Pohjois-Karjalan sähköverkosta suurimman osan omistaa maakunnan oma PKS Sähkönsiirto. Joensuun keskustassa verkko on Carunan ja Outokummussa Okun Energian. Maakunnassa tuotetaan sähköä vesivoimalla Pielisjoella, Koitajoella ja Lieksanjoella sekä lämpövoimaloissa Joensuussa ja Uimaharjussa. Tuulipuistoja ei vielä ole, mutta ensimmäisiä suunnitellaan Liperiin ja Heinävedelle.
Kuka omistaa sähköverkon
Sähkön siirrosta eli jakeluverkosta vastaa alueen verkkoyhtiö, jota asiakas ei voi vaihtaa. Sähkön myyjän voi sen sijaan valita vapaasti.
| Kunta | Jakeluverkkoyhtiö |
|---|---|
| Joensuu | PKS Sähkönsiirto; keskustaajama Caruna |
| Outokumpu | Okun Energia; luoteisosa PKS Sähkönsiirto |
| Nurmes | PKS Sähkönsiirto; lounaisosa Savon Voima Verkko |
| Kitee | PKS Sähkönsiirto; Kesälahden eteläosa Parikkalan Valo |
| Heinävesi, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi | PKS Sähkönsiirto |
Lieksan ja Nurmeksen pohjoisrajalla on lisäksi pieniä kainuulaisen Kajaven verkkoalueita. Verkkoalueiden tarkat rajat näkyvät Energiaviraston kartalla Verkonhaltijat kartalla. Yhtiöiden yhteystiedot ja vikailmoitusnumerot ovat osiossa Sähköyhtiöt Pohjois-Karjalassa.
PKS – maakunnan oma sähköyhtiö
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on perustettu vuonna 1945. Sen omistavat lähes kokonaan alueen kunnat, osin suoraan ja osin kuntien yhteisen Pohjois-Karjalan Energiaholdingin kautta. Konserniin kuuluvat jakeluverkkoa hoitava PKS Sähkönsiirto ja Kuurnan voimalaitoksen omistava Kuurnan Voima. PKS myy sähköä koko Suomeen, ja sillä on omia vesivoimalaitoksia sekä tuotanto-osuuksia muun muassa ydin- ja tuulivoimasta.
Outokummun Okun Energia hoitaa nykyään vain sähkönsiirtoa; sen aiempi sähkönmyynti siirtyi muille yhtiöille.
Voimalaitokset
Vesivoima
| Voimalaitos | Kunta | Vesistö | Teho (MW) | Omistaja |
|---|---|---|---|---|
| Pamilo | Joensuu (Eno) | Koitajoki | 85–94 | Vattenfall |
| Kaltimo | Joensuu (Eno) | Pielisjoki | 32 | UPM |
| Kuurna | Kontiolahti | Pielisjoki | 21 | Kuurnan Voima (PKS) |
| Lieksankoski | Lieksa | Lieksanjoki | 16 | Kemijoki Oy |
| Pankakoski | Lieksa | Lieksanjoki | 15 | Kemijoki Oy |
| Puntarikoski | Kontiolahti | 6,9 | PKS | |
| Palokki | Heinävesi | 6,8 | PKS | |
| Ruskeakoski | Joensuu | 3,3 | PKS | |
| Kuokkastenkoski | Nurmes | 2 | PKS | |
| Vääräkoski | Tohmajärvi | 1,8 | PKS | |
| Saario | Tohmajärvi | 1,6 | PKS | |
| Vihtakoski | Joensuu | 1,5 | PKS |
Heinäveden Palokin voimalaitos oli suurimman osan vuotta 2025 pois tuotannosta peruskorjauksen vuoksi, ja sen omistajakunnat ovat keskustelleet kosken vapauttamisesta. Tohmajärvellä Saarion vanhassa voimalaitoksessa toimii voimalaitosmuseo.
Lämpövoima
| Voimalaitos | Kunta | Sähköteho (MW) | Omistaja |
|---|---|---|---|
| Uimaharjun sellutehtaan voimalaitos | Joensuu (Uimaharju) | 105 | Stora Enso |
| Joensuun voimalaitos, Iiksenvaara | Joensuu | 47 | Savon Voima |
| Kevätniemen voimalaitos | Lieksa | 7 | Nevel |
| Ilomantsin pellettitehtaan voimalaitos | Ilomantsi | 2,8 | Neova (rekisterissä Vapo) |
Joensuun voimalaitos tuottaa sähkön lisäksi kaupungin kaukolämmön. Savon Voima osti sen Fortumilta vuonna 2020.
Tuulivoima ja aurinkovoima
Pohjois-Karjalassa ei vielä ole toiminnassa olevaa tuulipuistoa. Maakunnan ensimmäiseksi tuulipuistoksi suunnitellaan Liperin Korpivaaraa, ja Heinävedellä on vireillä Kilpimäen ja Jouhtenisen hankkeet. Suuria aurinkovoimaloita ei ole, mutta PKS:n verkossa oli vuoden 2025 lopussa yli 3 200 pientä aurinkosähköjärjestelmää kotien ja yritysten katoilla.
Tiedot tarkistettu 6.11.2026, verkkoalueet 14.11.2026. Lähteet: Energiaviraston voimalaitosrekisteri (vähintään 1 MW:n laitokset) ja verkkoaluetiedot, PKS:n tilinpäätös 2025, Suomen Uusiutuvien tuulivoimahankelista sekä yhtiöiden omat tiedot.
