Yhteenveto
- Jaaman teollisuusalueen kaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin
- Jaaman teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen käynnistettiin
- Kontiolahti antoi lausunnon maakuntakaavan valmistelusta
- Osavuosiraportti ja talousarviomuutokset etenevät valtuustoon
- Ulkoilmoitustauluja ei esitetä hankittavaksi
- Strategisen maankäytön työryhmä perustettiin
- Arviointikertomukseen annetut selvitykset lähetetään valtuustolle
- Maakuntaliiton rahoitusosuuksien kasvua pidetään liian suurena
- Nuorisovaltuuston palkkioaloite siirtyy valmisteluun
- Kontiolahti antoi lausunnon sähköverkon kapasiteetin etusijamenettelystä
- Ruokapalvelutyöntekijän vakituinen täyttölupa myönnettiin
Jaaman teollisuusalueen kaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Kontiolahden kunnan ja Usva Lands Oy:n tai perustettavan hankeyhtiön välisen kaavoituksen käynnistämissopimuksen. Tekninen johtaja ja maankäyttöpäällikkö valtuutettiin allekirjoittamaan sopimus ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.
Sopimus koskee Jaamankankaantien eteläpuolista aluetta Suorannan yksityistien ja Kajaanintien välissä. Sopimusalue on noin 24 hehtaaria ja alustavasti kaavoitettava alue noin 35 hehtaaria. Asemakaavassa tutkitaan alueen kehittämistä teollisuus- ja työpaikka-alueena, erityisesti puhdasta siirtymää tukevan teollisuuden tai konesalitoiminnan tarpeisiin.
Hankekehittäjä vastaa asemakaavan laatimisen sekä selvitysten, tutkimusten, suunnitelmien, vaikutusten arviointien ja mallinnusten kustannuksista. Kunta ohjaa kaavaprosessia, hoitaa viralliset kuulutukset ja asettaa aineistot nähtäville. Sopimus ei velvoita kuntaa toteuttamaan alueelle kunnallistekniikkaa, katuja, liikennejärjestelyjä, vesihuoltoa, energiahuoltoa tai muuta infrastruktuuria.
Sopimus ei ratkaise tulevan asemakaavan sisältöä eikä takaa sen hyväksymistä. Mahdollisesta kaavan toteuttamisesta ja kustannustenjaosta neuvotellaan myöhemmin erillisessä maankäyttösopimuksessa.
Jaaman teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen käynnistettiin
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti käynnistää Jaaman teollisuusalueen asemakaavan laajentamisen noin 35 hehtaarin alueella Jaamankankaantien eteläpuolella, Suorannan yksityistien ja Kajaanintien välissä. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarkentuu valmistelun aikana.
Kaavoituksessa selvitetään teollisuus- ja työpaikka-alueen mahdollisuudet, mukaan lukien puhdasta siirtymää tukeva teollinen tuotanto, konesalitoiminnot ja niihin liittyvät toiminnot. Samalla arvioidaan alueella voimassa olevan kaupallisten palvelujen aluevarauksen tulevaa käyttötarkoitusta.
Valmistelussa tutkitaan muun muassa rakennusoikeus, käyttötarkoitukset, liikenne- ja kulkuyhteydet, hulevesien hallinta sekä yhdyskuntatekniset ja ympäristölliset toteuttamisedellytykset. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen sijaintiin tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kaavaluonnos pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2026 loppuun mennessä, ja asemakaava on tavoitteena viedä hyväksymiskäsittelyyn kesään 2027 mennessä.
Kontiolahti antoi lausunnon maakuntakaavan valmistelusta
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2045:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavatyön lähtökohdista ja alustavista tavoitteista. Maakuntakaava kokoaa nykyiset neljä maakuntakaavaa yhdeksi koko Pohjois-Karjalaa koskevaksi, vuoteen 2045 ulottuvaksi kaavaksi.
Lausunnossa Kontiolahti korostaa kilpailukyvyn, saavutettavuuden ja investointien edellytysten vahvistamista. Kunta painottaa valtatie 6:n kehittämisedellytysten ja nelikaistaistamisen mahdollisuuksien turvaamista, Karjalan radan kapasiteetin lisäämistä sekä Joensuun lentoaseman lento- ja palvelutason turvaamista.
