Terapiatakuu: Riittävätkö resurssit mielenterveyden hoitoon?

Keskustan valtuustoryhmän esittämään terapiatakuu-aloitteeseen vastattiin toteamalla, että mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on yhä merkittäviä haasteita etenkin aikuispsykiatriassa. Psykoterapeuttien rekrytointi ja sitouttaminen on vaikeaa, mikä johtaa pitkiin hoitojonoihin. Yhtymävaltuusto hyväksyi tavoitteen, jonka mukaan 100 % potilaista pääsisi hoitoon kahdessa viikossa – mutta tämän toteutuminen vaatii huomattavia lisäresursseja, kuten lisää koulutettua henkilökuntaa ja ostopalvelumäärärahoja. Koulupsykologien ja kuraattorien puutteeseen pyritään vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella, jolla palkataan lisähenkilöstöä. Päätös osoittaa tahtotilan palvelujen parantamiseen, mutta rahoitus ja rekrytointi jäävät ratkaiseviksi kysymyksiksi.

Diabeteksen hoidon kehittäminen: Onko osaamiskeskuksesta apua?

Pohjois-Karjalan diabetesyhdistyksen huoli diabeetikoiden hoidosta sai vastaukseksi päätöksen Diabetesosaamiskeskuksen perustamisesta. Keskus aloitti toimintansa tammikuussa 2022 ja sen tavoitteena on erityisesti vaikeiden tapausten hoidon laadun parantaminen sekä yhteydenpidon helpottaminen diabeteshoitajiin. Yhtymähallitus korosti, että riittämätön hoito kasvattaa pitkällä aikavälillä kustannuksia vakavien lisäsairauksien vuoksi. Keskuksen toimintaa seurataan tiiviisti ja sen vaikuttavuudesta raportoidaan hallitukselle. Taloudellisesti panostukset nähdään investointina tulevaisuuden säästöihin.

Lastensuojelun resurssit: Riittävätkö nykyiset toimet lasten hyväksi?

Vasemmistoliiton ja SDP:n aloitteessa perättiin psykologin palkkaamista lastensuojeluun sekä lisäkoulutusta henkilöstölle vanhemmuuden psyykkisten ongelmien tunnistamiseen. Vaikka yhtymähallitus katsoi asian loppuun käsitellyksi, valtuustoryhmät liittivät pöytäkirjaan kannanoton: nykyiset toimet eivät riitä, ja omasta psykologista olisi merkittävää hyötyä. Päätöksessä painotettiin monialaista yhteistyötä sekä työvälineiden kehittämistä (esim. MIM-menetelmä). Uutta rahoitusta ei myönnetty, mutta Tulsote-hankkeen tuella palvelutarpeen arviointia kehitetään edelleen.

Sidonnaisuusrekisteri julkiseksi: Lisääkö avoimuus luottamusta?

Tarkastuslautakunta päätti julkaista Siun soten sidonnaisuusilmoitukset kuntayhtymän verkkosivuilla ajantasaisina. Tämä toteuttaa kuntalain vaatimuksia ja lisää päätöksenteon avoimuutta kansalaisten suuntaan. Kokouksessa käsiteltiin myös täydennetyt sidonnaisuusilmoitukset puolueettomuuden varmistamiseksi. Päätös merkittiin tiedoksi valtuustolle ja ylläpitoa jatketaan lain edellyttämällä tavalla.

Työaikajärjestelmän inhimillistäminen: Työntekijöiden hyvinvointi puntarissa

Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen ergonomisen työaikajärjestelmän selvittämisestä. Aloite merkittiin tiedoksi ja lähetettiin valmisteltavaksi yhtymähallitukselle. Taustalla on tarve parantaa työhyvinvointia muuttamalla työaikakäytäntöjä inhimillisemmiksi – asia etenee myöhempään käsittelyyn.

Jäsenmuutokset turvaavat edustuksen alueella

Kokouksessa merkittiin tiedoksi useita jäsenmuutoksia yhtymävaltuustoon Joensuun, Lieksan ja Kontiolahden osalta. Jorma Karttusen tilalle nimitettiin Martti Riekki (Joensuu), Tarja Tuovisen tilalle Anne Kaarina Keronen (Lieksa) sekä Timo Martikaisen tilalle Mika Kontkanen (Kontiolahti). Näillä hallinnollisilla muutoksilla varmistetaan kuntien tasapuolinen edustus Siun soten päätöksenteossa.

Tiedonhallinnan pelisäännöt kuntoon hallintosääntöuudistuksella

Yhtymävaltuusto hyväksyi yksimielisesti hallintosäännön täydennyksen, jossa määrätään tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnan vastuista sekä johtavista viranhaltijoista arkistolain ja tiedonhallintalain mukaisesti. Uudistus perustui tilintarkastajan suosituksiin ja vahvistaa kuntayhtymän tietoturvaa sekä dokumenttien hallintaa.

Ensihoidon palvelutaso säilyy – riittääkö nykyinen taso?

Vuoden 2022 ensihoidon palvelutasopäätös hyväksyttiin ilman muutoksia aiempaan verrattuna. Päätös määrittää ensihoidon sisältöä, henkilöstön kelpoisuuksia sekä potilaiden tavoittamisajat eri riskiluokissa koko Pohjois-Karjalan alueella. Palvelu järjestetään yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa, ja nykyiset resurssit pysyvät ennallaan – mikä herättää kysymyksen siitä, vastaako palvelutaso kasvaviin tarpeisiin tulevaisuudessa.

Pelastuslaitoksen palvelutasossa haasteita henkilöstössä

Pelastuslaitoksen väliarvioinnissa todettiin palveluverkon säilyneen suunnitelman mukaisena, mutta henkilöstön saatavuus heikkenee nopeasti ikärakenteen vuoksi: sivutoimisia työntekijöitä on yhä vähemmän eikä uusia saada riittävästi tilalle. Moniammatillisuutta on kehitetty, mutta vain noin 55 % toiminta-ajasta miehitys täyttää ammatilliset kelpoisuudet. Varallaolojärjestelmän purku sujui taloudellisesti kestävästi, mutta jatkotoimia tarvitaan etenkin Joensuun seudulla ja pienemmissä kunnissa.

Lähde: Siun sote, yhtymävaltuusto, kokouksen pöytäkirja 5.4.2022.