa vuodelle 2028 ja 10,3 miljoonaa euroa vuodelle 2029. Vanhojen rakennusten purkamisen kustannusarvio on 350 000 euroa käyttötalousmenoista. Koulun toimintavarustuksiin on varattu 1,2 miljoonaa euroa ja päiväkodin varustuksiin 120 000 euroa. Hanke rahoitetaan osin Euroopan investointipankin lainajärjestelyllä ja siihen liittyvällä Euroopan unionin avustuksella.
Rakentamisen aikana Niittylahden päiväkodin lapset sijoitetaan alueen muihin varhaiskasvatusyksiköihin. Niittylahden koulun oppilaat siirtyvät väistötiloihin Suhmuran, Rekivaaran ja Iiksenvaaran kouluihin, kun taas Reijolan koulun oppilaat jatkavat omassa koulussaan uuden rakennuksen valmistumiseen asti.
Vehkalahden avantouintikeskuksen laajentamisen mahdollistava kaava hyväksyttiin
Valtuusto hyväksyi Penttilän kaupunginosassa Mäntyniementie 1:n ja sen ympäristön asemakaavan muutoksen. Kaava mahdollistaa Vehkalahden avantouintikeskuksen kehittämisen nykyisellä paikallaan Pyhäselän rannalla.
Avantouintikeskuksen palvelurakennusten rakennusoikeus kasvaa 300 kerrosneliömetristä 550 kerrosneliömetriin. Kaava mahdollistaa yhden uuden saunan sekä pukuhuone-, huolto- ja aputilojen parantamisen. Keskuksen tontti laajenee rantaan asti, mutta vesialue säilyy vesialueena eikä sitä saa täyttää. Yleisen uimarannan käyttötarkoitus ei muutu, ja sen tarkempi kehittäminen ratkaistaan erikseen.
Kaavassa muodostetaan lisäksi Lahdenrannan virkistysalueelta 1 800 neliömetrin omarantainen erillispientalotontti, jolla on 300 kerrosneliömetrin rakennusoikeus. Palvelutontin ja uuden asuintontin välille edellytetään osin kaksi metriä korkeaa näkösuoja-aitaa.
Avantouintikeskukselle osoitetaan 20 autopaikkaa tontille, nykyiset noin 18 kadunvarsipaikkaa säilyvät ja talvikaudella voidaan käyttää noin viittä uimaranta-alueen pysäköintipaikkaa. Keskuksen käytössä on siten arviolta 40–45 autopaikkaa. Kaavaan sisältyy myös vähintään 40 polkupyöräpaikan vaatimus sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteys Kuhasalontien ja Mäntyniementien välille.
Valmistelussa luovuttiin kahden uuden saunan ja laajempien pysäköintijärjestelyjen vaihtoehdoista, joiden arvioitiin lisäävän liikennettä, pysäköintipainetta ja vaikutuksia uimarannan sekä puustoisten alueiden käyttöön. Kaavan toteutus voi alkaa kaavan saatua lainvoiman ja rakennusluvan myöntämisen jälkeen.
Vuoden 2026 talousarviota muutettiin
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2026 talousarvion muutokset sekä peruskaupungin tulos- ja rahoituslaskelman muutokset. Tilakeskuksen sitovaksi tulostavoitteeksi vahvistettiin 8,542 miljoonaa euroa.
Käyttötalouden muutokset heikentävät peruskaupungin toimintakatetta 7,75 miljoonalla eurolla, jolloin toimintakate on -209,654 miljoonaa euroa. Yhdyskuntasuunnittelun menoja lisätään 1,5 miljoonaa euroa joukkoliikenteen kustannusten kasvun vuoksi. Maaomaisuuden tulokertymää parannetaan 0,5 miljoonalla eurolla ja yhdyskuntatekniikan menoja vähennetään 0,4 miljoonalla eurolla. Liikuntapalvelujen henkilöstö- ja vuokrakuluihin lisätään 0,2 miljoonaa euroa.