Kunta tukee puhtaan siirtymän teollisuusinvestointeja sekä datakeskus- ja digitaalisen infrastruktuurin hankkeita. Lausunnossa esitetään myös, että Kontiolahden ulkoilukeskuksen, ampumahiihtostadionin ympäristön ja Kontioniemen alueen kehittämisedellytykset, ympärivuotinen toiminta sekä reitistöt turvataan maakuntakaavassa. Maakuntakaavan luonnos on tavoitteena asettaa nähtäville vuonna 2027 ja kaava hyväksyttäväksi joulukuussa 2028.
Osavuosiraportti ja talousarviomuutokset etenevät valtuustoon
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti osavuosiraportin tilanteesta 31.8.2026 sekä siihen sisältyvät talousarviomuutokset. Asia etenee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi 26.10.2026.
Muutosten jälkeen kunnan toimintakatteeksi muodostuu noin –49,2 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi ennustetaan 1,3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden muutokset heikentävät toimintakatetta yhteensä 963 600 eurolla. Tästä 960 000 euroa kohdistuu tekniseen toimialaan sote-aseman vuokratuottojen päättymisen ja lämmityskustannusten kasvun vuoksi.
Lämmitykseen lisätään yhteensä 300 000 euroa kylmien pakkasjaksojen ja ennakoitua korkeamman kaukolämmön hinnan vuoksi. Sote-aseman vuokratuottojen päättymisen vuoksi teknisten palvelujen muihin toimintatuottoihin tehdään 600 000 euron vähennys. Perusopetuksen palkkamäärärahoihin siirretään 200 000 euroa varhaiskasvatuksen palvelusetelimäärärahoista syntyneistä säästöistä. Perusopetukseen lisätään myös 35 138 euron valtionavustus tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, ja lukiokoulutukseen 19 788 euroa hanketuottoja palvelujen ostoihin.
Verotuloarvioissa kunnallisveroa vähennetään 100 000 euroa ja yhteisöveroa lisätään 310 000 euroa. Valtionosuuksiin lisätään 29 000 euroa. Investointimäärärahoihin tehdään yhteensä 940 500 euron muutos, minkä jälkeen investointien nettosummaksi muodostuu noin –5,6 miljoonaa euroa.
Maanhankintaan lisätään 50 000 euroa ja maanmyyntituloihin 385 000 euroa. Kunnallistekniikan investoinneista arvioidaan jäävän käyttämättä 230 000 euroa Lehmonkankaan rakentamisen siirtyessä vuoteen 2027. Puntarikoskentien kevyen liikenteen väylään varattu 100 000 euroa poistetaan vuoden 2026 talousarviosta, koska suunnittelu alkaa vuonna 2027. Eenokinlahden vesihuoltoverkoston lisäeristämiseen siirretään 40 000 euroa Humisevantien hankkeelta putkien jäätymisongelmien vuoksi.
Rahoituslaskelman lainakannan muutosta pienennetään 5,9 miljoonalla eurolla. Vuodelle varatusta 7,9 miljoonan euron talousarviolainasta ei ole nostettu pitkäaikaista lainaa, koska sote-aseman myynti vähensi lainatarvetta ja kassavarat ovat riittäneet rahoitukseen. Loppuvuonna voidaan tarvittaessa kilpailuttaa 2,0 miljoonan euron laina. Kunnan lainamäärä rahoituslaitoksilta oli elokuun lopussa 52,6 miljoonaa euroa.
Ulkoilmoitustauluja ei esitetä hankittavaksi
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin suurten ja säänkestävien ulkoilmoitustaulujen hankintaa Kirkonkylän ja Lehmon taajamiin. Kunnanhallitus esittää vastauksen hyväksymistä kunnanvaltuustolle.
Aloitteen mukaisiin hankintoihin ei ryhdytä. Perusteluina ovat kunnan ensisijainen tukeutuminen sähköisiin viestintäkanaviin sekä ulkotiloihin sijoitettavien ilmoitustaulujen ylläpidon, valvonnan ja ilkivaltariskien aiheuttamat kustannukset ja työ.
Strategisen maankäytön työryhmä perustettiin
Kunnanhallitus päätti perustaa strategisen maankäytön työryhmän merkittävien kaavoitus- ja maankäyttöhankkeiden strategista ohjausta, keskustelua ja linjauksia varten. Työryhmä kokoontuu arviolta 2–4 kertaa vuodessa.
