Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vammaisneuvosto käsitteli vuosien 2027–2030 palvelustrategian luonnosta ja sopi jäsentensä kommenteista koottavasta lausunnosta. Kokouksessa käsiteltiin myös vaikuttamistoimielinten toimintasääntöä, vuoden 2027 asiakasmaksujen valmistelua sekä osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelmaa. Palvelustrategiaa tai asiakasmaksuja ei hyväksytty kokouksessa.

Palvelujen saavutettavuuteen vaaditaan muutakin kuin ajomatkan mittaamista

Vammaisneuvosto sopi, että palvelustrategian luonnosta koskeva lausunto kootaan jäsenten kommenteista 12.11.2026 mennessä. Puheenjohtaja hyväksyy lausunnon ennen sen lähettämistä.

Lausunnossa neuvosto kyseenalaistaa saavutettavuuden mittaamisen pelkän ajomatkan perusteella. Luonnoksen tavoitteena on, että peruspalveluja tarjoava sote-keskus tai -asema on 95 prosentille maakunnan asukkaista enintään 40 minuutin ajomatkan päässä. Neuvoston mukaan teoreettinen ajoaika ei takaa vammaisten henkilöiden pääsyä palveluihin, vaan suunnittelussa on huomioitava esteettömyys, joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ja lainsäädännön mukaiset tukipalvelut.

Neuvosto korostaa myös tiedon, viestinnän ja digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Palvelujen mahdollisesti siirtyessä kauemmaksi on huomioitava, etteivät kaikki pysty asioimaan digitaalisesti. Luonnoksessa digitaalisista palveluista tavoitellaan ensisijaista asiointitapaa digitaitoisille asiakkaille strategiakauden 2027–2030 loppuun mennessä. Muille on tarkoitus turvata soveltuvat asiointitavat ja digituki.

Neuvosto on huolissaan valmistelun nopeasta aikataulusta ja osallistumiselle jääneestä vähäisestä ajasta. Se toivoo avointa päätöksentekoa sekä asukkaiden ja sidosryhmien osallistamista. Neuvoston mukaan vammaiset henkilöt on jätetty hyvinvointialuestrategian kärkien ulkopuolelle. Se kysyy, onko palvelustrategiasta tehty vammaisvaikutusten arviointi, ja pitää arviointia strategian laatimisen edellytyksenä. Päätöksenteossa on sen mukaan huomioitava YK:n vammaissopimuksen velvoitteet.

Strategialuonnoksessa palvelujen painopistettä esitetään siirrettäväksi raskaista erityistason palveluista ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen, digitaalisiin palveluihin ja kotiin annettaviin palveluihin. Taustalla ovat väestön ikääntyminen, henkilöstön saatavuus ja talouden paineet. Yli 75-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan lähes 10 000 henkilöllä ja maakunnan koko väestön vähenevän lähes 12 000 henkilöllä vuoteen 2038 mennessä. Vuosina 2026–2030 hyvinvointialueelta arvioidaan eläköityvän 1 318 työntekijää eli 15,3 prosenttia henkilöstöstä.

Esittelyaineiston mukaan sote-keskusten ja -asemien verkkoon ei esitetä muutoksia. Liikkuvia lähipalveluja on tarkoitus lisätä esimerkiksi taajamien palvelupisteisiin ja liikkuvilla hoitoyksiköillä. Toimipaikkojen aukioloajat ja palveluvalikoima määriteltäisiin aluehallituksen hyväksyttävissä alueellisissa järjestämissuunnitelmissa.

Vammaispalveluissa tavoitteena on lisätä lasten asumista tukevaa ryhmäkotitoimintaa sekä yhteisöllistä asumista ja palveluasumista Joensuun seudulla. Muualla maakunnassa asumispalvelujen paikkoja vähennettäisiin tarpeen mukaan. Taustalla ovat nuorten aikuistuminen, muuttoliike ja asiakkaiden asumistoiveet. Henkilökohtaista apua, tuettua asumista ja muita kotiin vietäviä palveluja on tarkoitus vahvistaa.

Taloustavoitteena on hillitä palvelujen ja toimitilojen kustannuksia sekä kattaa aiempina vuosina kertynyt alijäämä vuoden 2029 loppuun mennessä. Valmisteluaineiston mukaan käytettävissä oleva valtionrahoitus ja työvoiman saatavuus eivät mahdollista henkilöstömäärän lisäämistä. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2027–2028.

Strategian lausuntoaika on 30.10.–15.11.2026. Esittelyaineiston mukaan strategia on tarkoitus käsitellä tulevaisuuslautakunnassa 18.11.2026, aluehallituksessa 24.11.2026 ja aluevaltuustossa 10.12.2026.

Yhteisen toimintasäännön sisältö hyväksyttiin, ulkoasuun esitettiin muutoksia

Vammaisneuvosto hyväksyi vaikuttamistoimielinten yhteisen toimintasääntöluonnoksen sisällön mutta esitti asiakirjan luettavuuden parantamista. Tekstiin tulisi lisätä isot alkukirjaimet ja pitkiä listoja muokata ymmärrettävämmiksi. Lopullinen päätös toimintasäännöstä kuuluu aluehallitukselle, jonka käsittelyyn asia on tarkoitus viedä 24.11.2026. Säännön suunnitellaan tulevan voimaan 1.1.2027.