Sote-kiinteistöjen myynnistä saatava 7,8 miljoonan euron myyntivoitto siirretään käyttötaloudesta satunnaisiin tuottoihin. Kirjaustavan muutos ei vaikuta tilikauden tulokseen. Verotuloarviota vähennetään yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla: kunnallisveron arviota 2,5 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveron arviota miljoonalla eurolla. Yhteisöveron arviota puolestaan korotetaan 2 miljoonalla eurolla.
Investointituloja lisätään yhteensä 1,36 miljoonaa euroa ja investointimenoja 646 000 euroa. Muutoksiin sisältyvät muun muassa kirjastoauton hankinnan kustannusten nousu ja investointien siirtyminen sekä CINEAn avustuksia. Talousarviossa ollut 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan nosto siirretään vuodelle 2027.
Muutosten jälkeen peruskaupungin tilikauden ylijäämäksi arvioidaan 6,096 miljoonaa euroa. Joensuun Vesi ja rahastot huomioon ottaen kaupungin ylijäämäksi arvioidaan 11,696 miljoonaa euroa.
Pienydinvoiman valmistelua jatketaan ilman ympäristövaikutusten arviointia
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen pienydinvoimalan esiselvitystä koskevaan valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunki katsoo aloittaneensa pienydinvoiman esivalmistelun jo vuoden 2023 lopulla yleiskaavan energiainfrastruktuuriselvityksessä ja Iiksenvaaran–Papinkankaan alueen masterplanissa.
Mahdollisiksi sijoitusalueiksi on tunnistettu Kontiosuon–Papinkankaan teollisuusalue, Penttilän ja syväsataman alue, Uimaharjun Enocellin ympäristö, Marjalan teollisuusalue sekä lentokentän ympäristö. Tarkempi arviointi edellyttää lisäsuunnittelua ja yhteistyötä mahdollisten investoreiden kanssa.
Ympäristövaikutusten arviointia ei käynnistetä tässä vaiheessa. Kaupunki pitää sen edellytyksinä kiinnostunutta investoria, mahdollista tukimuotoa, lisätietoa sääntelystä ja luvituksesta sekä kaupallisia referenssejä Euroopasta.
Erillistä lähihankintalinjausta ei tehdä
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen lähihankintalinjausta koskevaan valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Erillistä paikallisia tarjoajia suosivaa linjausta ei muodosteta, koska hankintalaki edellyttää tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua eikä salli kotipaikkaan perustuvaa suosimista.
Kaupunki edistää paikallisten ja alueellisten yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintalain sallimin keinoin, kuten markkinavuoropuhelulla, ennakoivalla viestinnällä, hankintojen osittamisella, osatarjouksilla sekä selkeillä ja suhteellisilla vaatimuksilla. Vuoden 2027 talousarvion valmistelussa on tarkoitus tarkentaa hankintoja koskevia tavoitteita ja mittareita.
Työllisyyspalveluista kootaan kokonaiskuva valtuustolle
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimia koskevaan aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnatuista toimista kootaan kokonaiskuva, joka esitellään valtuutetuille työllisyysaiheisessa työpajassa alkuvuonna 2027 osana strategian puolivälitarkastelua.
Koontiin sisältyvät Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lakisääteiset työvoimapalvelut sekä kaupungin täydentävät palvelut, kuten nuorten työhönvalmennus, työkykykoordinaattorin tuki, uraohjaus, maahanmuuttaneiden ryhmämuotoinen työhönvalmennus ja Ohjaamo Joensuun palvelut. Tarkoituksena on arvioida palvelujen vaikuttavuutta ja kohdentaa resursseja vaikuttavimpiin toimintamalleihin.
Autoilua koskeva aloite siirtyi kaupunginhallituksen valmisteltavaksi
Valtuusto lähetti kaupunginhallituksen valmisteltavaksi aloitteen, jossa esitetään autoilun edellytysten, liikenteen sujuvuuden, pysäköinnin ja keskustan saavutettavuuden vahvempaa huomioimista kaupunki- ja liikennesuunnittelussa.
Aloitteessa esitetään myös, että keskustassa vältettäisiin uusien pyöräilykaistojen rakentamista, jotta henkilöautoilun sujuvuus ei heikkenisi. Valtuusto ei tehnyt tässä vaiheessa aloitteen sisältöön ratkaisevaa kannanottoa tai toimenpidepäätöstä.