Työryhmään nimettiin kunnanjohtaja, tekninen johtaja, maankäyttöpäällikkö, maankäytön suunnittelija, talousjohtaja ja Kontionloikka Oy:n toimitusjohtaja. Luottamushenkilöedustajiksi valittiin Mari Hälinen, Pentti Suni, Ismo Leppänen ja Mika Kuusela. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ismo Leppänen ja varapuheenjohtajaksi Mari Hälinen.
Arviointikertomukseen annetut selvitykset lähetetään valtuustolle
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti vuoden 2025 arviointikertomukseen annetut selvitykset ja päätti saattaa ne kunnanvaltuuston tietoon. Selvityksissä käsitellään muun muassa talouden sopeuttamista, vaalijärjestelyjä, henkilöstön työkykyä, työllisyyttä, koulutusta, palveluverkkoa, energiariskejä ja kiinteistöjen ylläpitoa.
Kunnanhallitus toteaa, että palveluverkon tarkastelua jatketaan lapsi- ja oppilasmäärien vähenemisen vuoksi. Kouluakäymättömien lasten ja nuorten tueksi valmistellaan toimintamallia, jolla vahvistetaan kouluun kiinnittymistä sekä riskien varhaista tunnistamista. Varhaiskasvatuksen kasvaneeseen tuen tarpeeseen on vastattu henkilöstöä lisäämällä, pienryhmätoiminnalla ja yhteistyöllä sosiaalihuollon kanssa.
Teknisellä toimialalla energiariskeihin vastataan muun muassa sähkön hintakiinnityksillä, kaukolämmön pitkäaikaisilla sopimuksilla, lämmitysmuotojen muutoksilla ja rakennusten energiatehokkuustoimilla. Palveluverkkoselvitys ohjaa tulevien korjausinvestointien kohdentamista.
Maakuntaliiton rahoitusosuuksien kasvua pidetään liian suurena
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti antaa lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuoden 2027 talousarvioluonnoksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029.
Maakuntaliiton jäsenkuntien maksuosuuksiksi esitetään yhteensä 4 177 000 euroa, mikä on 522 000 euroa eli 14,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2026. Kontiolahden esitetty maksuosuus on 438 852 euroa, noin 67 800 euroa eli 18,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2026.
Lausunnossa Kontiolahti katsoo, että jäsenkuntien rahoitusosuuksien korotus on kuntien taloudelliseen kantokykyyn nähden liian suuri. Kunta edellyttää maakuntaliiton toimintamenojen kehityksen tarkastelua sekä toiminnan ja tehtävien arviointia omistajakuntien johdolla vuosina 2028–2029.
Nuorisovaltuuston palkkioaloite siirtyy valmisteluun
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi nuorisovaltuuston aloitteen, jossa esitetään nuorisovaltuuston kokouspalkkion nostamista 40 eurosta 70 euroon. Aloite lähetettiin viranhaltijavalmisteluun käsiteltäväksi samalla, kun kunnan palkkiosääntöä päivitetään syksyllä 2026.
Kokouspalkkion muuttaminen edellyttää kunnanvaltuuston päättämää palkkiosäännön muutosta.
Kontiolahti antoi lausunnon sähköverkon kapasiteetin etusijamenettelystä
Kunnanhallitus päätti antaa työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon sähkömarkkinalain muutosta koskevasta esityksestä. Esityksessä sähköverkon niukkaa kapasiteettia jaettaisiin sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymispyyntöihin etusijaryhmien perusteella.
Etusijaa saisivat pienet sähkönkäyttökohteet, pienet datakeskukset, yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot sekä tietyt sähkövarastot. Suuremmat sähkönkäyttökohteet, datakeskukset ja sähkövarastot käsiteltäisiin ryhmäkohtaisesti kaksi kertaa vuodessa. Menettelyllä pyritään turvaamaan pienet ja kriittiset liittymät sekä ohjaamaan suuria kohteita alueille, joilla kapasiteettia on saatavilla.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Lausunto tuli toimittaa ministeriölle 9.10.2026 mennessä.
Ruokapalvelutyöntekijän vakituinen täyttölupa myönnettiin
Kunnanhallitus myönsi yksimielisesti täyttöluvan yhdelle vakituiselle ruokapalvelutyöntekijälle Kontiolahden koulun keittiöön 4.1.2027 alkaen. Tehtävä sisältyy kunnan henkilöstösuunnitelmaan.
