Yhteenveto
- Vuoden 2026 talous pysyy ennusteen mukaan raameissa
- Vuoden 2027 talousarvioesityksessä toimintakate heikkenee 6 447 euroa
- Ministeriölle esitetään suurempia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita
Vuoden 2026 talous pysyy ennusteen mukaan raameissa
Maaseutulautakunta hyväksyi maaseutupalveluiden vuoden 2026 talouskatsauksen ja tilinpäätösennusteen. Tammi–elokuun toimintatuotot olivat 573 967 euroa eli 64,8 prosenttia 886 070 euron talousarviosta. Toimintakulut olivat 715 111 euroa eli 65,6 prosenttia 1 089 685 euron talousarviosta. Toimintakate oli –141 144 euroa, kun koko vuoden talousarvio on –203 615 euroa.
Avustusmääräraha oli elokuun loppuun mennessä ylittynyt 3 530 eurolla: 10 000 euron määrärahasta oli käytetty 13 530 euroa. Joensuun ja Keski-Karjalan kuntakohtaiset kustannuspaikat olivat alijäämäisiä talousarviotavoitteisiin nähden, mutta muiden kuntakohtaisten kustannuspaikkojen toteuma oli talousarviota parempi. Loppuvuoden ennusteen mukaan kustannuspaikkojen talous toteutuu kokonaisuutena talousarvion sisällä. Hyväksytty katsaus ja ennuste toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi.
Vuoden 2027 talousarvioesityksessä toimintakate heikkenee 6 447 euroa
Maaseutulautakunta hyväksyi maaseutupalveluiden vuoden 2027 talousarvioesityksen ja lähettää sen kunnanhallitukselle. Esityksessä toimintamenot ovat 1 115 209 euroa, toimintatuotot 905 147 euroa ja toimintakate –210 062 euroa. Toimintakate on 6 447 euroa vuoden 2026 talousarviota heikompi, ja menojen kasvu on 3,2 prosenttia.
Henkilöstömenoihin esitetään 762 377 euroa, josta palkkoihin ja palkkioihin varataan 616 500 euroa, eläkekuluihin 122 577 euroa ja muihin henkilösivukuluihin 23 300 euroa. Palvelujen ostoihin esitetään 301 043 euroa, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin 23 650 euroa, avustuksiin 10 000 euroa sekä muihin toimintakuluihin 18 139 euroa. Hankkeisiin varataan 70 606 euroa. Menokasvua perustellaan vuoden 2027 palkankorotuksilla ja yleisellä kustannustason nousulla.
Talousarvioesityksessä tavoitteena on toteuttaa kaksi maidon- ja naudanlihantuotannon kehittämishanketta sekä yksi öljy- ja valkuaiskasvituotannon, yksi erikoiskasvituotannon ja yksi maatilojen varautumisen kehittämishanke. Alkutuotannon varautumisen suunnittelua on tarkoitus pilotoida tila-, kylä- ja kuntatasolla. Toiminnallisiin tavoitteisiin sisältyvät muun muassa 1 678 tukea hakevaa maatilaa, 66,1 miljoonan euron suorien tulotukien maksatus sekä 4,7 miljoonan euron investointituet maatiloille.
Liperin maaseudun kehittämisrahaan esitetään 10 000 euron vuosimäärärahaa. Avustusta voidaan myöntää rekisteröidyille liperiläisille yhdistyksille, seuroille ja järjestöille investointeihin, tapahtumiin ja hankintoihin, mutta ei palkkakuluihin. Avustuksen enimmäismäärä on 1 000 euroa hakemusta kohden, ja hakijan on katettava vähintään 20 prosenttia kokonaisbudjetista rahalla tai talkootyöllä. Lautakunta valtuutti maaseutujohtajan tekemään avustuksia koskevat päätökset.
Ministeriölle esitetään suurempia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita
Maaseutulautakunta päätti antaa maa- ja metsätalousministeriölle kannan maaseutuhallinnon tehostamisselvityksestä. Lautakunta esittää, että alle 800 tilan yhteistoiminta-alueita koskeva poikkeus poistetaan laista ja yhteistoiminta-alueita ohjataan suuremmiksi maakunnallisiksi tai tarvittaessa ylimaakunnallisiksi kokonaisuuksiksi. Järjestelyissä tulee ottaa huomioon kieli- ja alueelliset olosuhteet.
Lautakunta esittää samalla, että maaseutuhallinnon palvelut säilyvät kunnallisina lähipalveluina. Sen mukaan selvityksessä on huomioitava viljelijätukihallinnon lisäksi muut lakisääteiset maaseutuviranomaistehtävät. Lautakunta esittää myös tehtäväsiirtoja hallinnon moniportaisuuden vähentämiseksi: erityisympäristö- ja luomutukien käsittely ja maksatus voitaisiin siirtää yhteistoiminta-alueille, kun taas elinvoimakeskusten investointi- ja kehittämisrahoitus sekä tukien valvonta Ruokaviraston alaisuuteen. Leader-toiminnan viranomaistehtävien siirtämistä yhteistoiminta-alueille esitetään vaihtoehtona.
