Yhteenveto
- Tytäryhtiöille asetettiin taloustavoitteet vuodelle 2027
- Talouden toteuma tammi–elokuulta merkittiin tiedoksi
- Valtuustolle esitetään 224 000 euron lisämäärärahoja
- Vastineessa linjataan henkilöstövähennyksiä ja talouden tasapainottamista
- Miljoonan euron harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan
Tytäryhtiöille asetettiin taloustavoitteet vuodelle 2027
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnan tytäryhtiöiden vuoden 2027 talousarviovalmistelua ohjaavat tavoitteet. Yhtiöiden edellytetään toimivan taloudellisesti kestävästi sekä rahoittavan pääsääntöisesti toimintansa ja välttämättömät investointinsa omalla tulorahoituksellaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2027 aikana konserniohjauksen ja yhtiöiden raportoinnin yhteydessä.
Kiinteistö Oy Polvijärven Vuokratalojen tulee sopeuttaa vuokra-asuntokantaa kysyntään, vähentää tyhjiä asuntoja markkinoinnilla, asuntokannan keskittämisellä ja vajaakäytössä olevien kohteiden hallitulla vähentämisellä. Käyttöasteen tavoitteeksi asetettiin vähintään 90 prosenttia vuoden 2028 loppuun mennessä. Investoinnit tulee kohdentaa ensisijaisesti välttämättömiin korjauksiin ja toimiin, jotka parantavat käyttökelpoisuutta ja vähentävät pitkän aikavälin kustannuksia.
Polvijärven Kaukolämpö Oy:n hinnoittelun tulee perustua kustannusvastaavuuteen, pitkäjänteiseen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Investointien tulee parantaa toimitusvarmuutta, energiatehokkuutta tai toiminnan taloudellisuutta. Polvijärven Yrityspalvelu Oy:n tehtävänä on tehostaa yritystilojen markkinointia, arvioida kiinteistöjensä kannattavuutta sekä valmistella tarvittaessa esityksiä kohteiden myynnistä, kehittämisestä tai käyttötarkoituksen muuttamisesta. Kaikkien yhtiöiden tavoitteena on vähintään tasapainoinen tilikauden tulos ilman lähtökohtaista kunnan taloudellisen tuen tarvetta.
Kunnanhallitus merkitsi lisäksi tiedoksi tytäryhtiöiden osavuosikatsaukset ajalta 1–7/2026.
Talouden toteuma tammi–elokuulta merkittiin tiedoksi
Kunnanhallitus merkitsi yksimielisesti tiedoksi kunnan talouden toteuman ajalta 1–8/2026. Vuonna 2026 yksiköissä on otettu käyttöön kuukausikohtainen talousseuranta, jota esihenkilöt kokoavat. Palvelualueiden taloutta seurataan lisäksi neljännesvuosittain.
Valtuustolle esitetään 224 000 euron lisämäärärahoja
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle vuoden 2026 talousarvion muuttamista ja yhteensä 224 000 euron lisämäärärahojen myöntämistä. Esitys ei ole vielä valtuuston lopullinen päätös.
Lisämäärärahoista 64 000 euroa esitetään työttömyysetuuksien kunnan maksuosuuksiin, joihin oli talousarviossa varattu 540 000 euroa. Määrärahan arvioidaan ylittyvän, eikä ylitystä voida kattaa elinvoima- ja työllisyyspalvelujen sisältä.
Perusopetuksen toimintakuluihin esitetään 45 000 euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan ylittyvän palkanmaksuvirheiden korjausten ja henkilövaihdoksiin liittyneiden menojen vuoksi 40 000 eurolla, matkustuspalvelujen 30 000 eurolla ja ICT-palvelujen 5 000 eurolla. Perusopetuksen hankinnoista arvioidaan saatavan 30 000 euron säästö, minkä jälkeen nettolisämäärärahan tarve on 45 000 euroa.
Elinympäristölautakunnan toimintakuluihin esitetään 115 000 euroa. Tarvetta kasvattaa erityisesti hyvinvointialueelta saatavien vuokratuottojen jääminen arviolta 100 000 euroa talousarviota pienemmiksi. Palvelualue arvioi kattavansa tästä 50 000 euroa omilla toimillaan. Lisäksi lämmityskulujen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 120 000 eurolla sekä veden- ja metsänmyyntituottojen jäävän yhteensä noin 70 000 euroa budjetoitua pienemmiksi. Henkilöstömenoista arvioidaan syntyvän noin 85 000 euron säästöjä.
Kunnanhallitus esittää myös, että valtuusto valtuuttaa sen tekemään muutosten edellyttämät tarkistukset talousarvioon. Jos valtuusto hyväksyy muutokset, palvelualueiden tulee pysyä muutetussa talousarviossa ja noudattaa tiukkaa kulukuria vuoden loppuun asti.
Vastineessa linjataan henkilöstövähennyksiä ja talouden tasapainottamista
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti antaa tarkastuslautakunnalle ja kunnanvaltuustolle vastineen vuoden 2025 arviointikertomukseen. Vastine toimitetaan myös lautakunnille tiedoksi.
Vastineen mukaan kunta käynnistää koko organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Tavoitteena on vähentää 8–11 henkilötyövuotta vuosina 2027–2029. Tavoiteltu säästövaikutus on noin 800 000–980 000 euroa. Sopeuttamistoimia valmistellaan vuosien 2027–2029 talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä, ja niiden vaikutuksia arvioidaan talouden ohella palvelujen saatavuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kannalta.
Arviointikertomuksen mukaan kunnan vuoden 2025 tilikauden alijäämä oli 628 164 euroa ja peruskunnan taseeseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä 313 410 euroa. Vastineessa todetaan, että taseeseen kertynyt alijäämä on katettava kuntalain mukaisessa enintään neljän vuoden määräajassa. Kunta on tiivistänyt talousseurantaa, ja vastuualueiden esihenkilöt raportoivat talouden toteumasta kuukausittain.
Vastineessa käsitellään myös noin 850 000 euron lomapalkkavelkaa. Sen vähentämiseksi säästövapaita on tarkoitus pitää vuosina 2026 ja 2027, ja velan on tarkoitus pienentyä näkyvästi vuodenvaihteessa 2027–2028. Lisäksi kunta arvioi kiinteistökantansa käyttöastetta, tarkoituksenmukaisuutta ja tulevia investointitarpeita. Vähällä käytöllä olevien tai tarpeettomien tilojen jatkotoimia tarkastellaan talouden tasapainottamisen yhteydessä.
Miljoonan euron harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hakea Polvijärven kunnalle miljoonan euron harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2026. Hakemus toimitetaan valtiovarainministeriölle 29.9.2026 kello 16.15 mennessä.
Harkinnanvaraista korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tuen saaminen edellyttää talouden tasapainottamissuunnitelmaa, jossa esitetään toimenpiteet, niiden aikataulu ja euromääräiset vaikutukset.
Korotus on tarkoitettu tukemaan kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia. Sitä voidaan käyttää muun muassa lainanhoitokustannuksiin varautumiseen, alijäämien kattamiseen ja jo toteutuneisiin tuloperusteiden muutoksiin. Tuki ei saa johtaa vastaavan suuruiseen kunnan omassa päätösvallassa olevien käyttö- tai investointimenojen lisäykseen.