Yhteistä sääntöä valmistellaan, koska nykyiset säännöt poikkeavat hallintosäännön kokousmenettelyistä. Sihteeritehtävät keskitettiin vuoden 2026 alusta Johdon tukitoimet -palveluyksikköön. Henkilöstön vaihtuvuus ja erilaiset kokouskäytännöt ovat vaikeuttaneet työvoiman käyttöä, ja yhtenäisten käytäntöjen odotetaan helpottavan sijaisjärjestelyjä.

Luonnoksen mukaan kokouskutsu lähetettäisiin vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta. Kokouksia suositeltaisiin enintään kuutta vuodessa, joista yksi olisi mahdollisuuksien mukaan vaikuttamistoimielinten yhteinen. Toimielimen lausunnon tai kannanoton käsittelyyn pitäisi osallistua vähintään puolet nimetyistä jäsenistä läsnä, etäyhteydellä tai sähköpostitse ilmaistulla hyväksynnällä.

Keskustelussa toivottiin hallinnon vuosikellon valmistuvan varhain valmistelun ja käsittelyn helpottamiseksi. Neuvosto korosti vaikuttamista vammaisten ihmisten kannalta konkreettisiin asioihin, kuten tilojen ja toimintojen esteettömyyteen, sekä toivoi vammaisvaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi.

Vuoden 2027 asiakasmaksujen korotuksia valmistellaan

Vammaisneuvosto merkitsi tiedoksi katsauksen vuoden 2027 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen valmistelusta. Se ei päättänyt maksuista. Maksut ovat menossa aluehallituksen käsittelyyn 24.11.2026 ja sen esityksestä aluevaltuuston päätettäviksi 10.12.2026.

Hyvinvointialueen itse päättämiä maksuja harkitaan korotettavan 1.1.2027 alkaen pääsääntöisesti hyvil-indeksillä, jonka valmistelussa tiedossa ollut arvo oli 2,71 prosenttia. Korotuksia harkitaan tuotantokustannusten rajoissa.

Lakisääteisten maksujen enimmäismääriin, tulorajoihin ja vähimmäiskäyttövaroihin on tulossa indeksitarkistuksia 1.1.2027. Vahvistetut euromäärät eivät vielä olleet tiedossa, sillä sosiaali- ja terveysministeriön on määrä ilmoittaa niistä marraskuussa 2026. Joitakin uusia terveydenhuollon maksuja voi tulla 1.3.2027 alkaen, jos niitä koskeva lainsäädäntö vahvistuu.

Osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelman luonnoksesta keskusteltiin

Vammaisneuvosto käsitteli vuosien 2027–2030 osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelman luonnosta mutta ei päättänyt sen hyväksymisestä. Neuvosto piti hyvinvointialueen tiedottamista kuntien asukkaille melko puutteellisena ja sopi, että asiasta voi antaa palautetta hyvinvointialueen viestintään.

Luonnos yhdistää osallisuusohjelman ja asiakkaiden yhdenvertaisuusohjelman. Tavoitteena on vahvistaa asukkaiden, palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksia saada tietoa, tulla kuulluiksi ja vaikuttaa palveluihin sekä hyvinvointialueen toimintaan.

Toimenpiteiksi esitetään vuosittaista asukastilaisuutta jokaisessa 13 kunnassa, henkilöstön osallisuus- ja yhdenvertaisuusosaamisen verkkokoulutusta sekä turvallisemman kohtaamisen periaatteita palveluihin. Vaikuttamistoimielimiä osallistettaisiin keskeisten asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakaskokemuksen tilannekatsaus käsiteltäisiin osallisuusvaliokunnassa kahdesti vuodessa ja ohjelman toteutumista arvioitaisiin vuosittain.

Yhdenvertaisuusohjelman valmistelu alkoi keväällä 2025, ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden nykytilaa kartoitettiin avoimella kyselyllä syyskuussa 2025. Osallisuusvaliokunta jatkoi ohjelmien yhteistä valmistelua keväällä 2026.

Asumisen tuen muutokset ja palvelusetelin kattavuus esillä

Vammaisneuvosto kuuli katsauksen vammaispalveluista ja keskusteli vammaisten ihmisten sekä heidän läheistensä tilanteesta palvelurakenteiden muuttuessa. Keskustelussa kannettiin huolta tiedon ja taidon katoamisesta muutosten yhteydessä.

Siun sote järjestää asumispalveluja omana toimintana ja palvelusetelillä, jolla asiakas voi valita hyvinvointialueen hyväksymän palveluntuottajan. Palveluseteli korvaa vammasta tai sairaudesta johtuvan avun ja tuen kustannuksia. Asiakas maksaa itse asumisen kulut, kuten vuokran ja ruoan.

Katsauksen mukaan yhteisöllisessä asumisessa asukas tekee erillisen vuokrasopimuksen ja saa hoito- ja tukipalvelut yksilölliseen tarpeeseen perustuvilla erillisillä päätöksillä. Palveluja voidaan muuttaa hoidon tarpeen muuttuessa ilman, että asukkaan tarvitsee muuttaa pois. Palvelusetelin arvo kattaa asumisen tuen sekä kotihoidon ja tukipalvelut. Yhteisöllisen asumisen tuottajalta edellytetään rekisteröintiä myös kotihoidon ja tukipalvelujen osalta.

Asumisen palvelusetelisääntökirjasta kuultiin esittely

Vammaisneuvosto kuuli esittelyn vammaisten asumisen palvelusetelisääntökirjan palvelukohtaisesta osasta. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa omaishoitajien vapaiden järjestämistä ja yhteistyötä omaishoidon palveluiden kanssa. Asiassa ei kirjattu päätöstä.

Lähde: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, hyvinvointialueen vammaisneuvosto, kokouksen pöytäkirja 10.11.2026.