Yhteenveto
- Vuoden 2027 talousarvio esitetään kunnanhallitukselle
- Öljy- ja kemikaalivahinkojen rahoitusmalli valmistellaan
- Yksityisteiden kunnossapitoavustukset määräytyvät toteutuneista kustannuksista
Vuoden 2027 talousarvio esitetään kunnanhallitukselle
Ympäristölautakunta hyväksyi vuoden 2027 talousarvioesityksen ja päätti esittää sen kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle.
Esityksen arvioidut tulot ovat 33 460 euroa, pääosin rakennusvalvonnan lupa-, valvonta- ja tarkastusmaksuista. Merkittävimpiin menoihin sisältyy 135 500 euroa yksityisteiden avustuksiin, 125 100 euroa henkilöstömenoihin ja 40 090 euroa ICT-palveluihin. Henkilöstömenoista vakinaisten palkkoihin varataan 51 560 euroa, tilapäisten palkkoihin 49 270 euroa ja henkilösivukuluihin 24 270 euroa.
Tilapäisten palkkojen määrärahassa varaudutaan ympäristöasioihin keskittyvän määräaikaisen työntekijän palkkaamiseen myös vuonna 2027. Tehtävä säilyy määräaikaisena, koska ympäristötehtävien pysyvää resurssitarvetta ja järjestämistapaa ei ole ratkaistu. Työntekijän on tarkoitus täydentää rakennustarkastajan työpanosta ja turvata lisääntyneiden ympäristövelvoitteiden hoitaminen.
Asiantuntijapalveluihin sisältyy 5 000 euron varaus öljyvahinkojen jälkitorjuntakustannuksiin. Osa sisäisistä eristä puuttuu vielä esityksestä, joten toimintakulut ja toimintakate tarkentuvat myöhemmin. Lopulliseksi toimintakatteeksi arvioidaan noin 314 000 euroa. Esitys ylittää kunnanhallituksen antamat talousarvioraamit erityisesti yksityistieavustusten, määräaikaisen ympäristöhenkilöstön ja öljyvahinkojen jälkitorjunnan vuoksi.
Toiminnallisiksi tavoitteiksi esitetään ympäristöasioista tiedottamisen ja tilaisuuksien lisääminen, sähköisten lupien osuuden nostaminen 100 prosenttiin sekä lupien käsittely viikon kuluessa, kun hakemusasiakirjat sen mahdollistavat.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen rahoitusmalli valmistellaan
Ympäristölautakunta hyväksyi selvityksen kunnan vastuista öljy- ja kemikaalivahinkojen jälkitorjunnassa ja saattaa asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Pelastuslaitos vastaa vahinkotilanteen välittömästä ensitorjunnasta. Välittömän vaaran päätyttyä jälkitorjuntavastuu siirtyy kunnalle. Jälkitorjunta voi sisältää esimerkiksi pilaantuneen maaperän, rantojen, vesistöjen tai pohjaveden puhdistamista sekä torjunnassa syntyneen jätteen käsittelyä.
Lautakunta esittää, että kuluvan talousarviokauden mahdollisten äkillisten vahinkojen kustannukset katetaan tarvittaessa talousarvion ylitysoikeudella. Seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä valmistellaan pysyvämpi rahoitus- ja varautumismenettely sekä selvitetään erillisen vahinkorahaston perustaminen. Rahaston alustavaksi määräksi on arvioitu 5 000 euroa.
Kunnanhallituksen valmistelussa on lisäksi tarkoitus määritellä jälkitorjunnan johtamisen ja järjestämisen vastuut ja toimivaltuudet sekä mahdollisen rahaston hallinnointi, varojen käyttö ja päätösvalta. Kustannuksista vastaa ensisijaisesti vahingon aiheuttaja, mutta korvaukset tulevat yleensä jälkikäteen. Laajemman vahingon kustannukset voivat nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin.
Yksityisteiden kunnossapitoavustukset määräytyvät toteutuneista kustannuksista
Ympäristölautakunta hyväksyi päivitetyt yksityisteiden kunnossapidon avustusperusteet. Uusia perusteita sovelletaan vuonna 2027 myönnettäviin avustuksiin, jotka koskevat vuoden 2026 kunnossapitokustannuksia. Samalla kumottiin aiemmat avustusperusteet ja vuoden 1996 yksityistiemestarin päätös läpikulkuteiden lisäprosenteista.
Avustus ei enää perustu indeksillä tarkistettuihin kilometrikohtaisiin enimmäiskustannuksiin, vaan tiekunnan ilmoittamiin toteutuneisiin kunnossapito- ja hallintokustannuksiin. Laskennassa huomioidaan kesäkunnossapitokustannuksista 60 prosenttia, talvikunnossapitokustannuksista 40 prosenttia ja hallintokustannuksista 5 prosenttia. Näin muodostuvaan summaan sovelletaan vuosittain määräytyvää avustusprosenttia, joka riippuu talousarvion määrärahasta ja hyväksyttyjen tiekuntien kokonaiskustannuksista.
Merkittäville läpikulkuteille myönnetään neljän prosentin lisä. Lisä edellyttää ympärivuotisesti liikennöitävää, samannimisenä jatkuvaa yhteyttä kahden yleisen tien välillä sekä tavanomaista suurempaa liikenteellistä merkitystä esimerkiksi koulukuljetusten tai muun säännöllisen läpikulkuliikenteen vuoksi.
Avustettavalla tiellä on oltava vähintään yksi vakituisesti asuttu kiinteistö, jonka käyttämä tienpituus on vähintään 300 metriä. Avustusta voi saada järjestäytynyt tiekunta, jonka tiedot ovat ajan tasalla yksityistierekisterissä ja tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä. Tietä ei saa sulkea tai kieltää satunnaiselta liikenteeltä avustuskaudella, ja tiekunnan on pidettävä kokous vähintään kerran neljässä vuodessa.
Avustusta haetaan vuosittain 1.–30. huhtikuuta kello 12 mennessä edellisen vuoden kunnossapitomenoihin. Hakemus tehdään ensisijaisesti kunnan sähköisessä asiointipalvelussa. Sen on perustuttava edellisen vuoden hyväksyttyyn tilinpäätökseen, ja ilmoitetut kustannukset on voitava osoittaa lasku- ja ostotositteilla. Yksittäiset hakemukset ratkaisee rakennustarkastaja hyväksyttyjen perusteiden ja talousarviossa varatun määrärahan puitteissa.
